”Olette tulleet ravintolaan”, meitä tervehti matalaääninen herrasmies, kun avasimme oven Huhtimäenkadun sisäpihalla eräänä iltana. ”Niin oli tarkoituskin”, vastasimme. Samalla ovesta pihalle luikahti Rauha-koira ja häselsimme eteisessä ”hui saiko se päästä ulos?”. Sai se. Edessämme seisoi elämäni leppoisin ja rauhallisin tarjoilija ja kaikki arkihuolet jäivät tuon oven sulkeutuessa takanamme.
Olin pitkään halunnut nähdä, millainen on vuosi sitten perustettu Apaja-ravintola. Sinne ei ihan vahingossa eksy, sillä se sijaitsee todellakin kerrostalon sisäpihalla Juhannuskylässä, eli ei aivan ydinkeskustassa, eikä näkyvillä. Mutta sana on kiirinyt puskaradiossa ja somessa, lehtijuttujakin Apajasta on tehty. Väkeä on riittänyt ja pöytävaraus kannattaa ehdottomasti tehdä!
Turvallista samppanjaa
Apajan omistajat, eli Juuso Ahvenainen sekä Tuomas Norri ovat tehneet ravintolan kerrostalon piharakennukseen. Yli 100-vuotiaassa rakennuksessa on toiminut muun muassa pyykkitupa aiemmin. Ahvenainen toteutti remontin pitkälti omin käsin. Apajan sisustus ja tunnelma ovat hyvin kodikkaita ja valaistus suhteellisen hämärä. Vilkuilin jopa muiden asiakkaiden jalkoihin – kuuluuko täällä ottaa kengät pois? Kyllä muillakin näyttivät olevan jalassa. Istuimme alas tarjoilijan kysyessä ”haluatteko samppanjaa, tämä on… ja turvallista”. Unohdin jo muut adjektiivit, mutta turvallinen kuulosti niin täydelliseltä tunnelmaan, että maistoimme Louis Nicaise-samppanjaa. Oli muuten turvallisen lisäksi ihan mielettömän hyvää.
Apaja on ollut käyntikohteena mielessä pitkään pääasiassa oman somekuplani ansiosta, moni on siellä käynyt, mutta viimeisen sysäyksen antoi EATFinland Tampere-kirja. Se oli loppuvuodesta alessa ja hommasin meille kirjan. Sillä saa siis alen tietyistä ravintoloista vähintään kahden syödessä. Kannattaa kurkata lisää täältä.
Elämäni parhaita sieniä
Turvallisen samppanjan jälkeen suuntasimme ikkunapöytään istumaan ja aloittamaan pitkää makumatkaa. Ruoka on ehdottomasti fine dining-tasoa ja menu tarkasti mietitty. Ahvenaisella on kokemusta mm. Michelin-tason ravintoloista.
Apajan yksi erikoisuuksista on se, ettei pöytään tuoda listaa tai luetella hintoja. Netissä on nähtävissä menu, joka vaihtuu taas parin viikon kuluttua, mutta nähtävillä on vain pääruoka-aineet, ei se, miten ne tulevat ja mitä kaikkea muuta lautaselta löytyy. Koska itse en syönyt menussa olevaa hirveä tai villisikaa, olikin täysi arvoitus, mitä saisin tilalle.
Menun aloittaa sipulikeitto, jonka jälkeen saamme eteemme kuhaa ja maa-artisokkaa. Molemmat annokset erinomaisia. Kuha oli suoraan Pyhäjärvestä pyydettyä ammattikalastaja Pekka Rintaman toimesta, eli lähiruokaa parhaimmillaan.
Seuraavaksi vuorossa oli hirvi, jonka tilalla minulla oli sieniä. Punakaaliin käärityt portobellot quornin kanssa olivat aivan ihastuttava makukombo! Lisänä lautasella oli paahdettua porkkanaa, lehtikaalta, aroniamarjageeliä ja toistakin sientä. Tämä oli yksi suosikeistani!
Väliin tuli yllätyksenä välijäätelö, eli mustajuurijäätelö paahdetulla mustajuurella.
Jatkoimme villisialla sekä minä ehkä elämäni parhaalla sieniannoksella. Mietin, kuinka tarkkaan kerron ja kuvaan annokset, sillä yksi parhaista asioistahan tällaisissa ravintoloissa on se yllätysmomentti. Toisaalta menu vaihtuu jo helmikuun alussa, eli… Elämäni parhaat sienet kuvaavat ehkä aika hyvin pääruokaa.
Välijuomana oli lämmintä juomaa, joka sisälsi veriappelsiinia, ruusuvettä sekä korealaista puerhteetä. Sanoisinko, että vähintäänkin jännittävää!
Ainoa, mikä ei itselleni uponnut menusta, oli jälkiruoka. Se oli aika suuri ja hurjan makea pistaasi-appelsiinirouhekakku. Toisaalta en ylipäätään ole jälkiruokien ystävä, eli ehkä olen väärä ihminen sitä arvioimaan.
Viinit olivat myös erinomaisia ja tunnelmaa ei pysty kuvailemaan, se täytyy kokea. Vaikka paikka on suht pieni, siellä uppoutui jotenkin täysin omaan seuralaiseensa ja akustiikka antoi siihen myös mahdollisuuden. Äänet eivät kaikuneet ja rakastin hämyistä tunnelmaa. Myös esimerkiksi lautasten rouheus oli piste i:in päälle!
Varaa myös aikaa, kolme tuntia vierähti vauhdilla täällä!
Ihan täydellinen ilta ja voin suurella lämmöllä suositella kaikille! Onko EATFinlandin kirjat olleet itselläsi testissä? Tai oletko käynyt jo Apajassa?