Ravintolavinkkejä Rodokselle

Sanotaan ihan aluksi, että Rodoksella ei ole mitenkään hurjan edullista käydä ravintolassa. Tämä riippuu toki paljon siitä, ketä seurueeseen kuuluu, paljonko pystyy jakamaan ja missä päin Rodosta syö. Me emme syöneet keskustassa ja vanhassa kaupungissa ollenkaan, se turistimassa, huutelut ja hinnat karkottivat pois luotaan. Sen sijaan meidän kylässämme Ialysoksessa oli monenlaisia ravintoloita ilman huutelua ja ryysistä. Palvelu oli äärimmäisen ystävällistä ja ihanaa! Etsimme parikin kertaa lounaspaikkaa noin kello 13-14 välillä ja sekin saattoi olla vähän haaste Ialysoksessa, mutta aina jotain löytyi. Kaikkihan syövät siihen aikaan illalla, kun meidän tytöt menevät jo yöunille. Löysimme niin ihania ravintoloita Ialysoksesta, että vinkkaan nämä, jos majoitut tai käyt päiväreissulla kyseisessä kylässä. Toki muitakin joukossa!

Nämä paikat olivat ainakin erittäin lapsiystävällisiä ja meillä aina hyvin tilaa, sillä olimme arkirytmissä lomallakin ja seiskan jälkeen aamuisin ylhäällä, eli söimme moneen nähden hyvin aikaisin sekä lounaan että päivällisen.

Ialysoksen parhaat: Platon, Avli ja Tsaperdona

Jos Ialysokseen suuntasi taksilla, olivat Avli ja Platon useimpien taksikuskien ja muun muassa miehen pyöräoppaan suosituksia. Nämä olivat molemmat iltapaikkoja, joista Avli hieman hienompi ja Platon minun viikon suosikkini. Platonissa oli sydämellistä palvelua ja minua autettiin, kun halusin ostaa matkamuistoksi ruukun pöydästä. Sopihan se! Ruoka oli myös ihanaa ja munakoisot parhaita ikinä. Paikka oli niin täynnä, että kun halusimme mennä uudelleen lauantaina, emme mahtuneet. Kannattaa siis varata pöytä! Koska olimme lähdössä illasta lentokentälle, emme voineet odottaa.

Ei hätä ollut paha, sillä päädyimme Tsaperdonaan, pizzeriaan, joka on Platonin lähellä. Söin valehtelematta elämäni parasta pizzaa- artisokka-kalkkuna-maissi eli Eros pizza oli taivaallista, samoin kuin vegepizza ja kylmäsavulohipizza. Pizzat ovat suuria ja paksuja, saimme tehdä tosissamme töitä nelistään kolmen pizzan kanssa! Valittu juuri Kreikan 100 parhaan italialaisen ravintolan joukkoon!

Avlin valitsimme juhannusaaton illallispaikaksi vähän parempana ravintolana ja siinä olikin hieman korkeammat hinnat kuin Platonissa. Palvelu oli ystävällistä ja en ole kuullut miehen koskaan kehuvan hampurilaisia noin. Lapset halusivat hampparit ruoaksi ja mies sanoi, että yrttinen paksu pihvi voisi olla listalla sellaisenaan tai suuri hampurilainen myös aikuisten annoksena kokonsa puolesta. Silti se oli hyvin edullinen. Talon viinille myös suositukset. Ja miljöölle, kuinka ihastuttava! Tännekin porukka teki paljon pöytävarauksia, eli kannattaa olla ajoissa/tehdä varaus.

Ialysoksen lounas

Söimme useamman kerran lounasta Kassandra-hotellillamme, jossa oli viikon paras saganaki-juusto. Mieletön. Sinne voi mennä syömään vaikkei asuisi hotellissa, joten jos kävelet ohi, testaa saganaki-juusto! Myös kreikkalainen salaatti oli aina hyvää samoin kuin kana-souvlaki, joita tilasimme useita. Joka paikassa olisin kaivannut enemmän valkosipulia tsatzikiin, se oli ainoa miinus!

Lounasta etsiessämme kävimme parissakin tavernassa, joista ihanin oli rannalla, aivan tuulimyllyn vieressä oleva Maestro. Hyvää ruokaa ja lounasaikaan myös, herkullisia jäähilejuomia ja ruoan saa myös aurinkotuoliin.

Aivan vastapäätä Maestroa on Kompologaki-ravintola, jossa söimme viikon parhaat ravut. Paikka oli myös ainoa, jossa tuli muuten laskun kanssa Ouzoa. Tuntuu, että Kreetalla sitä kannetaan aina joka paikassa. Ehkä tässä on saarien välisiä eroja? Joka tapauksessa, Kompologaki on myös illallisravintola, jonka löysimme lounasta etsiessä. Sen kattoterassi oli mieletön auringonlaskun näkymineen ja ne ravut… Ah. Paikka oli kuitenkin suht kallis ja tarjoilu vähän ”sekoilua”, eli aivan täysiä pisteitä paikka ei saanut, mutta on käymisen arvoinen auringon laskiessa!

Lindoksen yllätys ja Rodoksen keskusta

Yritän aina laittaa kaikkien ravintoloiden nimet ylös, mutta Lindoksen ravintolan nimi jäi kirjoittamatta. Jos saavut paikkaan laivalla, on se ensimmäinen ravintola laiturin vieressä, kauniilla rantanäkymillä varustettu taverna. Ajattelin, että on hölmöä jäädä heti rantaan, saas nähdä millainen palvelu ja ruoka on. Vielä mitä. Kaikki painoivat ylös kukkulalle ja ravintoloihin näköalan kanssa ja alhaalla saikin ehkä jopa parempaa palvelua ja ruokaa. Siltä se tuntui, kun katsoi myöhemmin ylhäällä tapahtuvaa annosten vaihtoa käydessämme jätskeillä. Toki näkymät ylhäällä ovat upeat.

Kuten sanottu, itse Rodoksen keskusta ei innostanut metelin ja ihmismäärän takia. Kävimme kuitenkin katsastamassa kuuluisan Elli beachin, sillä miehen pyörälenkki päättyi keskustaan ja sovimme treffit sinne. Menimme Casinon viereen varmaan suurimpaan ravintolaan ”Elli beach & snacksiin” vailla odotuksia. Siellä pöhisivät perinteiset vesipiiput ja ikähaitari oli aika nuorta, mutta! Vegaaninen bowl oli aivan ihanaa samoin kuin pieneksi hakattu kreikkalainen salaatti. Miljöökin oli todella nätti. Kävisin kyllä täälläkin vaikka katselemassa ihan tunnelmaa, jos olen keskustan liepeillä.

Kaikkia paikkoja en nostanut tähän postaukseen ja jotkut ruoat yllättivät, kun odotukset olivat nolla. Esimerkiksi Falirakin vesipuistossa ollessamme piti taas saada lounasta. Lasten puolella vesipuistossa ihmisiä oli vähän ja päätimme jakaa nelistään yhden kanakebabin. Se oli valtava. Perunaa ja leipääkin oli hurja määrä ja se riitti vallan hyvin neljälle lounaaksi siinä kuumuudessa. Hinta oli halpa ja annos tuli heti. Yllätyimme positiivisesti. Sitä ei koskaan tiedä, missä saa makuelämyksiä Kreikassa, harvoin se pieleen menee!

Tässäpä muutamia paikkoja, mistä me tykkäsimme! Onko tuttuja paikkoja tai meneekö testiin?

P.S. Tuli kauhea himo kreikkalaista salaattia kohtaan taas…!

Cielo – pala taivasta Jyväskylässä

Lauantaina saimme niin hyvän ravintolakokemuksen Jyväskylässä, että oli pakko rientää kertomaan siitä pikimmiten. Legendaarisen Kirkkopuiston Rosson tiloihin on nimittäin avattu Cielo, joka tarkoittaa latinaksi taivasta. Sellainen kyllä olikin kokemuksemme lauantaina, miten upea makumaailma meitä olikaan vastassa. Myös tarjoilijamme Milja oli ihastuttava ja häneltä sai hyvin suosituksia niin ruokiin kuin juomiin. Todella mukava kokemus siis palvelunkin osalta!

Makumatka Turkista Italiaan ja Pohjois-Afrikkaan

Cielon lista on hauskan erilainen. Tarjolla on turkkilaisia ruokia ja viineistäkin löytyy turkkilaista viiniä. Italiasta tarjolla ovat pizzat ja pastat, Kreikasta puolestaan mezet. Myös Pohjois-Afrikasta on otettu vaikutteita mausteiden ja erilaisten patojen merkeissä. Listalta löytyy varmasti jokaiselle jotakin ja valinta oli vaikea!

Alkuruoaksi jaoimme miehen kanssa munakoisoviuhkan, todella hyvää. Lapset suorastaan tappelivat feta-kesäkurpitsapalloista, joita tilasivat alkupalaksi. Äitini söi rapuja ja isäni tilasi ihanaa tahnaa, jossa maistuivat feta ja pähkinät leivän kanssa.

Pääruoaksi sai lapsille tilata annoksia pienemmässä koossa ja kuopuksen valinta oli aprikoosikana. Itse päädyin mausteiseen harissa-kanaan. Isäni valinta oli Beyti, eli leipään kääritty karitsan jauheliha. Mies ja äitini söivät härkää ja esikoinen valitsi neljän juuston pizzan. Kyllä oli muuten ruokaa pöydässä! Rakastan erilaisia kastikkeita ja tahnoja, niitä oli hyvin tarjolla. Kanassa myös maistui selkeästi se, että se oli tehty puuhiiligrillissä. Aivan loistavia ruokia! Annoskoko oli aika reilu, varsinkin jos lisukkeeksi valitsi perunat, niitäkin tuli todella paljon.

Jälkiruokaa ja drinkkejä

Myös drinkkilistaa suosittelisin, siellä oli erinomaisilta kuulostavia drinkkejä. Jälkiruokaa emme jaksaneet, mutta tytöt pyysivät saada jotain. He söivät puoliksi brownien, johon kuului listan mukaan inkiväärijäätelö. Inkivääri on kuulemma suht tymäkkä jätskissä, joten vaihdoimme sen lapsille jogurttijäätelöön.

Kaiken kaikkiaan kokemus oli hyvin onnistunut, palvelu erinomaista ja loosissa sai istua rauhassa jutellen. Ainoa mikä saa ehkä vähän miinusta on paikan sisustus, sitä ei ole juuri Rosson ajoilta muutettu. Mutta ei anneta sen häiritä, niin loistavia makuelämyksiä saimme.

Kiitos Cielo, mielelläni tulisin uudelleenkin! Oletko testannut kyseistä ravintolaa?

Happy Olive – parasta oliiviöljyä!

Tervehdys bloginkin puolelle! Loma vei mennessään ja kiireet sen jälkeen. Jonossa on paljon asioita mistä haluaisin kirjoittaa ja aloitetaan ensimmäisenä onnellisista oliiveista eli Happy Olive-oliiviöljystä! Tutustuin lokakuussa kirjoituskurssilla Merja Tuominen-Gialitakiin, jolla on yli 40 vuoden historia Kreetan kanssa. Hänen tietonsa elämistä, kasveista, paikoista ja ruoasta olivat hämmentävät. Yritin syksyllä painaa päähäni kaikkea mitä Merja kertoi, mutta nyt kaduttaa, etten kirjoittanut enemmän ylös. Hän myös vei meidät ruokapaikkoihin, joita ei varmasti tavallinen turisti löytäisi. Osan niistäkin kirjoitin ylös, ne olivat upeita!

Happy Olive – varhaisen sadon oliiviöljyä

Myös Merjalle toi elantoa Kreetalla asuessa oliivipuut ja niistä valmistettu oliiviöljy, joten hän ymmärtää paljon oliiveista ja niiden prosesista öljyksi. Teimmekin syksyllä perinteisen kreetalaisen salaatinkin Merjan perässä. Päälle kunnolla oliiviöljyä. Miten yksinkertaista, miten hyvää!

Merja on perustanut yrityksen nimeltään Happy Olive, joka toimittaa oliiviöljyä suoraan pienviljelijöiltä ilman välikäsiä. Minusta hinta on hyvin edullinen ja tilasin itsekin pari pulloa ja ihastuin. Happy Oliven öljyt ovat varhaisen sadon oliiveista tehtyjä, eli oliivimarjat eivät ole vielä täysin kypsiä. Näin öljyyn tulee ihan erilainen maku, kuin mihin on monesti tottunut. Se on hieman ruohomainen ja jopa polttaa kurkussa. On kuulemma hyvän öljyn merkki, jos poltetta tuntuu! On muuten mielenkiintoista seurata Happy Oliven Facebook-sivuja, kannattaa kurkata. Merja jakaa siellä monenlaisia vinkkejä kreetalaiseen ruokaan ja oliiviöljyyn liittyen!

Miksi kannattaa tilata ilman välikäsiä?

Happy Oliven öljyt tulevat Pirkanmaalle suoraan kreetalaisilta pienviljelijöiltä. Heidän esittelynsä löytyy täältä. Monesti oliiviöljyt ostaa suurempi tuottaja, joka sitten sekoittaa tätä pienviljelijöiden öljyä huonolaatuisempiin. Näin saadaan juuri täytettyä neitsytoliiviöljyn standardit. Voitte arvata, millaisen korvauksen viljelijä saa, jos iso yritys ostaa kaiken pois vs. ihmiset ostavat suoraan pulloja viljelijältä. Monet kauppojen öljyt ovat myös seisseet vuosia tankeissa ennen keittiöön päätymistä. Eli ostamalla suoraan viljelijältä saa laadukkaan ja tuoreen öljyn ja tukee samalla paikallisia yrittäjiä.

Minusta on ihana ajatus, että istuin siellä oliivipuiden alla kirjoittamassa ja otin niistä valokuvia ja nyt ne oliivit ovat keittiössäni. Tai ainakin osa niistä. Teen paljon salaatteja lounaaksi ja eivätpä ne muuta kaipaa kastikkeeksi kuin laadukasta oliiviöljyä, jossa voi maistaa Kreetan. Tai kuinka ihanaa on ravintolassa istua odottelemassa ruokaa, kun pöydässä on hyvää öljyä ja suolaa lautasella, johon voi kastaa leipää? Miksei sitä tule tehtyä ikinä kotona? Aloitan ehkä tänään.

Suosittelen lämpimästi maistamaan ja testaamaan Happy Oliven oliiviöljyn! Olen ainakin itse ilahtunut siitä niin makunsa kuin hyvää tekevän tarkoituksensa vuoksi.