Opi englantia hauskasti!

Kaupallinen yhteistyö Language Clubhouse

Muutaman viikon ajan meillä on opeteltu englantia kotona online-leikkikerhossa. Pääasiassa 7-vuotias kuopuksemme on sitä opetellut, mutta välillä isosiskonsakin on innostunut kuuntelemaan ja olemaan mukana. Meillä ei kummallakaan tytöllä ole A-kielenä englantia, mutta kiinnostus kieleen on kova, sillä englanniksi ovat monet pelit, sovellukset ja lempikappaleet radiossa. Muutamassa viikossa kuopukselle onkin tarttunut sanoja kerhosta matkaan. Mistä tässä online-kerhossa on tarkemmin kyse?

Oppia leikin varjolla – Language Clubhouse

Koska taustaa kielestä ei ollut, kuopus on osallistunut beginner-tasolle. Tunteja on kaksi kertaa viikossa kello 17.30 tässä alkeistasolla ja ne kestävät noin 25 minuuttia. Opetus on hyvin leikinomaista. On alkulaulu, loppulaulu, on ollut erilaisia piirustustehtäviä ja perhekuvan esittelyä. Hauskimpia juttuja ovat ehkä lapsen mielestä olleet tekemissanat, kun osallistujien on täytynyt samalla kuunnellessaan ja toistaessaan tehdä nuo asiat. Esittää videopelin pelaamista, tanssimista tai pyörimistä. Uskoisin, että näin sanat jäävät mieleenkin, kun niitä pääsee toteuttamaan ja toistoakin on.

Kurssi toimii Zoomin kautta, ainakaan meillä ei ole ollut mitään ongelmia sen käytössä ja kavereiden sekä opettajan kasvot ovat näkyneet ruudulla. Kerho on tarkoitettu noin 4-8-vuotiaille, mikä on varmasti juurikin sopiva ikä!

Meillä on täytynyt aikuisen olla vieressä, sillä välillä pidemmät lauseet tai kysymykset eivät ole lapselle auenneet. Olemme siis jompi kumpi olleet tuon 25 minuuttia lähellä ja tulkanneet tarvittaessa. Toistamalla, kuvien ja leikkien myötä pysyy kyllä suht hyvin mukana itsekin. Opettajalle kiitos siitä, ettei ole jäänyt jankkaamaan, jos huomaa, ettei ehkä ymmärrystä, halua tai uskallusta tuolla hetkellä ole.

Opettajat ovat ammattilaisia ja teemat vaihtelevat

Opettajina toimivat Becky ja Nicole, jotka puhuvat äidinkielenään englantia ja ovat toimineet opettajina pidempään. Heidän ammattitaitoinsa kyllä näkyy. Kuopuksen opettajana on toiminut Nicole. En arvannutkaan, että ensi kerta oli aika jännittävää lapselle. Ajattelin, että olemme tässä yhdessä kotona. Hyvin pian Nicole tuli tutuksi ja hänen välitön tyylinsä sai lapsen rentoutumaan. Nicole on esitellyt omaakin perhekuvaansa ja toiminut kurssilla hyvin lapsentasoisesti. Suurkiitos jään rikkomisesta Nicole!

Teemat puolestaan vaihtelevat jonkin verran. Kuluneiden viikkojen aikana on opeteltu perhesanastoa, kehon osien nimiä sekä tekemissanoja. Selkeästi huomasin jo viime kerralla, että perheestä oli helpompaa kertoa. Sanoja on tarttunut matkaan, eikä kurssia varten tarvitse osata lukea tai kirjoittaa!

Mitä tällainen kurssi sitten maksaa? Täältä voit katsoa tarkemmin ja tilata viikon ilmaisen kokeilujakson. Basic-hinta on 29 euroa kuussa ja jos laskee, että syyskuullekin kurssikertoja mahtuu kahdeksan kappaletta, ei yhden kerran hinnaksi montaa euroa jää. Lisäksi on olemassa myös kaksikielisten kurssi, joka alkaa kello 18.

Tämä on ollut hauska tapa opetella kieltä ja avata hieman sanastoa, kun kyseistä kieltä ei esimerkiksi koulussa vielä ole. Viime viikolla meinasi tulla vähän hoppu osallistua, sillä kipitimme bussista kaatosateessa kohti kotia viime tipassa. Mutta, kun kurssi on kotona, siihen saattoi osallistua lämpöisessä yksisarvisaamutakissa. Se tuntui hieman hymyilyttävän opettajaa.

Raskas kurssi ei ole, jos pohtii sitä, jaksaisiko esimerkiksi esikouluikäinen sitä. Varmasti jaksaa ja kärryiltä ei putoa, jos joku kerta jää väliin. Kannattaa ehdottomasti kokeilla, on ihanaa seurata, kun lapselle aukeaa uuden kielen maailma!

Mitä kieltä teillä opiskellaan?

P.S. Kysyin vielä lapselta, mikä on ollut kivointa. Laulut, ehdottomasti laulut ovat kivointa!

Asioita, joita en elämässäni haluaisi muuttaa

Viikonloppu oli aivan ihana. Oli aikaa perheelle, oli partioparaati sekä päivä Särkänniemessä. Urheilua ja huonoja leffoja (mm. Se vuodelta 2017). Mietin jo viikonloppuna, miten onnekas olen ja tunne vahvistui maanantaiyönä, kun kuopus nukkui vieressäni ja sanoi kesken unien ”nuku hyvin äiti”. Kyllä läikähti sisälläni.

Usein sitä miettii elämäänsä taaksepäin ja kelaa asioita, joita olisi halunnut tai olisi pitänyt tehdä toisin. Niitähän riittää varmasti aivan jokaisella. Mietiskelin koko viikonlopun kuitenkin otsikkoa asioista, joita en haluaisi muuttaa tai jotka ovat menneet nappiin. Otsikkohan on loputtoman laaja ja pitää tietenkin sisällään niin oman kuin läheistenkin terveyden, kodin ja muut isot asiat. Listaan voisi laittaa vaikka mitä ja siitä varmasti unohtuu jotain hyvin oleellista, mutta yritetään! Josko tämä pitäisi positiivista kehää yllä ja saisi muitakin ajattelemaan, mitä meni hyvin, eikä pyörittämään niitä, mitä olisi voinut tehdä toisin.

Lapsuus

1. Turvallinen lapsuus, perhe ja ihana yhteisö Helsingin kodissa.
2. Koti Jyväskylässä, jossa asuimme 10 vuoden ajan. Sinne jäi valtava määrä hyviä muistoja. Ylipäätään turvallinen asuinympäristö ja kaverit. Samalla matkustimme aika paljon ja sain jo lapsena nähdä niiin maailmaa kuin kotimaata. Kesän kotimaan reissut ovat vahvasti mielessäni!
3. Veljet ja myöhemmin heidän myötään elämääni tulleet kälyt ja lasten serkut.
4. Mahdollisuus harrastaa, oma hevonen puoliksi ystävän kanssa opetti valtavasti vastuuta.
5. Ihana lähikirjasto! Olin suurkuluttaja!

Nuoruus

1. Selkeä päämäärä siitä, että haluan joskus kirjoittaa työkseni.
2. Kolmas sija Keskisuomalaisen reportaasikilpailussa yläasteella, josta olen vieläkin ylpeä.
3. Elämääni syvästi vaikuttanut rippikoulu ja sen myötä tulleet ystävät, joista yksi on kuopukseni kummitäti.
4. Jo nuorena minulle tuli oma tyyli. Punainen pystytukka ja Nirvana-paita. Tyyli on elänyt sen jälkeen, mutta olen aina mennyt ns. omaa polkuani ja olen siitä hyvin ylpeä.
5. Kesätyöt ja se, miten opin hyvin varhain työnteon merkityksen ja sen, ettei sillä ole väliä mitä tekee. Mainosten jakaminen oli esimerkiksi hurjan hauskaa!

Varhaisaikuisuus

1. Turvallinen parisuhde, jossa sain olla oma itseni, vaikken sitä vuosiin osannut. Mieheni jaksoi silti alusta asti kannustaa ja tukea.
2. Muutto Tampereelle. Elämään on tullut valtava määrä uusia tuttuja, kavereita ja kontakteja.
3. Opiskelu yliopistossa. Rakastin tiedotusopin luentoja. Opin valtavasti.
4. Vaihto-opiskelu Englannissa. En olisi uskaltanut lähteä, mutta mieheni innostamana menimme ja tuo aika oli korvaamatonta!
5. Matkustelu. Kuinka lyhyessä ajassa näimme esimerkiksi Afrikan, Australian, Thaimaan, Amerikan. Kuulostaa siltä, että näimme mantereet kokonaan, emme toki, mutta monessa paikassa on seikkailtu.

Aikuisuus

1. Thaimaassa asuminen. Jälleen ihan ex tempore-asia, josta tuli korvaamattoman paljon muistoja ja tuttavia ympäri Suomen. Asia, mitä en ikinä vaihtaisi pois.
2. Sukeltaminen. Mieheni avulla opin sen, vaikka pelkäsin hirveästi. En ikinä vaihtaisi pois vapaapäiviä pinnan alla ja kaikkea, mitä näimme.
3. Meillä on ollut miehen kanssa valtavasti kivoja juttuja kaksin, olemme aina puuhanneet todella paljon kaksin. Se on kerryttänyt kasan muistoja, joita ei arvosta sillä hetkellä, mutta jälkeenpäin tajuaa, miten arvokkaita muistot ovat.
4. Liikunta. Se on aina ollut osa elämääni, mutta parikymppisenä otin esimerkiksi ensimmäisen salijäsenyyden, joka onkin ollut sitten aina olemassa Thaimaan vuosia lukuun ottamatta. Liikunta on osa elämää siinä missä ruoka ja unikin. Se on todella tärkeä juttu.
5. Koti. Vaikka siinä on ollut haasteensa, siinä on paljon hyvää. Olemme valinneet kaikki pinnat itse, tehneet kodista näköisemme. Tuoneet tähän taloon kaksi vastasyntynyttä. Se on nähnyt tyttöjemme kehityksen.

Vanhemmuus

1. Luulin, etten saa kokea sitä. Kun se yllätyksenä tapahtui, jännitti kauheasti. En ikinä arvannut, miten paljon lapset tuovat elämään hyvää ja kaunista. Kuinka heidän kauttaan aukeaa täysin uusi maailma, johon sukelsin täysillä.
2. Vanhemmuuden myötä on elvytetty vanhoja harrastuksia vuosien tauon jälkeen, kuten hiihtoa ja lumilautailua. Olisi varmasti jäänyt tekemättä!
3. Joka päivä oppii jotain uutta lasten kautta.
4. Lasten kanssa on hirveän kivaa puuhata iästä huolimatta. Vauvauintia, perhekerhoa, pyörälenkkejä, lautailureissuja, uimarantareissuja, palapelien tekoa, lautapelejä, leipomista, huvipuistoilua… Olen iloinen, että meillä on yhteisiä juttuja, joita jaamme.
5. Jaettu vanhemmuus on todella arvokasta. Oli ihanaa esimerkiksi Rukalla kaksin ollessa jutella lapsista mieheni kanssa. Myös vanhempani tuntevat lapset todella hyvin, joten iloja ja murheita voi jakaa useamman aikuisen kesken.

Perhe

1. Perhe on minulle kaikki kaikessa. Siitä olen äärettömän kiitollinen.
2. Vanhempieni tuen määrä kaikessa on ollut korvaamatonta.
3. Minulla oli lapsuudessa neljä isovanhempaa, mikä ei ole todellakaan itsestäänselvyys. Edelleen kaksi heistä elossa, mikä on valtava rikkaus, sillä tyttärenikin tulevat muistamaan isomummot aina.
4. Pitkä parisuhde. Parin viikon kuluttua olemme olleet yhdessä 22 vuotta. Enemmän kuin puolet elämästäni. Olemme molemmat hyvin temperamenttisia ihmisiä, mikä tekee sen, että rakastamme ja tappelemme täysillä. Luin jo teininä SinäMinästä, että oinas ja skorpioni ovat huono yhdistelmä. Minusta me täydennämme toisiamme.
5. Kotiäitiys. En olisi ikinä arvannut, että minusta tulee vuosikausiksi kotiäiti, toki kevytyrittäjyys rinnalla teki sen erilaiseksi. En arvannut myöskään sitä, miten valtava ikävä tulee tuota aikaa, kun tytöt ovat koko ajan vieressä ja näen kaiken mitä he tekevät ja oppivat. Meillä on omat juttumme päivien aikana. Koulun ja kaverien myötä perheen dynamiikka on nykyään niin erilainen, mutta tässäkin on paljon hyvää.

Työ

1. Kaikki työt, joita olen saanut tehdä, ovat opettaneet minulle valtavasti.
2. Vaikka matkaoppaana työskentely oli rankkaa, nyt jälkikäteen en vaihtaisi sitäkään mihinkään.
3. Jokaisesta työpaikasta on jäänyt ystäviä elämään. Se on valtava rikkaus. Olen iloinen, että jaksoin esimerkiksi koko opiskeluajan tehdä töitä Hesen vuoropäällikkönä. Se oli arvokas kokemus ja ihana yhteisö.
4. Saan tehdä tällä hetkellä unelmatöitäni. Se ei todellakaan ole tullut helpolla ja kotiäitiaikana kerrytetyt verkostot ovat nyt vuosia myöhemmin olleet apuna. Tein määrätietoisesti vuosikaudet töitä, että pääsin tähän, missä nyt olen.
5. Yrittäjyys on ihanaa. Se on rankkaa kyllä, mutta tuntuu, että sopii parhaiten luonteenlaadulleni.

Musiikki

1. Aloitin pianonsoiton 6-vuotiaana. Oli tylsää joo, mutta opin nuotit, mikä on ollut hyvä taito ja musiikista tuli päivittäisen harjoittelun myötä osa elämää.
2. Aloin kiertää 13-vuotiaana keikkoja. Apulantaa ja Juustopäitä aluksi, mutta livekeikat ovat jotain fantastista, joita toivottavasti on jatkuvasti elämässä.
3. Festarit. Niistä nyt on kaikenlaisia muistoja, mutta monta Provinssikesää on onnellisena mielessä. Sellaisia telttailureissuja, mihin ei enää lähtisi.
4. Musiikin tuomat muistot ovat itselleni todella tärkeitä.
5. Musiikin siivitys urheiluun. Musat korvilla on painettu mm. ennätys puolimaratonilla, sillä on merkitystä mitä musiikkia korviin tulee viimeisillä kilometreillä.

Mitäköhän sitä vielä osaisi listata? Näitä riittäisi varmasti loputtomiin 40 vuoden ajalta, mutta tässä päällimmäisenä mielessä liikkuneet aiheet. Mitä sinä listaisit elämästäsi?

Kuvat ovat Rukan Wappulounaalta, joka oli jotenkin aivan ihana tapahtuma livemusineen ja meininkeineen. Vaikka tapahtumasta on vasta viikko, tuntuvat kuvat aika talvisilta, kun nyt katsoo ulos!

Mieletön laskuloma Rukalla

Vietimme viikon Rukalla perinteisesti maaliskuussa ja kuvia kertyi kameraan tällä kertaa todella vähän. Tuuli oli kova jokaisena päivänä ja viikon sää muutenkin aika erikoinen ajankohdaan nähden. Kannoin kameraa matkassa ensimmäisen päivän, mutta totesin, etten jaksa kaivaa sitä aina repusta ulos ja poistaa hanskoja jotka lähtevät tuulessa, joten luovuin siitä ja kuvasin vain puhelimella. Sen verran kuviakin on kertynyt paikasta, ettei ollut niin vahvasti uusia kohtia, joita olisi halunnut ikuistaa. Ja tiedättekö mitä tein? Onnistuin deletoimaan ne kuvat, kun poistin eilen 11 000 kuvaa kameran muistikortilta. Mennään siis kännykkäkuvilla!

Kelit olivat todellakin erikoiset öiden vetäessä pakkaselle ja päivien noustessa jopa +12 lukemiin. Maa paistoi useasta kohtaa rinnettä ja moni hiihtäjä kertoi, että ladut ovat todella jäisessä ja vaikeassa kunnossa päivälläkin. Samaa kerrottiin Pyhältä ja Leviltä, missä tuttuja lomaili samalla viikolla. Rinteethän eivät niin kärsi kelistä, Rukakylän puoli oli vähän jäisempi, siinä missä Vuosselin puoli meni aika pehmeäksi. Iltapäivästä mössö teki rinteen täyteen heittoja, joten niin meidänkin perhe kuin useat muutkin keräilivät itseään useasti ilmalennon jälkeen.

Viimeinen laskupäivämme, perjantai oli aivan paras! Tuolloin alkoi sataa sakeasti lunta heti aamusta ja sitä tuli 20 senttiä aamupäivän aikana. Metsät muuttuivat puuteriksi, jonot katosivat täysin (ilmeisesti pöpperö karkotti) ja sai mennä upean pehmeässä puuterissa vailla hissijonoja. Voi kun olisi vielä päässyt lauantainakin mäkeen, niin upea perjantai oli!

7 kertaa kolmen vuoden aikana

Tämä oli 7.kertamme Rukalla tai Kuusamossa kolmen vuoden aikana. Aika tutuiksi ovat paikat käyneet, mutta aina löytyy jotain uutta! Päädyimme ensi kertaa tammikuulla 2019 Kuusamoon Holiday Clubin yhteistyönä, enkä käynyt lainkaan rinteessä. Ihastuimme täysillä näihin hyisiin, mutta niin upeisiin maisemiin. Palasimme heti huhtikuussa 2019, sillä vanhemmillani oli lomaosake Holiday Clubilla ja vietimme pääsiäistä tuolla. Kävin ensi kertaa rinteessäkin! Jännitti hirveästi tällaiset ison paikan rinteet. Käytynä on esimerkiksi Palosaaren poroajelu (lämmin suositus), lumikenkäily, kylpylä ja monet hiihtoladut. Olemme olleet Rukalla myös kesälomalla sekä syyslomalla. Jokaisessa vuodenajassa on oma viehätyksensä, mutta talvi ja rinteet kyllä kiehtovat eniten.

Olimme majoituksessa, johon kuului kaksi kausikorttia hintaan. Rinteeseen pääsi siis milloin vain ja lapsillekin otimme rajattomat liput. Ruka Chalets sijaitsee Rukakylän puolella aivan rinteissä kiinni. Löysin kyseisen huoneiston Tori.fin kautta, kun googlettelin hintoja ja ajankohtia. Huoneisto oli tilava, siinä oli kaksi makuuhuonetta, iso kylppäri saunoineen, iso parveke ja tilava olohuone/keittiö. Voin lämmöllä suositella!

Rinnelomaa parhaimmillaan

Jotenkin ajattelimme, että menemme vielä muuallekin käymään kuin rinteisiin, mutta niin päivät vilistivät. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja nenään tupsahteli pienimmälle aurinkorasvasta huolimatta monta pisamaa. Ei ollut kiire. Gondoli oli useampaan otteeseen kiinni tuulien vuoksi ja Vuosseli muutenkin hieman ruuhkainen, mutta ai että kun suuntasi Mastorinteille! Paljon laskettavaa ilman ruuhkia, rauhalliset taukopaikat, missä paahdettiin muun muassa vaahtokarkkia ja laitettiin välipalakeksin väliin. Ihastuimme myös Pessarin rinteeseen ja löysimme jotain uutta – legendaarisen Monomestan! Mehän olemme olleet Rukalla yleensä ravintolasulun aikaan, joten nyt olikin ihanaa käydä tutkimassa joka paikka ja istua esimerkiksi terassilla lounaalla. Niin lämmin oli! Monomestassa oli tuttu tarjoilija ja sen tunnelma saksalaisine musiikkeineen on ihan omansa. Rinteessä oli tilaa ja Monomestassa oli jotenkin kaukana hälinästä, kuin omassa maailmassaan.

Kaikki rinteet taisimme laskea läpi ja lapset jaksoivat todella hyvin. Testasimme myös, miten saa pisimmän (1,4km) mäen aikaiseksi. Tuolihissin vierestä Vuosselin puolelta kohti helppoa siirtymää Rukakylän puolelle ja siitä suoraan Aurinkorinne alas. Testaa! Tuli pitkä lasku!

Esikoinen halusi palata takaisin suksille laudasta, sillä suksilla hän pystyi valloittamaan paremmin metsiä. Menimmekin koko perhe pitkin metsiä varsinkin viimeisenä päivänä, kun puuteria satoi. Testasin myös uutuuden, eli Rukan ziplinen, jossa lennetään tuolihissiltä gondolille 364 metriä. Hinta oli 22 euroa. Aluksi hirvitti ja pelotti korkeus, mutta matka menee äkkiä ja leppoisasti. Suosittelen testaamaan, siinä näkee taas eri vinkkelistä paikan! Ja laskuvälineitä ei tarvita, testaamaan pääsee myös jalkapatikassa.

Parhaat ravintolat Rukalla

Vakiojutut teimme myös, eli RukanCampin bowl piti saada heti ensimmäisenä päivänä ja käydä kurkkimassa poroja Rosan ja Rudolfin reitillä. Tubingissa mentiin perinteisesti jonossa koko perhe ja rattikelkkailuakin rinteessä testattiin. Oli muuten hirveän kamalaa. Mieluummin laudalla alas kiitos. Rukan pizzeriasta haettiin yhtenä iltana pizzat ja esikoinen sai valita lounaspaikan synttäripäivänään. Sekin oli selkeä valinta – RUOK burger on vain niin hyvä!

Täytyy myös ihan erikseen mainita (en tiedä onko vielä auki) gondolin yläaseman vieressä oleva Polar bar. ÄLYTTÖMÄN hyviä vohveleita ja tofuvohvelista suorastaan tappelimme!

Ja legendaarinen Hanki Baari! Sielläkin kävimme ensi kertaa. Ja sitten käytiinkin monta kertaa. Hanki Baarissa on mieletön pelivalikoima ja tytöt halusivat pelata kaikki läpi. Monta erää Unoa, Muuttuvaa labyrinttia sekä Kimbleä tuli pelattua. Emme syöneet Hankibaarissa, mutta ruokaakin minulle on kehuttu.

Ja alennusmyyntejä alkoi olla hyvin loppukaudesta, nehän vielä kiihtyvät pääsiäistä kohti. Viime keväänä ostimme esikoiselle vuokraamosta laudan ja kengät matkaan. Tänä vuonna päivitimme alesta hänen laskuasunsa, kypärän ja laskulaskut, itse ostin kunnon hanskat. Kannattaa siis tsekata kaupatkin!

Hirveän äkkiä viikko meni ja lähtö oli vaikeaa, kun juuri oli tullut niin valtavasti uutta lunta. Menimmekin vielä lähtöpäivänä Lammintuvalle lohikeitolle sekä maailman ihanimmille muurikkaletuille. Pyörimme vikat kerrat napakelkassa ja vilkutimme poroille.

Toivottavasti vielä uudelleen, ehkä ensi talvena. Mies puhui jo Ylläksestä ja muista kohteista, minä pyörittelin päätäni. Haluan vielä Rukalle! Pala sydämestä on vaan siellä ja rinteet tuttuja! Aikamoinen pala nousi kurkkuun näitä kuvia katsellessa. Ne lukuisat upeat auringonlaskut, riemun kiljahdukset, lumen pöllyämiset ja… Voi talvi!

Muita rinnelomiin hurahtaneita? Mikä on ykköslaskupaikkasi?