Mainos/liput saatu Turun Kaupunginteatteri
Viime viikonloppuna koitti joulusta asti odotettu päivä, kun matkustimme koko perheen Turkuun katsomaan The Addams Family-näytelmää Turun Kaupunginteatteriin. Kerta oli ensimmäinen kaikille meille kyseisessä teatterissa. Kuljimme Tampereelta Turkuun julkisilla ja matka sekä bussi- että rautatieasemalta teatterille on hyvinkin käveltävissä.
Turun Kaupunginteatteri oli todella viihtyisä ja suuret ikkunat Aurajoelle toivat kauniisti valoa tilaan. Kaikki sujui todella jouhevasti eikä esimerkiksi narikka maksanut erikseen. Samoin väliajalla ajattelimme maistaa näytelmän nimikkoleivoksen ja olimme varautuneet pitkiin jonoihin. Vielä mitä, tiskejä oli useita ja jonoja hädin tuskin muodostui. Tarjoilut voi toki tilata ennakkoonkin, mutta heräsin asiaan niin myöhään, ettei verkosta löytynyt neljälle vapaata vierekkäin. Sen sijaan lennosta paikan päältä onnistuimme saamaan kaikki neljä samaan pöytään.
The Addams Family on ihastuttava musikaali
Entä itse esitys? Se oli sanalla sanoen upea ja upposi koko perheeseen. Wednesday-sarjana on tällä hetkellä aika pinnalla myös meidän perheessä ja lapset ihmettelivät, kun näytelmän Wednesday oli niin hymyileväinen. Mutta siihen on syynsä – Wednesday on rakastunut ja haluaa tuoda sulhasehdokkaansa näytille. Se on tietenkin jännittävää, sillä perhe Addams ei ole todellakaan niitä tavallisempia perheitä.
Näytelmän roolitukset ovat menneet aivan nappiin. Kaikki sopivat kuin nakutettu rooleihinsa. Arne Nylander on valloittava Lurkki, joka taitaa hiljaisen hovimestarin äännähdykset. Samoin Mika Kujala sulattaa sydämet Fester-setänä. Myös setä kertoo rakkaudestaan esityksen aikana. Tiesitkö muuten, että Fester-setä oli alkujaan 1960-luvulla Mortician setä, mutta myöhemmin hänet esitetään Gomez Addamsin eli Mortician miehen veljenä? Tosin näytelmässäkin Morticia ja Gomez arpovat, kumman äiti perheessä asuva mummu oikeastaan onkaan.
Esikoinen nosti erikseen esiin Morticiaa näyttelevän Anna-Maija Tuokon. Hänen mukaansa Tuokko oli eniten lähellä alkuperäistä Morticiaa ja hyvin saman oloinen, kuin Wednesday-sarjassa nähtävä hahmo. Itse nostaisin kyllä myös Tuokon esiin, hän tanssi ja lauloi sekä loisti lavalla aivan täysillä. Mutta totuus on, että kaikki hahmot onnistuivat todella upeasti.
Uskomaton lavastus
Näyttelijöiden lisäksi napakymppiin osuu myös näytelmän lavastus. On hämmästyttävää, miten paljon lavalle saadaan mahtumaan erilaisia tiloja ja tunnelmia. Niitä tulee yllättävistäkin suunnista ja kaikki on viimeisen päälle mietittyä.
Sanoitukset ovat paikka paikoin yllättävänkin rohkeita, vaikka pääasiassa näytelmä sopii vallan hyvin lapsillekin. Sanoisin, että 9-vuotiaamme oli juuri sopivassa iässä näytökseen, paljon nuorempaa en toisi. Toki riippuu siitä, kuinka kärsivällisesti lapsi jaksaa istua, esityksen mitta on 2 tuntia 45 minuuttia väliaikoineen.
Väliajalla maistamamme näytöksen nimikkoleivos toimi sekin. Lakua ja vadelmaa sisältänyt leivos oli herkullinen sekä ulkonäkö teemaan sopiva. En ajatellut muuten itse ollenkaan, että tännehän olisi pitänyt pukeutua mustaan! Morticiakin yökkäili lavalla ihmisille, jotka pukeutuvat värikkäästi.
Odotin synkempääkin teosta, mutta tässä näytelmässä puhuttiin yllättävän paljon tunteista, kun päätähtenä oli Addamsin perhe. Näytelmä viestii olemaan rohkeasti oma itsensä ja suurin kaaos saatiinkin aikaan, kun perheenjäsenet yrittivät olla jotain muuta kuin mitä ovat. Viesti oli hyvä niin aikuisille kuin lapsille ja ajatus lasten kasvamisesta aikuiseksi sai kyyneleet silmiin.
Tälle näytelmälle on mahdotonta antaa mitään huonoa kritiikkiä, varsinkin, jos on entuudestaan Addamsin perheen fani. Kuopus totesi, että olisi halunnut nähdä enemmän Thingiä, eli perheessä asuvaa elävää irtokättä. Näytelmä viihdyttää, naurattaa, yllättää sekä herkistää. Suosittelen ehdottomasti katsomaan tämän ja ottamaan lapset matkaan. Suurkiitos koko työryhmälle!
Liput ja esitysajat löydät täältä.
Oletko nähnyt näytelmän, mitä itse pidit?
