Kerroinkin teille muutoksesta, jonka teimme muutama viikko sitten makuuhuoneidemme suhteen. Pikkusisko jäi isoon valtakuntaan yläkertaan yksin ja isosisko muutti alakertaan. Olin luvannut hänelle, että jouluun mennessä tehdään koululaiselle oma huone. Vinokattoisen lastenhuoneen alle oli vaikeaa löytää paikkaa työpöydälle ja tulimme tulokseen, että teemme ekaluokkalaiselle oman huoneen.

Keskikerroksen vierashuoneessa oli vuodesohva, kohtuu vähälle käytölle jäänyt ja hyvässä kunnossa oleva sohva. Lupasin lapselle, että alamme pikku hiljaa tehdä huonetta, viimeistään jouluna hänellä on oma huone. Ykkösjuttu oli myydä tuo sohva ja en ollut varma, millainen se projekti on. No, laitettuani sohvan Tori.fiin myyntiin, siitä oli 7 kyselyä tullut parissa tunnissa ja ihmisiä jonossa. Sohva lähti uuteen kotiin alle vuorokaudessa ja lapsi hihkui jee saan huoneen! Oho!

Koululaisen huone – mitä sinne tarvitaan?

Huone on kohtuu pieni, vierashuonekäytössä siinä on ollut vuodesohva ja hylly. Ajattelimmekin, että siihen varmasti mahtuu sänky, samainen hylly ja kirjoituspöytä ja siinä se. Enempää ei mahdu. Kun sohva oli lähtenyt aloitimme projektin – hyllystä tyhjennettiin äidin tylsät koriste-esineet ja tehtiin tilaa pikkulegoille, kirjoille ja lukollisille pörrövihkoille. Sänky siirrettiin ylhäältä alas rakkaimpien pehmolelujen kera.

Sitten suunnattiin Ikeaan ja ostettiin sama yölamppu kuin mikä löytyy vanhempien ja pikusiskon makkarista, olemme tykänneet kovin! Sitten tulikin seuraava ongelma – miten olemme suunnitelleet rempassa pistorasiat! Ne ovat vierashuoneessa ihan hölmösti ja matka lampulle oli hirveän pitkä. Asia saatiin ratkaistua sähkärin avulla, mutta pienet ja yksinkertaiset asiat saattavat muuten viedä tovin! Ikeasta lähti mukaan myös päiväpeitto sänkyyn.

Toinen asia, mikä oli vaatimukseni ennen nukkumista uudessa huoneessa olivat pimennysverhot. Toisesta ikkunasta puuttuu täysin sälekaihtimet, edelliset asukkaat ottivat mennessään siitä ikkunasta kaihtimet enkä halunnut, että lapsi herää neljältä valoon. Tilasin siis mahdollisimman edullisesti neljä pimennyverhoa ja päädyin näihin Jotexin verhoihin. Tiedostin niiden olevan vähän liian leveät, mutta ajattelin, ettei haittaa. No haittaa se! Niitä on tosi vaikeaa pitää auki! Tähän täytyy ehkä keksiä vielä joku patentti. Mutta pimentävät kyllä tehokkaasti!

Samalla huomasimme, että kyllä huoneeseen mahtuu muuten vaatekaappikin ja itse asiassa se tekee nukkumisnurkasta aika kivan sopen, joten myös vaatekaappi purettiin osiin (mikään ei tule vinokattoisen portaikon läpi purkamatta paloiksi, mutta tulipahan siivottua samalla vaatekaappi) ja siirrettiin myös alas. Kiva tuli!

Näillä eväillä huone saatiin nukkumiskuntoon ja lapsi on siellä kolmisen viikkoa nukkunut.

100-vuotiaan talon aarteita

Ajatuksena oli hommata ”joku” kirjoituspöytä huoneeseen. Niitähän on käytettynä varmasti myynnissä ja niin edespäin. Sitten muistimme pulpetin, joka on ehkä edellisten asukkaiden tai ehkä jopa sitä edellisten ulkorakennukseen jättämä. Talomme täyttää kohta 100 vuotta ja siinä on asunut aika monta ihmistä ennen meitä ja se on jopa ollut joskus kahden ulko-oven ja kahden perheen koti! Myös piharakennuksesta voi löytää ihme asioita ja siellä on nököttänyt tovin oranssi pulpetti, jonka kansi oli sisäpuolelta liimattu täyteen tarroja. Joku on aikanaan raaputtanut pulpettiin kirjaimen R – olen miettinyt ajatuksissani pitkään, mikä nimi tuosta kirjaimesta mahtoi tulla? Risto, Raimo, Raija…? Kyllä mietityttää!

Aloin tuota pulpettia hioa varmaan viisi vuotta sitten, mutta se oli toivotonta. Oranssi maali ei hievahtanut mihinkään käsin hinkkaamalla hiomapaperilla ja luovutin tuolloin. Nyt kaivoimme pulpetin esiin ja mietimme, olisiko siitä pöydäksi lapselle. Päätimme yrittää. Työtunteja on muuten mennyt ja paljon, tästä pitäisi kirjoittaa ihan oma postauksensa? Naapuri lainasi hiomakonetta ja aika monta vaihetta homma on pitänyt sisällään. Lopulta oltiin vaiheessa, että saatiin mennä valitsemaan maalia – valitsin sen värikartasta päiväpeitto mukanani, mutta meni kyllä enemmän vaaleanpunaiseen kuin roosaan peittoon. Kelpasi lapselle, se on pääasia! Pulpettia on tehty nyt kuukausi ja se on itse asiassa vieläkin vähän kesken, kansi on edelleen irti. Kiinnostaisiko teitä lukea tarkemmin vanhan pulpetin kunnostuksesta?

Koululaisen huone – mitä omastasi löytyi

Kun on tehnyt ekaluokkalaisen huonetta ja miettinyt mitä siellä on ns. pakko olla, olen väkisin miettinyt omaakin huonetta lapsena. Minä olin hemmoteltu tyttö, nimittäin sain kodin isoimman makkarin, jossa oli myös iso vaatehuone. Sinnehän mahtui vaikka mitä! Oli vesisänky (onko muuten kenelläkään enää vesisänkyä…?), kirjoituspöytä, kirjahylly ja säkkituoli. Radio totta kai, että sai kasetteja kuunnella. Myöhemmin sain huoneeseeni sohvan ja se oli kyllä unelma, sohva, vesisänky ja iso vaatehuone.

Vielä pulpetin vikat fiksaukset ja meidän neidin huone alkaa olla valmis. Leikkitilaa ja leluja jätettiin edelleen yläkertaan, mutta voi sitä intoa, kun hän on saanut mennä omaan huoneeseen parhaan kaverin kanssa tekemään LOL-leikkejä tai läksyjä. Pikkusiskolla on suuria vaikeuksia ollut käsittää, ettei sinne muka aina saisi noin vain mennä.

Millaisia ratkaisuja teillä on lastenhuoneissa? Omat vai yhteiset huoneet? Mitä muistat omasta lapsuudenhuoneestasi, mikä oli ihaninta?