Salon ihanat kesävinkit lähiruoasta Mathildedaliin

Kaupallinen yhteistyö/ pressimatka Visit Salo

Toukokuussa pääsin tutustumaan Salon alueeseen, joka on täysin vierasta seutua itselleni. Olen todella pitkään halunnut nähdä mm. Mathildedalin ruukin alueeseen, mutta mitä kaikkea matkalla näki ja kokikaan. Salo yllätti monella tapaa.

Tiesittekö esimerkiksi, että lokakuisilla kurpitsaviikoilla oli noin 250 000 kävijää vuonna 2024? Tai että eilen oli ensimmäinen Salon iltatori. Ilmaistapahtuma, jossa on nimekkäitä esiintyjiä Yöstä Waldo’s peopleen. Lisää voi kurkata täältä. 26.6.2025 Salossa on Lähiruokatori, jossa pääsee nauttimaan paikallisten tilojen antimista.

Reissumme päätarkoitus olikin tutustua lähiruokaan ja Salon alueella onkin yli 40 kappaletta tiloja, jotka myyvät tuotteitaan asiakkaille. Vierailimme aika suurella alueella, joihin osaan tarvitsee oman auton. Toiset tiloista ovat helpommin saavutettavissa, jos lähtee esimerkiksi pyörien kanssa Saloon. En todellakaan tiennyt, miten paljon Salon seudulla kasvatetaan ruokaa karjasta viljaan ja marjoihin. Täältä näet kartan tiloista, suosittelen lämpimästi makumatkaa Saloon tälle kesälle!

Vinkkinä vielä, että Salon Paikku, eli paikallinen bussi kuljettaa 23.6.-25.7.2025 kaikkia maksutta. Pääset siis vaikka ruukkikylään keskustasta veloituksetta! Huomioi kuitenkin, että bussi liikennöi vain arkipäivinä maanantaista perjantaihin.

Tilalta toiselle – siideristä mansikoihin, kalkkunoista nautoihin

Kotimaisuuden kunnioittaminen nousi selkeästi esille kahden päivän reissullamme. Salon seudulla toimivat tilat hankkivat lähitiloilta tuotteensa, jos eivät niitä itse kasvata. Lihaa ei ulkomailta tuoda ja lautaselta löytynyttä fasaaniakin kasvatetaan alueella.

Mieleeni jäi, miten monella tilalla esittely alkoi sanoilla ”olemme kolmas sukupolvi” tai jatkamme tässä vanhempieni perustamaa tilaa” tai ”isämme on jo eläkkeellä, mutta ei häntä saa pois peltohommista”.

Jokainen ruokatuottaja tuntui olevan ylpeä juuristaan ja tuotteistaan, eikä suotta. Yrityksistä riittäisi kerrottavaa vaikka kuinka. Tervetuloa makumatkalle, nappaa vinkit talteen!

Hallonmäki, Lepola, Meritalo – marjoja ja siidereitä

Puhtaita makuja ja kotimaisia herkkuja reissulla riitti valtavasti. Aloitetaan Hallonmäen tilasta, jota isännöivät pariskunta Jarno Vesterinen sekä Mona Lahtinen. Alkujaan Jarnon isovanhempien perustamalla tilalla kasvavat tomaatit, vadelmat, mansikat ja yrtit, lisäksi he tuottavat siidereitä sekä limuja. Ihastuttava tila ja pariskunta, Hallonmäessä näin varmasti suurimpia tomaatteja ikinä! Kokeiluntahtoa tuntui pariskunnassa piisaavan ja saimme maistella erinomaisia siidereitä, limua sekä maistaa kesän ensimmäisiä mansikoita. Hallonmäessä toimii tilapuoti, joka tänään itse asiassa ensi kertaa kesälle auki!

Lepolan tilalla valmistuvat yhtä lailla siiderit ja samalta tilalta tulevat myös Meritalon hillot. Yritystä pyörittävät kolme sisarusta ja siiderimestarina toimii yhden sisaruksen Emmi Brownien aviomies Aaron Brownie. Kuten Hallonmäessä, myös Lepolassa valmistuu aito siideriä. Sen oleellisin ero prosessoidumpaan siideriin on se, että aito siideri valmistetaan tuorepuristetusta omenan mehusta eikä tiivisteestä.

Suomessa ei kasvateta varsinaista siideriomenaa, joka on kuulemma niin hapan, ettei sitä kykene syömään. Lepola saa ylijäämäomenoita, jotka eivät esimerkiksi jonkun luntun takia kelpaa myyntiin. Se sekoittavat joukkoon myös koristeomenoita. Siidereitä Lepola on tuottanut vuodesta 2018 alkaen ja he ovat saaneet sillä saralla jo kansainvälisen palkinnonkin. Paikassa järjestetään siideritastingeja ja annokset ovat pieniä, koska moni on autolla liikenteessä.

80 prosenttia tilan tuotannosta on kuitenkin hilloja ja hilloista tila on aikanaan saanut alkunsa. Emmin vanhemmat perustivat tilan ja alkoivat tuottaa Meritalon tuotteita. Kukapa ei olisi nähnyt Meritalon hilloja kaupassa? En tiennyt, että nekin ponnistavat Salon seudulta!

Jos siidereitä haluaa maistaa, erinomainen paikka on myös Mathildedalin siiderifestarit, jotka järjestetään 27-28.6.2025 Mathildedalin kartanon niityllä. Tiedossa on myös livemusiikkia.

Seudulta löytyy myös siiderireitti, joka kannattaa valloittaa, jos aihe kiinnostaa. Kaikki siiderit ovat aito siideriä ja makuja viilataan esimerkiksi Lepolassa jatkuvasti!

Leipyöli ja Pohjolan tila – perinteitä kunnioittaen

Mielenkiintoinen tuttavuus oli myös Leipyölin tila, jossa niin ikään jatketaan vanhempien perustamaa tilaa Antti-Jussi Räsäsen ja hänen puolisonsa Jenni Räsäsen toimesta. Sukupolven vaihdos tapahtui vuonna 2017. Ylämaan karjaa kasvattava tila myy kaiken lihan suoraan tilalta, eli kaupasta tätä ei voi ostaa. Tilalla elää 42 kappaletta karjaa ja lisäksi siellä tuotetaan paljon sokerijuurikasta. Noin 500-600 000 kg sokerijuurikasta lähtee Leipyölin tilalta eteenpäin. Heillä on myös monenlaista majoitusta omatoimimatkailijoille, eli kannattaa muistaa tämäkin vaihtoehto matkaillessaan seudulla.

Pohjolan tilalla kasvaa myös mansikkaa ja paikka onkin kuulemma muun muassa mökkiläisten suosikkeja. Myös perunaa ja muita marjoja löytyy tilalta. Kuten moni muukin tila, tämäkin on perhetila, jossa kolme siskosta, Päivi, Minna ja Nina, ovat hypänneet jatkamaan aikanaan isovanhempiensa perustamaa yritystä.

Kaikki tuotteet myydään paikan päältä ja marjojen lisäksi paikassa oli aivan ihana tilapuoti. Poistuin sieltä second hand-mekon kanssa, en voinut vastustaa! Loppuvuodesta tilassa on kuulemma joulupuoti ja on siellä pidetty afternoon tea ja suunnitelmissa on myös oliiviöljyn maisteluilta! Seuraavan kerran Pohjolan tilalla tapahtuu jo tulevana sunnuntaina 8.6.25, eli kiirehdi maistelemaan herkkuja ja tekemään puodista löytöjä sunnuntain retkenä!

Wiurilan kartanosta löytyy lounasta, historiaa ja elämyksiä

Seurueemme toivotti tervetulleeksi myös Wiurilan isäntä, eli Alexander Aminoff. Hän on lapsena leikkinyt upean historiallisen kartanon mailla ja isännöi nyt paikkaa. Alexander on myös aloittanut ravintolayrittäjänä tänä vuonna. Kartanon mailla sijaitseva Sigrid-ravintola on nyt hänen omistuksessaan ja saatavilla on kotiruokalounas 14 euron hintaan. Vierailupäivämme oli torstai, eli tarjolla oli hernekeittoa ja pannaria perinteiden mukaisesti.

Alexander kierrätti meitä historiallisessa miljöössä, söimme porkkanakeittoa ja fasaania sekä mansikkakakkua. Täällä pääsee myös maistamaan yhden Salon alueen, eli Vaski Ciderin aito siidereitä.

Wiurilan alueelta löytyy golfkenttä, ratsastustalli ja sinne voi varata ryhmille opastuskierroksia tai pitää paikassa juhlia. Kuulemma tyhypäivä murhamysteeri-hengessä on myös ollut onnistunut tapahtuma kartanolla.

Wiurilassa on myös museo, jonne pääsee 15 euron hintaan tutustumaan. Sieltä löytyi monenlaisia hevoskärryjä, asuja ja muun muassa lastenvaunut, joissa Alexanderin äitiäkin oli nukutettu pienenä.

Iltatoripäivinä kesällä paikkaan pääsee tutustumaan kello 16-17, hinta on 25 euroa ja se sisältää myös kahvin ja leivoksen.

Paikka pitää sisällään satoja vuosia historiaa, eli ehdottomasti suosittelen kierrosta. Ainakin isäntä Aminoff on loistava tarinankertoja ja hän toivoo, että alueelle löytää kaikenikäisiä matkailijoita.

Mathildedalissa aika pysähtyy ja aistit nauttivat

Teijon kansallispuistossa sijaitseva Mathildedalin ruukki on ollut paljon esillä mediassa, mutta alueella on itse asiassa kolme ruukkia. Lähellä toisiaan sijaitsevat Kirjakkalan, Teijon ja Mathildedalin ruukkikylät, joissa rautaa on valmistunut aina vuoteen 1982 saakka. Tällä hetkellä Mathildedalin ruukkikylässä on noin 130 asukasta, joista moni toimii alueen yrittäjänä.

Kyseinen rautaruukki perustettiin vuonna 1852 ja raudan tuotannosta on vieläkin osioita nähtävissä. Nykyään alueella toimii ravintoloita, sieltä löytyy vierasvenesatama sekä tilaussauna ja erilaisia käsityöpuoteja. Alueella järjestetään kaikkea häistä siiderifestivaaleihin. Syyskuussa ruukkikylässä on koko perheelle sopiva Matilda Rock ja lokakuussa kiljahdellaan kurpitsaviikkojen aikaan järjestettävällä kummituspolulla.

Hotellimajoitus Hotel & Cafe Mathildedalissa.

Merikonttimajoitus katolla – jotain erityistä!

Merikontti sisäpuolelta.

Matilda Villasiin mahtuu isompikin porukka yöksi.

”Kun äitini Tuula Gustafsson osti isäni kanssa puuhaa eläkepäivilleen yli 20 vuotta sitten, he sinetöivät omaakin tulevaisuuttani”, nauraa nykyään Hotel & Cafe Mathildedalia pyörittävä Krista Gustafsson. Mukana menossa on myös Kristan tytär Aada – eli jälleen perheen pyörittämä yritys.

Mathildedalin ravintolatarjonta on ihastuttava. Ruokaa saa esimerkiksi Mathildan Marinasta, kyläravintola Terhosta kuin Bistro Bruketista. Bruketissa söimme maistuvan illallisen ja Hotel & Cafe Mathildedalissa söin yhden parhaimmista aamiaisista ikinä. Se kuuluu hotellihuoneen hintaan, mutta aamiaisen voi ostaa myös erikseen 21 euron hintaan. Valmiiksi kasatut lautaset olivat ihana idea yhdistettyä täydelliseen miljööseen, oli vaikeaa jatkaa matkaa ihanan tunnelman keskeltä.

Bistro Bruket puolestaan on avattu pääsiäisenä 2025 ja paikka on saanut uuden omistajan myötä erilaista ilmettä. Stig Holmberg on ottanut paikan luotsatakseen ja suuri hiiligrilli antaa annoksille makua. Erittäin maukas illallinen kauniissa miljöössä tuli nautittua.

Ja missä yö sujui? Olin itse Hotellin puolella ja meitä yöpyi myös Mathildan Marinassa kuten Mathilda Villasissa, joka on noin 10 minuutin matkan päässä esim. hotellilta. Yksi mielenkiintoinen majoitus oli kattohuoneistot, eli majoituskäyttöön muutetut merikontit. Niistä näkyi ikkunoista kaunis maisema ja konteissa voi nukkua noin lokakuun loppuun asti. Mukavuutta lisäävät mm. ilmalämpöpumput.

Katolle oli myös rakentunut sauna ja tulossa oli ulkoilmasuihku. Luontoa rakastaville aivan ihana tapa yöpyä ja kuitenkin hyvin mukava sellainen sisävessoineen.

Tuula, Aada ja Krista.

Mathildedalissa aika pysähtyi, toukokuussa oli vielä turistienkin määrä aika vähäinen. Ylipäätään jokaisessa vierailemassamme paikassa oli todella lämmin henki. Esiin nousivat selkeä ylpeys omasta tekemisestä, yhdessä tekemisen meininki sekä maaseudun rauha.

Kuvia ja tarinoita riittäisi vaikka kuinka, mutta suosittelen kokemaan itse Salon vieraanvaraisuuden! Onko seutu itsellesi tuttua, mutta nostaisit sieltä esiin?

Kuulemma erinomainen kirppistelykaupunki, eli seuraavaksi pitäisikin tutkia tori ja keskustan nurkat! Tässä ainakin vinkkejä useammallekin kesäpäivän retkelle!

Matkaideoita kesälle: afternoon tea merellä tai Da Vinci Tallinnassa

mainos TallinkSilja

Toukokuuta bloginkin puolelle! Alkuvuosi on ollut aikamoista haipakkaa ja blogiinkin olisi hirmuisesti asiaa. On ollut lasten synttäreitä ja Rukan reissua, Sabrina Carpenterin keikkareissu Tukholmaan lasten kanssa ja ties mitä. Synttäri-ideoita ajattelin tuoda bloginkin puolelle (IG:n puolellahan näitä on näkynyt), mutta aloitetaan näistä Tallink Silja Linen uutuusjutuista, jotka olen päässyt kevään aikana kokemaan.

Pitkästä aikaa tuli lähdettyä Turusta laivan kyytiin, kun uudistunut Baltic Princess lähti taas matkaan maaliskuun lopussa. Tuolle risteilylle on tuotu ihastuttavista ihanin uutuus tällaiselle teen suurkuluttajalle, nimittäin afternoon tea aalloilla!

Huhtikuun lopulla aukesi puolestaan interaktiivinen Da Vinci-näyttely Tallinnan Telliskiveen, joka on mielenkiintoinen koko perheelle sopiva tapa tutustua yhteen ihmiskunnan neroista!

Baltic Princessin uutuudet

Turusta lähtevä Baltic Princess oli alkuvuonna telakalla ja koki useita uudistuksia. Uusiksi menivät niin Piano Bar, infotiskin luona oleva aula, tax free-myymälä kuin Grill House-ravintola.

Uudistusten myötä laiva päivittyi nykyaikaan ja valon määrä lisääntyi. Tilat ovat avarat ja tax free-tuotteet ilmavasti aseteltu. Henkilökuntakin kehui, että kuin olisi astunut sisään uuteen työpaikkaan!

Turusta laivaan lähtemisessä on se kiva puoli, että Tampereelta pääsee junalla aivan satamaan asti. Sama palatessa, junaan ehtii hyvin kyytiin laivan palatessa satamaan illalla.

Uudistuksissa ihastutti erityisesti Piano Barin avaruus sekä akustiikka ja harmoninen tunnelma. Tallink Siljan Karoliina Tiiromäki on suunnitellut laivalle oman cocktailin nimeltään Rambling Rose, jonka saa myös mocktailina. Kivan hapan drinkki kauniissa värissä, jonka voi nauttia livemusiikkia kuunnellen.

Laivalla söimme illallisen uudistuneessa Grill House-ravintolassa, joka sekin toimi valtavan hyvin. Ihastuin kasvisruoka-annokseeni, joka sisälsi maa-artisokkaa, tofua, paprikaa sekä romesco-kastiketta. Lämmin suositus! Yleisesti ottaen pöytäseurueemme ylisti myös jälkiruokaa, joka oli limeparfait, karamelisoidulla ananaksella sekä lakritsalla maustettu marengilla. Baltic Princessin kokki Emil Ehrman kävi myös moikkaamassa meitä, kaikki kiitos hänelle upeasta illallisesta. Niin ja suurkiitos myös Grill Housen maittavasta aamiaisesta!

Vaikka Baltic Princessin 23 tunnin risteily käy Tukholman satamassa, niin seuraavana aamuna ei eletä länsinaapurin ajassa. Luulin itse, että automaattisesti elämme tunnin myöhemmässä ajassa ja kännykät sekä älykellothan vaihtoivat toki Ruotsin aikaan. Huomioi tämä, meinasi tulla vähän hoppu aamiaisen kanssa, kun tajusi, että laivalla pysytellään Suomen ajassa koko reissun ajan.

Afternoon tea merellä

Varmasti moni tietää suuren teerakkauteni sekä sen, etten ole kuppiakaan kahvia ikinä juonut. Niinpä ajatus afternoon teasta merellä sai jo ajatuksena sydämeni sykkimään eikä turhaan – tämä oli ihana uutuus!

Afternoon tea tarjoillaan vain Baltic Princessilla ja sen voi nauttia Happy Lobster-ravintolassa. Ennakkoon ostettuna se maksaa 39 euroa ja paikan päällä 42 euroa. Tarjoilut olivat runsaat, emmekä millään jaksaneet kaikkea. Ne tehdään käsityönä laivalla ja vuohenjuustoa sisältänyt tuulihattu oli paras tuulihattu, jota olen ikinä maistanut!

Teevaihtoehdon saa valita listalla olevista erilaisista teeladuista ja se haudutetaan oikeaoppisesti keittiössä. Ilokseni listalla oli esimerkiksi jyväskyläläisen Teeleidinkin teetä kaksin kappalein. Lisäksi teelaatuja tulee Teepolulta, Nordqvistilta sekä Twiningsilta. Teen kylkeen voi tilata lasin kuplivaa ja luksuselämys merellä on taattu. Iltapäivällä laiva lipuu Turun saaristossa, joten maisematkin ovat kohdillaan eikä laiva  keikuta aivan avomerellä. Tällaisia ruokaelämyksiä saisi olla muillakin laivoilla!

Afternoon tea on saatavilla torstaista maanantaihin kello 15-17, täältä näet ihanan menun. Västerbottenin juusto oli sienien kanssa myös ihanaa.

Uutta Tallinnassa: Da Vinci Genius Telliskivessä

Huhtikuun lopulla aukaistiin uusi interaktiivinen näyttely Tallinnan Telliskiveen. Koko alue on ylipäätään aivan ihastuttava ja siellä kävellessä katseltavaa riittää. Upeat muraalit ja sekä kivat ravintolat täyttävät alueen.

Da Vinci-näyttely löytyy Telliskiven M-rakennuksesta ja on auki aina 31.10.2025 saakka. Viime vuonna samassa tilassa oli Banksy-näyttely, jossa kävi 50 000 ihmistä. Joukossa oli enemmän suomalaisia kuin esimerkiksi virolaisia, eikä jonoilta vältytty. Sekä Banksyn että Da Vincin takana on poptaiteen museo Poco ja museon johtaja Linnar Viik vinkkaakin ostamaan lipun ehdottomasti etukäteen. Muuten, Tallink Siljan Club One-jäsenet saavat lipuista -15 % alennuksen.

Mitä sitten on luvassa, kun astuu näyttelyyn sisälle? 45 minuutin mittainen show, jossa seiniin todellakin saa koskea. Näyttelyssä näkee ja kuulee Da Vincista aivan uudella tavalla. Siellä voi chattailla Mona Lisan kanssa tai tutkia, kuka 12 opetuslapsesta olet horoskooppisi perusteella. Interaktiivisuutensa vuoksi se on varmasti hauska lapsillekin, toki esitys pyörii englanniksi.

Näyttely on yhdessä tilassa ja kestää 45 minuuttia. Tilaan päästetään maksimissaan 100 ihmistä kerrallaan, jotta kaikilla on tilaa ihailla ja päästä koskemaan seiniä. Aiemmin näyttely on ollut niin Berliinissä kuin Amsterdamissa ja nyt on hyvä tilaisuus nähdä se parin tunnin laivamatkan päässä Helsingistä.

Äänimaailman näyttelyyn on luonut brittiläinen Grammy-ehdokas DJ Sasha ja äänimaailma on iso osa näyttelyä. Tilassa kannattaakin pysyä mahdollisimman hiljaa, keskittyä ja antaa värien, äänien ja elävien kuvien viedä mukanaan.

Näyttelytilojen ulkopuolella on myös matkamuistomyymälä, josta löytyi mielettömän hienot Mona Lisa-legot 30 eurolla. Ei ollut minusta paha hinta ja jäi mietityttämään, en kuitenkaan tällä haavaa napannut matkaani. Lisäksi tiloissa on kahvila/baari.

Näyttely on helppo saavuttaa ja 45 minuutin kesto on juuri sopivan napakka, mutta tarpeeksi pitkä viemään aivan eri maailmoihin. Lippuja ennakkoon voi ostaa täältä.

Ja yksi asia on vielä sanottava, kun olen ollut kuukauden sisällä (sekä itse maksetuilla että pressireissuilla) viidellä eri Tallink Siljan laivalla – henkilökunta on tavattoman ystävällistä aina. Oletteko huomanneet saman?

Onko itselläsi suunnitelmissa tehdä keväällä tai kesällä reissua laivoilla? Innostaako Da Vinci-näyttely?

Syntymäpäivä merellä

*matkat saatu kaupallisessa yhteistyössä Tallink Siljan kanssa,
ruoat omakustanteiset

Palataan ajassa taaksepäin, sillä syksyllä olimme todella kivalla risteilyllä, joka onkin minulla Instagramissa kohokohdissa (@optimismiakatja). Äitini täytti syksyllä 70 vuotta ja jo keväällä 2024 hän alkoi pohtia, mitä haluaisi tehdä syntymäpäivänään. Äidillä ei ole tapana jättää asioita viime tippaan! Vaatimuksena oli, että juhliin saa mukaan perheemme yhteensä 13 henkilöä ja että kaikki viihtyvät – serkuksilla on suhteellisen isot ikäerot.

Risteily! Sehän se on ratkaisu. Ohjelmaa monen ikäiselle ja sängyt ns. ravintolan vieressä valmiina, kun porukan pienimpiä alkaisi väsyttää. Sovimme siis, että syksyllä suuntaamme risteilylle ja siitä alkoikin lapsien mielestä iäisyydeltä tuntunut odotus. ”Milloin on se mummin synttäriristeily?” ”Milloin päästään serkkujen kanssa risteilemään?”  – näihin kysymyksiin sai vastata useasti!

Loppuun asti jännitti, ovatko kaikki seurueen 13 jäsentä terveinä matkan alkaessa. Kyllä vain, satamassa treffasimme, serkukset halailivat ja nousimme laivan kyytiin. Vaikka oli syyskuun loppu, lämpö oli todella kesäinen eikä takkeja tarvinnut. Laivan irrotessa satamasta olivat kannen ulkopaikat todella täynnä!

Vanhemmillani oli Deluxe-hytti parisängyllä sekä merinäkymällä ja meillä lapsiperheellisillä Muumi-hytit. Promandelle avautuva Muumi-hytti on ehdoton suosikkimme ja lapset menivätkin heti ikkunaan istumaan sekä kurkkimaan kävelykannen tunnelmia. Muumi-hytissä on myös reilummin tilaa ja esimerkiksi jääkaapin juomat (muumikuohuvaa totta kai!) kuuluvat hytin hintaan.

Suunnistusta, tenoreita, Italia-viikkoja ja syntymäpäiväyllätys

Risteilyllä ilahduttaa aina, että teemat vaihtuvat useasti. Niihin myös panostetaan tosissaan. Emme vielä keväällä tienneet, että risteilyn ajankohtana laivalla vietettiin Italia-viikkoja. Se sopi kuin nakutettu äidilleni, joka on vuosikaudet opiskellut italiaa ja matkannut saapasmaassa lukuisia kertoja.

Italia näkyi käytävien koristeluissa, oli sitruunapuita ja polkupyöriä ja tenorit laulamassa. Kuten ajattelimme, laivalla on todellakin jokaiselle jotakin. Pienimmät serkukset liimaantuivat aika tiiviisti leikkipaikkaan (kyllä siellä aikuisetkin viihtyivät) ja neljä pienintä seurueen jäsentä tanssi todella onnellisena Harri-hylje discossa. Fröbelin palikat toimii sukupolvelta toiselle!

Erikseen oli vielä nuorten ohjelmaa ja tyttöni halusivat suorittaa kaksin kuvasuunnistuksen. Ennätysajassa he olivatkin saaneet kasaan kaikki suunnistuksessa vaaditut kuvat ja saivat palkinnot! Myös Italia-aiheisessa bingossa olimme koko konkkaronkka, mutta sieltä ei voittoa herunut. Olimme liian hitaita!

Italialaisten tenorien esitys oli aivan ensiluokkainen ja he esiintyivät laivan Starlight-yökerhossa ensimmäisenä iltana. Toisena matkapäivänämme, eli matkalla Tukholmasta takaisin Helsinkiin oli äitini oikea 70-vuotispäivä. Tenorit esiintyivät hetken laivan käytävällä ja minä onnistuin hipsimään henkilökunnan jäsenen luo ja kertomaan syntymäpäivästä.

Ei olisi uskonut, että kaikki järjestyi lennosta eikä hetkeä oltu suunniteltu etukäteen. Siinä käytävällä kuiskutteluni jälkeen tenorit kajauttivat englanniksi onnittelulaulun äitini nimellä, antoivat hänelle sitruunahuivin ja isälleni hauskan sitruunarusetin. Laivan edustaja antoi puolestaan suklaata. Äitini ilme oli kyllä näkemisen arvoinen, kun  italialaiset miehet lauloivat siinä väkijoukon keskellä upealla äänellään. Hän hymyili kuin Hangon keksi. Kiva pieni yllätys!

Samaisena päivänä vanhempani viettivät 50-vuotiskihlapäiväänsä. Tenorit sattuivat laulamaan aivan sattumalta laulun, jota tanssivat ensimmäisillä treffeillään 1970-luvulla. Molemmat olivat jo ennen onnittelulaulua aivan liikuttuneessa tilassa, tenorit kyllä osuivat nappiin!

Ruokailut Tavolatassa sekä laivan buffetissa

Ensimmäisen illan ruokailun hoidimme laivan buffetissa, josta saimme niin pitkän pöydän, että kaikki mahtuivat saman pöydän ääreen. Buffasta löytyy takuuvarmasti jokaiselle jotakin ja lapsille jälkiruokapöytä karkkeineen sekä suklaasuihkulähteineen oli tietenkin lemppari.

Vanhempani rakastivat eniten kalapöytää, minä kasvisruokia ja Italia-pöytä oli myös hyvä. Paljon Italiassa matkannut äitini sanoi, että munakoisovuoka on samanlaista kuin tutun italialaisen mamman tekemä vuoka. Se oli jo aika hyvä tunnustus! Kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä buffetin ruokailuun ja lähdimmekin perinteiseen tapaan aika ähkyssä ulos.

Juhlapäivän illallisen söimme Tavolatassa, jossa pienten järjestelyjen jälkeen pääsimme onneksi samaan pöytään. Pidin lyhyen puheen äidilleni ja maistelimme italialaisia makuja. Tavolatassa pienet voivat valita seisovan pöydän, joka on todella edullinen. Kaksivuotiaat saivat siis heti syötävää, eikä heidän tarvinnut odotella muiden ruokien valmistumista.

Alkupalaksi jaettiin muun muassa antipastolautanen ja pääruoaksi tilasin rapupastaa. Vaikka meitä oli iso porukka, niin saimme kyllä ruokailla hyvin omassa rauhassa. Aamiaiset söimme myös Tavolatassa, jossa on tarjolla erikoisaamiainen. Meno on yleensä paljon rauhallisempi kuin buffetin puolella ja valikoima vielä vähän runsaampi. Hintaan kuuluu myös lasillinen kuohuvaa ja pöytään tarjoillaan kahvi tai haudutettu tee, mistä iiiiiso plussa! Aivan ehdoton suositus Tavolatan aamiaiselle!

Tukholma eri ikäisten lasten kanssa

Sovimme jo etukäteen, että Tukholmassa emme yritä pysyä kaikki 13 yhdessä läjässä, vaan menemme vähän jokaisen ikäluokan mieltymysten mukaan.

Veljieni perheet päätyivät siis Skansenille, joka on mielestäni aina ihana idea! Täällä postaus, kun olimme äitini ja lasten kanssa Skansenilla. Lapset muistavat reissun ikuisesti, sillä riikinkukko varasti kuopuksen hampurilaisen tuolloin. Onneksi siitä jäi vain hauska muisto. Täällä toinen Skansenin reissumme, jolloin kuopus oli vielä pikkuvauva. Veljien perheillä oli ollut ilmeisen kiva päivä!

Tukholmaan siirryimme satamasta Siljan busseilla, joihin saa etukäteen ostettua liput laivan infosta. Kaksi perhettä meni Junibackenin bussiin ja meidän perhe vanhempieni kanssa keskustan bussiin. Vanhempani suuntasivat museoreissulle ja me… kaupoille toki.

Kävimme Uniqlossa, käsityökaupassa ja Edbladista löytyi kuopukselle salaman muotoiset korvikset, jotka ovat olleet syyskuusta asti korvissa. Mieheni halusi urheilukauppaan ja löysikin alennuksesta tennarit. Tietenkin kävimme Sephorassa, mutta poistuimme tyhjin käsin – laivalla oli edullisemmat Sol de Janeirot!

Lisäksi kävimme Maxissa syömässä. Siis kyllä! Minulle sanottiin syyskuun alussa Ruotsin pressireissulla, että Max-hampurilaisketjua ei voi Ruotsissa ohittaa, en ollut ikinä testannut. Minusta oli aika peruskauraa, mutta onpahan testattu! Plussa jalapenoa sisältäneille ranskalaisille.

Kohokohtana kävelimme TAK:in kattoterassille, josta oli aivan huikeat näkymät Tukholman yli. Sain Instagramiini kehuja myös paikan ruoasta ja hintataso paikassa näytti olevan maltillinen sijaintiin ja näkymiin nähden. Suosittelisin!

Vaikka lähdimme laivasta ulos heti, kun ovet aukesivat, äkkiähän tuo päivä Tukholmassa menee. Ja mikä keli oli sielläkin, emme takkeja tarvinneet!

Kaiken kaikkiaan nautimme kaikki matkasta ja uskon äitini olleen iloinen, kun sain kaikki lapset perheineen matkaansa. Huomasin juuri hänen käydessään meillä, että on teettänyt pienikokoisena kuvan seurueestamme puhelimensa suojakuorien sisään. Kuva otettiin laivan käytävällä sitruunapuun katveessa, harvoin olemme kaikki 13 samassa kuvassa.

Odotettu reissu onnistui, ruoka oli hyvää ja tax freesta löytyi kattava valikoima Sol de Janeiron tuotteita (kaikkien teini-ikään tulevien vanhemmat tietävät ilmiön). Keli oli huippu ja kaikki pysyivät terveinä.

Erittäin onnistunut konsepti siis viettää syntymäpäivää isommalla porukalla, jossa on eri ikäisiä osallistujia. Seuraavaa 70-päivää vietetäänkin tänä keväänä, saa nähdä mitä siihen keksittäisiin!

Milloin puolestaan mennään taas uudelleen laivalle? Itse asiassa vanhempani tekivät jo uuden päivä Tukholmassa-risteilyn tammikuussa ja huhtikuun alussa minä ja lapset hyppäämme taas suosikkilaivallemme Serenadelle (he eivät tiedä tätä, älkää kertoko!). Tähän konseptiin ei kyllästy!

Seuraavaksi pyörähtävät käyntiin koululaisten hiihtolomat, silloinhan on vaikka mitä kivaa laivoilla tiedossa. Risteilyjen suuri plussa onkin, että ne pyörivät ympäri vuoden ja aina on jotain uutta luvassa.

Oletko viettänyt syntymäpäiväjuhlia laivalla? Olisi kivaa kuulla kokemuksia!