Syksyn mietteitä – itseään on pakko kuunnella

Syyskuu on lähtenyt käyntiin vauhdilla ja voi apua millä ilmoilla meitä on siunattu! Upean lämmin syyskuun alku. Ensi viikolla näytetään pääsevän vähän tavallisempiin syyskuun lämpöihin. Olen mielenkiinnolla seurannut, näinköhän pääsen ensi kertaa juoksemaan syyskuun puolimaratonin shortseissa, olen aina mennyt sen pitkissä housuissa. Kohta sen näkee ja toivottavasti näkee, ettei iske mitkään taudit.

Viimeinen kuukausi

Kuten sanon, syyskuun ja syksykin lähti aika vauhdilla käyntiin. Tämä on tuttua juttua varmasti jokaisessa lapsiperheessä. Yhtä aikaa starttaa koulu, syksyn harrastukset ja itselläni starttasi vielä palkkatyö yrittäjyyden rinnalle. Samaan syssyyn on vanhempainyhdistyksen kokousta, vanhempainiltoja ja muuta syksyyn kuuluvaa. Ekaluokkalainen kaipaa aika paljon tukea iltapäivisin ja lisäksi aamuisin, sillä lähes jokainen aamu alkaa vasta yhdeksältä. Yksi harrastus vaatii lähdön kotoa jo kolmelta iltapäivällä, eli haasteena onkin saada työtunnit riittämään. On ollut yllättävän haasteellista arvioida tuntiensa käyttöä. Kuinka monta lehtijuttua mahtuu viikkoon, jotta saa kasaan myös palkkatyön tunnit.

Myönnän, en ole koskaan laskenut yrittäjyyden tunteja, vaan mennyt homma kerrallaan. Välillä olenkin huomannut, että arvioin tunnit alakanttiin ja päivä loppuu kesken. Silloin täytyy ottaa tunteja viikonlopusta. Kaikki mitä saan tehdä on kuitenkin suuri ilo, suuri oppimisen ja kehittymisen paikka ja olen jokaisesta työstä hurjan iloinen.

Väsymys vaanii nurkan takana

Minä olen joskus palanut loppuun, onneksi siitä on jo kauan kauan aikaa. Se johtui  siitä, että elämäntilanne oli kokonaisuudessaan liian kuormittava. Uupuminen ei ole ollut yhden asian ”syy”, vaan elämässä on tapahtunut liikaa. Opin kuitenkin jo nuorena tunnistamaan sen, milloin täytyy painaa elämässä jarrua.

Kun hain matkailuopasopintoihin toukokuussa, en tiennyt syksystä mitään. Luin hakuilmoituksen, enkä (oma moka) perehtynyt tutkintoon tarkemmin. Tulikin puskista, että koulutus on niinkin laaja kuin 40 opintopistettä ja 600 tuntia. Siihen kuuluu paljon viikonloppuopintoja, kirjatenttejä, itsenäisesti suoritettavia museokäyntejä ja tiedon keruuta. Vähän häkellyin ensimmäisellä kerralla, kun olin paikalla ja kuulin, mitä kaikkea tutkintoon vaaditaan. Olisi pitänyt selvittää tämä ennen kuin otti vastaan paikan.

Tuijottelin pari viikkoa sitten kalenteriani hiki otsalla. Mihin saan mahtumaan museovierailut? Ja ennen kaikkea, miten saan ajatukseni kasaan oppimiskeskusteluun, joka piti hoitaa jo elokuun aikana? Siinä olisi pitänyt esittää jo ajatuksiaan muun muassa lopputyöstä. Aikaa ei vain ollut.

Mietittyäni asiaa parin viikon ajan kysyin mieheltä, onko aivan kamalaa, jos luovutan heti alkuunsa. Halusin saada viikonlopuista aikaa perheellenikin. Hän sanoi, että päätä itse, mutta totesi samalla, että aikamoiselta työmääräni on nyt vaikuttanut. Siispä päätin lopettaa heti ajoissa, kuin yrittää rutistaa uuvuksiin asti ja keskeyttää vaikka puolivälissä.

Liikunta on henkireikä

Aivan heti ei uutta tilaisuutta tule, mutta ehkä vielä joskus pääsen verestämään opasmuistoja. Huomasin, että liikunta on asia, josta on ns. helppo nipistää aikaa. Se ei kuitenkaan ole viisasta ainakaan omalla kohdallani. Saan liikunnasta valtavan paljon energiaa ja hyvää mieltä, lisäksi usein kirjoitan lehtijuttuja juostessani. Liikkeessä syntyy otsikot ja se, mistä aloitan jutun, se on paljon vaikeampaa koneen edessä kykkien.

Sain Instagramissa viestiä, miksi menen lenkille, jos olen väsynyt. Syitähän tähän on miljoona. Hapen takia. Sen takia, että kroppa ja ajatus ovat jumissa koneen edessä. Sen vuoksi, että endorfiinit saavat ajatukset rullaamaan. Olen harvoin väsynyt oltuani tunnin ulkona. Sen vuoksi, että lasten ollessa kotona, monesti kavereiden kera ei siellä mikään pötköttely usein tule kuulonkaan. Tai ainakaan hiljaisuudessa pötköttely. Ulkona saa rauhaa ja happirikasta ilmaa ja mieli kirkastuu. Tässä siis muutama syy.

Tänään olin yhtä hymyä, kun aloitin viikon käymällä jumpassa. Kyllä liikkumisella on mieletön voima mieleen. Heh, olipa hassu lause, mutta ehkä yhdytte tähän?


housut KATRI NISKANEN/ jakku ELLOS/ tennarit GUESS/ laukku PALMROTH

Sellaisia mietteitä täällä. Nyt tuntuu, että syksy on lähtenyt rullaamaan ja asiat löytäneet paremmin paikkansa. Olen valtavan iloinen, että tein tämä päätöksen, ei ole vielä kaduttanut. Olisi kyllä ollut ihanaa tutustua muuhun porukkaan!

Miten itselläsi on syksy alkanut? Onko siihen kuulunut paljon uusia tuulia?

Ihanat kesämuistot sekä pieniä uusia tuulia

Kesä alkaa vedellä viimeisiään ja voi että, elokuu on tuntunut todella kesältä. Mitkä kelit! Meillä on ollut esimerkiksi pihan uima-allas kovemmassa käytössä kuin heinäkuussa. Ajattelin, että olisi kivaa summata mitä kesällä tapahtui ja kertoa syksyn uusista tuulista. Kesällähän tapahtui vaikka mitä, mutta yritän pitää postauksen järkevän mittaisena. Sanoisin, ettei kesä ole ikinä mennyt näin nopeasti. Se oli yksi hujaus, ehkä siksi, että oli paljon menoja koko ajan.

Ylöjärven kesäkumppanuus oli ihanaa

Toimin kesän ajan Ylöjärven kesäkumppanina, joka oli aivan todella kiva kesätyö. Siinä tuli tutkittua Pirkanmaata ja Ylöjärveä taas aivan eri tavalla ja ihastuin moneen juttuun. Kävimme kesän aikana Seitsemisessä päiväretkellä, tutustuimme Räikän rantaan, nautimme useamman hyvän lounaan Ylöjärvellä ja seikkailimme Näsijärvellä veneillen. Oli pyöräilyä ja oli Kurun kesämarkkinat, joiden tunnelmaan ihastuin täysin. Jotenkin ihmeellisesti aina paistoi aurinko, kun teimme Ylöjärven retkiä, Kurussa alkoi sataa, kun kävelin jo kohti autoa. No Seitsemisessä oli aika viileä, muttei satanut! Vaikka kesä tuntui kylmältä, niin todistettavasti hyviä kelejä piisasi! Olen hyvin kiitollinen tästä mahdollisuudesta toimia kaupungin kesäkumppanina.

Lisäksi tein kesän aikana erilaisia viestintähommia, sosiaalisen median yhteistöitä sekä lehtijuttuja ja kaikki muutkin työt olivat hurjan kivoja!

Monenlaisia kesämenoja

Kesällä oli paljon erilaisia juttuja, jotka painuivat mieleen. Rodoksen viikko kesäkuussa oli hyvin onnistunut. Kesäkuussa lapset olivat viikon seurakunnan leirillä ja esikoinen osallistui myös Kymppileirille. Siellä oli satoja tänä vuonna 10 vuotta täyttäviä neljän päivän ajan leireilemässä. Jäi todella vahvasti hänelle mieleen! Esikoinen oli myös partioleirillä, josta hain hänet ns. kesken pois, sillä halusi ehdottomasti osallistua luokkakaverin yökyläsynttäreille.

Koin, että ensi kertaa oli paljon tällaista ohjelmaa, mihin esikoinen lähti yksin ja välillä tuntuivat aikataulut haasteelliselta, mutta kaikki saatiin toteutettua. Mikä rikkaus, että lapset olivat terveenä kesän!

Täytyy päästä-kesäjuttuihin kuuluivat myös festarit ja osallistuimme kolmena päivänä Suomipop-festareille heinäkuussa. Ehdimme käydä myös Jyväskylän wibit-radalla ja tsekkaamassa uuden Teeleidin keskustassa. Livemusan puolesta kesä oli erittäin onnistunut, sillä kesäkuussa näin ensi kertaa nuoruuden suosikin eli Offspringin Seinäjoella livenä ja elokuussa Samuli Edelmannin. Suomipopeillakin olimme kaikki kolme iltaa, eli kesän musakattaus oli mahtava!

Linnanmäen reissu oli myös hyvin onnistunut, lapset saivat sinne rannekkeet joululahjaksi ja sielläkin keli oli täydellinen. Meillä on käynyt hurja tuuri kelien kanssa, emme menneet yhtään kesämenoa sadetakeissa. Yö Laplandissa oli täydellinen tuon Lintsi-päivän päätteeksi ja samalla reissulla veimme myös 97-vuotiaalle mummolleni onnittelukortit.

Vahvasti mieleen jäi myös äiti-lapsi-leiri heinäkuun lopussa, jossa jotenkin kierrokset laskivat vauhdikkaan kesän jälkeen!

Pakolliset kesän jutut

Itselläni kesään kuuluu aina täkkien ja tyynyjen pesu, ikkunoiden pesu ja mielellään myös mattojen pesu. Samoin kuuluu marjojen säilöminen ja poimiminen, tosin mikään metsässä möyryäjä en ole. Mansikoita meni pakkaseen useampi laatikko, vadelmat kävimme poimimassa elokuun alussa ja eilen keitimme soseeksi neljä ämpärillistä omenaa. Saimme puolet niistä naapurista ja oli hauskaa, miten eri väristä sosetta tuli heidän omenoistaan. Useampi kysyi, mikä lajike on kyseessä, kun sose niin valtavan punaista, mutta en kyllä tiedä.

Ikkunoiden pesu on vähän puolitiessään edelleen ja emme ole muuten oikein yhtään iltaa istuneet omalla terassilla grillaamassa, mutta eipä tuo niin justiinsa. Sen sijaan testasimme lähialueelta esimerkiksi Munkkiksen ja ajelimme katujunalla.

Kesän harrastukset

Kesällä tuntuu, että moni ajoittaa menojaan esimerkiksi jalkapallon treenitauolle. Monet kesäharrastukset tuntuvat olevan todella sitovia nekin! Meillä pyöri kesän ajan kerran viikossa lapsille triathlontreenit, minä pääasiassa lenkkeilin, salikin jäi vähemmälle ja mies tähtäsi kohti päätavoitettaan, eli Turku Challengea. Siitähän jäi vähän nälkä, sillä se meni yli odotusten, joten viime lauantaina suuntasimme kohti Vierumäen perusmatkaa. Jälleen keli oli aivan huikea, kisassa oli useampi tuttu ja mies meni tavoitteenseensa myös tuon matkan. Turusta jäi lapsille todella rakas muisto, jota on kerrottu jopa vieraille ihmisille. Vierumäen kisa-alueella oli puolestaan leikkipuisto, jossa kuopus viihtyi koko kisan ajan ja vaihtoi numerotkin uuden kaverin kanssa.

Olen muuten pitkään halunnut käydä Apulandiassa ja kävimme kotimatkalla myös siellä. Oli huomattavasti pienempi kuin olin luullut, mutta tulipahan käytyä ja kirjoitettua nimensä seinälle.

Syksyn uusia tuulia

Viime viikolla aloitin Ahlmanilla Tampereen alueen matkailuopaskoulutuksen ja hieman jännitän, kuinka jaksan kaiken. Eilen saimme tenttikirjalistan ja kyllä siinä noin 1500 sivua on luettavaksi. On retkiä, tenttejä, luentoja ja toki täytyy kerätä materiaalia itsekin. Halusin vähän uusia tuulia yrittäjyyteen, sillä jos jotain siitä olen oppinut, se on se, ettei kannata panna kaikkia munia samaan koriin. Aina voi kehittää itseään, oppia uutta ja saada uusia asiakkuuksia. Ensi kesänä toivon mukaan olen sitten valmistunut, jos vaan kaikki menee talven aikana putkeen. Aika mahtava porukka meillä on opiskelemassa, iloisen ja innostuneen ja puheliaan oloista väkeä!

Lisäksi aloitan ensi viikolla yrittäjyyden oheen palkkatyön, jota teen osa-aikaisena. Tämän myötä pääsen yhteistyötilaan työskentelemään ja on jotain jatkumoa yrittäjyyyden rinnalle. Olen hyvin innoissani siitä, että saan irrota kotitoimistolta!

Kaikkea kivaa on siis tiedossa, kunhan pitää langat ja aikataulut käsissään. Lasten harratusmäärä hieman laski ja kaksi harrastusta on heillä samana iltana, eli tämäkin sitten helpottaa sitä, mihin tarvitsee suhailla.

Mutta vaikka kesä oli välillä vähän uuvuttava, oli se kuitenkin älyttömän onnistunut ja täynnä huippuja tapahtumia. Syksykin näyttää kivalta ja tiedossa on niin puolimaratonia kuin hääpäivän juhlintaa arjen ohella. Myös kirjoituskurssille olisi tarkoitus lähteä viikoksi. Myös koulu on lähtenyt kivasti sujumaan ja ekaluokkalainen ainakin vielä hurjan innoissaan.

Kyllä kesäkuvia katsella tuli iloinen mieli! Miten oma kesäsi sujui? Tuliko arkeen uusia tuulia nyt syksyn kolistellessa?

Kesää kohden – mihin kevät hurahti?

Tämä alkuvuosi 2023 on mennyt kyllä valtavaa vauhtia. Koulua on jäljellä nelisen viikkoa ja siihenkin mahtuu vielä esimerkiksi helatorstain vapaa. Täällä jännitetään nyt, ketä ekaluokkalainen saa luokalleen ja kuka tulee opettajaksi. Koska eskari on samassa rakennuksessa kuin koulu, ei matkaan, paikkaan tai ruokalassa toimimiseen tulee muutoksia. Samalla jännitetään ensimmäisten valinnaisaineiden toteutumista. Olin niistä aivan haltioissani – eipä meillä aikanaan ollut mahdollisuutta valita alakoulussa uintia, kirjoittamista, retkeilykurssia tms. valinnaiseksi! Se oli puu- tai rättikässä ja siinä se. Kuinka kivalta valinnaiset vaikuttivatkaan!

Työntäyteinen huhtikuu

Huhtikuussa töitä riitti hurjasti. Se on tietenkin positiivinen asia, mutta en täysin osannut arvoida, kauanko mihinkin menee, joten tein usein vielä kello 23 illalla töitä. Sain tehdä todella kivoja ja monipuolisia juttuja monelle yritykselle ja erilaisiin lehtiin. Fiilis vaihteli hetkellisestä epätoivosta (en ehdi kaikkea!) siihen, että olin äärettömän onnellinen kaikesta, mitä saan tehdä. Toki kalenterin ollessa aivan täynnä, se vaikuttaa muihin asioihin. Välillä nipistin liikunnasta, välillä perheajasta, kun tein töitä myös viikonloppuisin ja esimerkiksi pääsiäisenä. Koska tiedossa on, ettei jokainen kuukausi ole samanlainen, niin ajattelin, että silloin taotaan, kun rauta on kuumaa ja lepäillään sitten taas myöhemmin.

Toukokuun alku onkin lähtenyt paljolti alkuun sillä, että olen hoitanut lasten kesäsioita (eli leiripaikkoja yms.) ja katsellut uusimmat jaksot seuraamistani tosi tv-sarjoista. Lego Masters, Suurmestari ja Master Chef ovat koukuttaneet tänä keväänä! Selkeästi myös harmaa ja kylmä keli on vaikuttanut mielialaan, huhtikuun lämpö ja aurinko olivat upeita. Aina, kun lähdin kuvaamaan jotain juttua, ei tarvinnut miettiä valoja tai sateita. Aina oli täydellinen valo ja aurinko. Se helpotti kyllä kummasti!

Ensi viikolla ihmiset starttaavat Helsinki City Runille. Minä ilmoittauduin sinnekin halpaan hintaan vuosi sitten, sehän on juostu jo… kuutena vuonna peräkkäin. Mutta. Olen juossut hävyttömän vähän, häntäluuni vaivaa (teloin rinteessä maaliskuussa) ja… En nyt tiedä yhtään starttaanko tai jos starttaan, pitäisikö vaihtaa vaikka vitosen matkalle. En ehkä selviä puolikkaasta tällä hetkellä. Mutta en ole vaivannut päätäni asialla, ensi viikko näyttää!

Kesäsuunnitelmat rakentuvat

Tässä on ihmetelty jo tovi, miten kesämme järjestyy. Lapset pärjäävät jo paljon itsekseen, jos minulla on töitä ja naapureissa kavereita. Miehen täytyisi pian päättää lomansa ajankohta. Viime perjantaina selvisivät seurakunnan leirit ja iloksemme saimme paikan mm. äiti-lapsi-leirille kuopuksen kanssa. Seurakunnan leirit ovat minusta konseptiltaan todella kivoja ja hinnaltaan hyvin edullisia. Kuopukselle oli todella tärkeää kuulla, että pääsee kahdeksi yöksi äidin kanssa kaksin leirikeskukseen touhuamaan. Tytöt menevät myös seurakunnan päiväleirille viikoksi, todella kivaa, että ikähaitari on sellainen, että pääsevät samalle leirille. Vien esikoisen puolestaan Kööpenhaminan reissulle, puhuin, että veisin hänet johonkin 10-vuotisreissulle ja hän halusi Tanskaan. Kuulemma niin moni kaveri siellä käynyt, että hänkin haluaa. Sinne siis.

Toukokuussa edessä oleva kesä tuntuu aina niin pitkältä. Meillä on lahjakortit Linnanmäelle, eli sinne suuntaamme ja miehelle ostin syntymäpäivälahjaksi liput Offspringin keikalle. Viime kesänä ostin Early bird-tarjouksesta kolmen päivän Suomipop-liput ja… Sitten yhtäkkiä huomaa, että vähän kaikki viikonloput ovat täynnä! Minulla on tulossa töiden puolestakin yksi varmasti kiva kesän kestävä projekti, joten siihenkin on varattava aikaa. Kun alkaa sopia esimerkiksi yökyläilyä lapselle, tuntuukin yhtäkkiä, että miten se tyhjä kesä onkin täynnä. Kuopus halusi enolle yökylään, kun esikoinen siellä käynyt useamman kerran, niin nyt on hänen vuoronsa.


Asu kotimaisia merkkejä eli: t-paita/ PUUVILLATEHDAS hame/ AARRELABEL korvikset / SUPEADESIGN kengät/ VAMSKO aurinkolasit/ GINA TRICOT takki/ PBO neule/ VILA

Huhtikuun työrupeama saatiin loppuun juuri ennen Rukan vappureissua. Matkalla napattiin muutama asukuvakin, lunta oli vielä hyvin pohjoisessa! Blogi on ollut hiljaisempi, kun olen naputellut muita töitä tauotta, mutta ajattelin purkaa jonkinlaisen kirjoitusblogin ihan tällaisella höpöttelypostauksella. Sen jälkeen, kun oli rutistanut tekstiä koko huhtikuun (kirjoitin pelkästään yhden projektin myötä 100 sivua), niin tuli jonkinlainen nuupahdus. Eiköhän se tästä taas lähde!

Olisikin kivaa kuulla, mitä toiveita teillä olisi blogiin? Yrittäjäjuttuja, Tampere-vinkkejä, kesävinkkejä, höpöttelyjä…? Miten teillä on toukokuu käynnistynyt?