Muusan terassi ja ihanat kasvisruoat

Omassa somekuplassani on jo useina kesinä näkynyt Olympiakorttelissa sijaitsevan Muusan terassin hehkutus. En tiedä miksi, mutta se on aina jäänyt testaamatta meiltä. Muusassa olen käynyt sekä brunssilla että pari kertaa illallisella, mutta terassille en ole edes kurkannut. Mietin jopa, mistä sinne mennään – vastaus, sisätilan läpi, kohti vessoja ja sieltä löytyvät portaat suoraan terassille. Alakerrassa on myös paljon kehuja saanut drinkkibaari Tiima.

Kahdesti Muusan terassilla

Satuin kyselemään kahdelta kaverilta yhtä aikaa, onnistuisko meidän käydä syömässä ja kiinnostaisiko Muusa. Molemmille sopi, joten satuin sitten olemaan kahdesti saman viikon aikana Muusassa, mutta eipä tuo haitannut. Ensi kertaa terassille astuessa satoi, mutta siellä on useampi pöytä katoksessa. Olimme ainoita ja terassin tiskikään ei ollut auki. Siinäpä oli mahdollisuus siis ihastella terassin värikkyyttä ja söpöjä eläinhahmoja pöydissä, joiden perusteella tilaus tehdään. Istuako dino- vai hevospöytään? Ruoat sai tilattua alakerrasta ja sisätiloissa puolestaan oli kuulemma joka pöytä varattu.

Kun viikon päästä palasin toisen ystävän kanssa, oli homma toisinpäin. Sisätila oli kiinni ja ainoastaan yläkerran tiski ja terassi auki. Ehkä siis suosittelen tutkimaan asiaa etukäteen ja ainakin jos on isompi porukka, varaamaan pöydän. Mahduimme onneksi molemmilla kerroilla sekaan.

Muusan ihana ruokalista

Kasvissyöjälle Muusa tarjoaa ihanan määrän vaihtoehtoja, mutta on siellä lihan ystävällekin syötävää. Toinen kaverini on kasvissyöjä ja toinenkin valitsi vain vegevaihtoehtoja, ne ovat kyllä aivan parhaita! Söin itse Muusan kesäsalden vegekanalla ja se oli kyllä älyttömän maukas ja täyttävä. Seuralainen valitsi kaksi alkupalaa, joka näytti niin herkulta, että päätin tehdä itse seuraavalla kerralla samoin. Silloin eteeni löysivät täydelliset, kovasti kehutut ja täysin kehujen arvoiset bang bang-kukkakaalit. Ihania! Lisäksi valitsin alkupaloista munakoisoa, hyvää sekin. Maistoin myös seuralaiseni annosta seitan-ribsejä, sekin oli maukasta.

Täällä kyllä saa mahansa täyteen, palvelu on iloista, tunnelma kiva ja värikäs terassi ihana. Olimme tyytyväisiä kummallakin kerralla ja en malttanut olla viemättä tätä ilosanomaa eteenpäin! Käykää Muusassa ja vielä ehtii terassillekin!

Onko paikka tuttu itsellesi?

Laineilla lipuen Laukon keikoille

Kaupallinen yhteistyö Hopealinjat

Jälleen kerran Pirkanmaan mahdollisuudet aukenivat aivan uudella tavalla, kun pääsin tutustumaan viime viikolla Laukon kartanoon. Hyppäsimme kälyni kanssa Laukontorilta Hopealinjojen kyytiin, josta m/s Silver Moon lähtee kello 15 kohti Vesilahtea ja Laukon kartanoa. Keikat alkavat kello 18 ja matka kestää parisen tuntia. Laivan saapuessa perille jää siis vielä ennen keikkaa aikaa tutkia kartanon taidenäyttely, tilata jotain ruokaa tai ihastella puodin tarjontaa. Olisin ottanut mukaani kaiken tuolta puodista, miten ihastuttavia astioita ja koruja. En voinut ohittaa Linda Toyen rannekorua, se oli niin hurjan kaunis ja pääsi matkaani. Täältä voi tutkia lisää puodin tarjontaa.

Laukon kartanoon Pyhäjärven laineita pitkin

Minusta oli todella kivaa, että laiva lähti jo iltapäivästä ja keikka alkaa aikaisin. Takaisin laiva lähtee kello 20.30, eli aikaa jäi keikan jälkeenkin tutkia aluetta. Menomatkalla vaihdoimme kuulumisia ja kerroin kälylle erilaisista paikoista, mitä matkalla näkyy. Hän oli ensi kertaa Hopealinjojen kyydissä ja asuu muualla, joten Pispalan maisematkin olivat hänelle uusia. Tällä kertaa laivassa ei ollut maisemien selostusta, vaan keikkatunnelmaan sopivaa musiikkia.

Ruoka tuli tarjolle heti laivan lähtiessä, se on ostettava erikseen, eli laivalippuun se ei suoraan kuulu. Tarjolla oli kasviksia, kalaa ja perunaa sekä erilaisia salaatteja. Olisin jälleen syönyt niitä mummonkurkkuja loputtomiin, ne ovat herkkua! Syödessä ihmettelimme Nokian Sotkanvirran kapeutta jälleen ja upean vehreitä maisemia.

Laivan lipuessa Laukon kartanolle hämmästyin ihmismäärää! Autojono oli sekä saapuessa että lähtiessä aika loputon, joten laivalla saapuminen oli ihanan vaivatonta eikä tarvinnut jonotella! Hämmästyin myös paikan upeutta – alue oli paljon suurempi kuin arvasinkaan, maisemat olivat kauniita, rakennukset upeita… Ihastuttava paikka!

Laukon kartanon historia ja keikat

En ollut aiemmin tutustunut Laukon kartanon historiaan ja hämmästyin sitä verkosta lukiessani. Jo 1400-luvulla alkunsa saanut paikka on nykyään Liisa Lagerstamin perheen koti ja hänen lapsuudenkotinsa. Vuonna 2016 he ovat avanneet paikan sen nykyiseen käyttöön. Alueella on kyllä valtavasti tutkittavaa patsaista näyttelyihin, täällä voisi käydä muutenkin kuin keikkapäivänä tutkimassa paikkoja. Nyt agendana oli kuitenkin Anna Puu.

Käväisimme taidenäyttelyssä keikkaa odotellessa ja saimme ennen sen alkua ihan kivat istumapaikatkin, joilta kuuntelimme keikan alun. Aika monella tuntui olevan matkassa myös retkituoleja. Käly halusi maistaa vohvelia ja se oli ilmeisen onnistunut, sillä oli jo kadonnut, ennen kuin ehdin kysyä maistiaista. Anna Puu aloitti keikkansa täsmälleen kello 18 ja ihmetteli, miten tänne maalle on löytänyt näin paljon ihmisiä. Helpostihan sinne pääsi ja monelle Laukon keikkamatka tuntui olevan jo kesäperinne.

Keikka kesti reilun tunnin ja sen aikana pystyi hyvin käymään lähempänäkin artistia kuuntelemassa. Anna veti kaikki hittinsä Runosta Ota minut tällaisena kuin oon-kappaleisiin. Mestaripiirrosta toki yhteislaulettiin myös samoin kuin Sääntöjä rakkaudelle.

Kotimatkalla katselimme auringonlaskua ja pääsimme jonottelematta takaisin Laukontorille. Todella kiva konsepti minusta! Keikkoja on vielä 15 kappaletta jäljellä tälle kesälle, itseäni houkuttelisi käydä katsomassa Dingoa elokuun alussa. Kurkkaa täältä mitä kaikkia artisteja Laukossa nähdään vielä tänä kesänä.

Oletko käynyt keikalla Laukossa? Mukavaa alkanutta uutta viikkoa!

Dinot valtasivat Tampere-talon!

*pr-tilaisuus + omatoiminen käynti

Minä olen sitä sukupolvea, joka vaikuttui Jurassic Park-leffasta 1990-luvun alussa. Pelkästään sen musiikin kuuleminen nykyään herättää suuria tunteita sisällä. Jotain siinä leffassa oli 30 vuotta sitten, mikä vei mennessään. Toisaalta se oli pelottava, toisaalta toiveikas ja ainakin se oli jotain uutta ja ennen näkemätöntä. Nyt leffoista ovat innostuneet lapseni ja toisen sain avecikseni viime viikolla järjestettyyn Tampere-talon Dinosaurukset-näyttelyn kutsuvierasiltaan. Miten vaikuttava olikaan, kun Pirkanmaan musiikkiopiston oppilaat soittivat tilaisuuden aluksi tuon ihanan tunnusbiisin. Pääsi heti dinojen maailmaan! Näyttely on rakennettu Italiassa, jossa sen on nähnyt jo yli miljoona katsojaa – se kertonee jotain näyttelyn tasosta!

Dinosaurukset-kesänäyttely – kuinka hurja se on?

Kesänäyttelyyn pääsee aina 13.8.23 asti. Minulla oli avecina kuopus näyttelyssä perjantaina ja esikoinen halusi tietenkin myös nähdä sen, joten maanantaina lähdimme katsastamaan sen uudelleen. Paitsi että. Kuten moni muukin museo, myös tämä näyttely on maanantaisin kiinni. Älä siis tee niin kuin me!

Perjantaina astuimme sisälle hämärään ja mietin, jännittääkö 7-vuotiasta suht pimeässä liikkuvat dinosaurukset, mutta ei jännittänyt yhtään. Katselimme liikkuvia dinosauruksia ja luimme teksteistä niistä tietoa, sitä oli saatavilla valtavasti! Suosikkijuttumme taisi kuitenkin olla virtuaalitodellisuuteen toteutetut lasit, joissa pääsi näkemään muun muassa kahden dinosauruksen taistelun. Lapsi halusi ehdottomasti katsoa kaikki läpi ja olivathan ne upeita. Kannattaa siis katsoa, niin lasten kuin aikuisten! On huikea tunne, kun istut tuolilla Tampere-talossa ja se tuntuu siltä, kuin olisit junassa keskellä pusikkoa kurkkimassa dinoja. Näihin täytyy vähän päivästä riippuen jonottaa, mutta jonot menivät vauhdilla!

Näyttelyssä saa kävellä dinosauruksen suuhun ja dinojen valtava koko tulee upeasti paikassa esille. Kuulin ympärilläni ihastuneita ”onpa hieno näyttely”-kommentteja, joten Tampere-talossa on onnistuttu upeasti! Näyttely kiehtoo ja sulkee omaan maailmaansa, vaikket suuren suuri dinofani olisikaan.

Upea Dinoshop

Näyttelyn lopussa pääsee kaivamaan dinosauruksen luita hiekasta. Lapseni oli varma, että jos kaivaa joka ikisen luun, saa jonkun palkinnon. Hän siis vietti vimmatusti aikaa hiekassa luita kaivaen. Minä kurkistelin ympärillä olevaan dinosaurus-puotiin, joka kyllä on hieman vaarallinen. Siellä on liikaa kaikkea ihanaa! Dinosaurus-muki, jonka pohjalla kurkkii dino oli ihana. On korviksia, valosarjaa, leluja, magneetteja… Täältä on vaikeaa päästä nopeasti ulos, jos aihe innostaa.

Tytöt ostivat omilla rahoillaan muistoksi ”taikapyyhkeet”, eli pienet kuutiot, jotka vedessä turpoavat oikeiksi pyyhkeiksi.

Näyttelyyn kannattaa varata aikaa noin 1,5 tuntia, riippuen toki onko ruuhkainen päivä ja kuinka tarkkaan tutkii jokaisen tekstin ja virtuaalitodellisuuden. Lopussa on myös kiva Dino-kahvila, jossa on muun muuassa dinokarkkeja. Kannattaa ottaa siis paikasta kaikki irti ajan kanssa ja ehdottomasti kokeilla jokaista virtuaalitodellisuutta! Suosittelen lämpimästi myös ostamaan liput etukäteen verkosta.

Avajaisten jälkeisenä aamuna lapsi totesi, että oli aivan liian kivaa käydä katsomassa dinoja ja oli innolla lähdössä heti uudelleen isosiskon kanssa. Suosittelemme siis lämpimästi tätä, iskee monen ikäiseen aivan varmasti! Meillä katsellaan taas tänä iltana kuten viikonloppunakin Jurassic Parkia televisiosta!