Syntymäpäivä merellä

*matkat saatu kaupallisessa yhteistyössä Tallink Siljan kanssa,
ruoat omakustanteiset

Palataan ajassa taaksepäin, sillä syksyllä olimme todella kivalla risteilyllä, joka onkin minulla Instagramissa kohokohdissa (@optimismiakatja). Äitini täytti syksyllä 70 vuotta ja jo keväällä 2024 hän alkoi pohtia, mitä haluaisi tehdä syntymäpäivänään. Äidillä ei ole tapana jättää asioita viime tippaan! Vaatimuksena oli, että juhliin saa mukaan perheemme yhteensä 13 henkilöä ja että kaikki viihtyvät – serkuksilla on suhteellisen isot ikäerot.

Risteily! Sehän se on ratkaisu. Ohjelmaa monen ikäiselle ja sängyt ns. ravintolan vieressä valmiina, kun porukan pienimpiä alkaisi väsyttää. Sovimme siis, että syksyllä suuntaamme risteilylle ja siitä alkoikin lapsien mielestä iäisyydeltä tuntunut odotus. ”Milloin on se mummin synttäriristeily?” ”Milloin päästään serkkujen kanssa risteilemään?”  – näihin kysymyksiin sai vastata useasti!

Loppuun asti jännitti, ovatko kaikki seurueen 13 jäsentä terveinä matkan alkaessa. Kyllä vain, satamassa treffasimme, serkukset halailivat ja nousimme laivan kyytiin. Vaikka oli syyskuun loppu, lämpö oli todella kesäinen eikä takkeja tarvinnut. Laivan irrotessa satamasta olivat kannen ulkopaikat todella täynnä!

Vanhemmillani oli Deluxe-hytti parisängyllä sekä merinäkymällä ja meillä lapsiperheellisillä Muumi-hytit. Promandelle avautuva Muumi-hytti on ehdoton suosikkimme ja lapset menivätkin heti ikkunaan istumaan sekä kurkkimaan kävelykannen tunnelmia. Muumi-hytissä on myös reilummin tilaa ja esimerkiksi jääkaapin juomat (muumikuohuvaa totta kai!) kuuluvat hytin hintaan.

Suunnistusta, tenoreita, Italia-viikkoja ja syntymäpäiväyllätys

Risteilyllä ilahduttaa aina, että teemat vaihtuvat useasti. Niihin myös panostetaan tosissaan. Emme vielä keväällä tienneet, että risteilyn ajankohtana laivalla vietettiin Italia-viikkoja. Se sopi kuin nakutettu äidilleni, joka on vuosikaudet opiskellut italiaa ja matkannut saapasmaassa lukuisia kertoja.

Italia näkyi käytävien koristeluissa, oli sitruunapuita ja polkupyöriä ja tenorit laulamassa. Kuten ajattelimme, laivalla on todellakin jokaiselle jotakin. Pienimmät serkukset liimaantuivat aika tiiviisti leikkipaikkaan (kyllä siellä aikuisetkin viihtyivät) ja neljä pienintä seurueen jäsentä tanssi todella onnellisena Harri-hylje discossa. Fröbelin palikat toimii sukupolvelta toiselle!

Erikseen oli vielä nuorten ohjelmaa ja tyttöni halusivat suorittaa kaksin kuvasuunnistuksen. Ennätysajassa he olivatkin saaneet kasaan kaikki suunnistuksessa vaaditut kuvat ja saivat palkinnot! Myös Italia-aiheisessa bingossa olimme koko konkkaronkka, mutta sieltä ei voittoa herunut. Olimme liian hitaita!

Italialaisten tenorien esitys oli aivan ensiluokkainen ja he esiintyivät laivan Starlight-yökerhossa ensimmäisenä iltana. Toisena matkapäivänämme, eli matkalla Tukholmasta takaisin Helsinkiin oli äitini oikea 70-vuotispäivä. Tenorit esiintyivät hetken laivan käytävällä ja minä onnistuin hipsimään henkilökunnan jäsenen luo ja kertomaan syntymäpäivästä.

Ei olisi uskonut, että kaikki järjestyi lennosta eikä hetkeä oltu suunniteltu etukäteen. Siinä käytävällä kuiskutteluni jälkeen tenorit kajauttivat englanniksi onnittelulaulun äitini nimellä, antoivat hänelle sitruunahuivin ja isälleni hauskan sitruunarusetin. Laivan edustaja antoi puolestaan suklaata. Äitini ilme oli kyllä näkemisen arvoinen, kun  italialaiset miehet lauloivat siinä väkijoukon keskellä upealla äänellään. Hän hymyili kuin Hangon keksi. Kiva pieni yllätys!

Samaisena päivänä vanhempani viettivät 50-vuotiskihlapäiväänsä. Tenorit sattuivat laulamaan aivan sattumalta laulun, jota tanssivat ensimmäisillä treffeillään 1970-luvulla. Molemmat olivat jo ennen onnittelulaulua aivan liikuttuneessa tilassa, tenorit kyllä osuivat nappiin!

Ruokailut Tavolatassa sekä laivan buffetissa

Ensimmäisen illan ruokailun hoidimme laivan buffetissa, josta saimme niin pitkän pöydän, että kaikki mahtuivat saman pöydän ääreen. Buffasta löytyy takuuvarmasti jokaiselle jotakin ja lapsille jälkiruokapöytä karkkeineen sekä suklaasuihkulähteineen oli tietenkin lemppari.

Vanhempani rakastivat eniten kalapöytää, minä kasvisruokia ja Italia-pöytä oli myös hyvä. Paljon Italiassa matkannut äitini sanoi, että munakoisovuoka on samanlaista kuin tutun italialaisen mamman tekemä vuoka. Se oli jo aika hyvä tunnustus! Kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä buffetin ruokailuun ja lähdimmekin perinteiseen tapaan aika ähkyssä ulos.

Juhlapäivän illallisen söimme Tavolatassa, jossa pienten järjestelyjen jälkeen pääsimme onneksi samaan pöytään. Pidin lyhyen puheen äidilleni ja maistelimme italialaisia makuja. Tavolatassa pienet voivat valita seisovan pöydän, joka on todella edullinen. Kaksivuotiaat saivat siis heti syötävää, eikä heidän tarvinnut odotella muiden ruokien valmistumista.

Alkupalaksi jaettiin muun muassa antipastolautanen ja pääruoaksi tilasin rapupastaa. Vaikka meitä oli iso porukka, niin saimme kyllä ruokailla hyvin omassa rauhassa. Aamiaiset söimme myös Tavolatassa, jossa on tarjolla erikoisaamiainen. Meno on yleensä paljon rauhallisempi kuin buffetin puolella ja valikoima vielä vähän runsaampi. Hintaan kuuluu myös lasillinen kuohuvaa ja pöytään tarjoillaan kahvi tai haudutettu tee, mistä iiiiiso plussa! Aivan ehdoton suositus Tavolatan aamiaiselle!

Tukholma eri ikäisten lasten kanssa

Sovimme jo etukäteen, että Tukholmassa emme yritä pysyä kaikki 13 yhdessä läjässä, vaan menemme vähän jokaisen ikäluokan mieltymysten mukaan.

Veljieni perheet päätyivät siis Skansenille, joka on mielestäni aina ihana idea! Täällä postaus, kun olimme äitini ja lasten kanssa Skansenilla. Lapset muistavat reissun ikuisesti, sillä riikinkukko varasti kuopuksen hampurilaisen tuolloin. Onneksi siitä jäi vain hauska muisto. Täällä toinen Skansenin reissumme, jolloin kuopus oli vielä pikkuvauva. Veljien perheillä oli ollut ilmeisen kiva päivä!

Tukholmaan siirryimme satamasta Siljan busseilla, joihin saa etukäteen ostettua liput laivan infosta. Kaksi perhettä meni Junibackenin bussiin ja meidän perhe vanhempieni kanssa keskustan bussiin. Vanhempani suuntasivat museoreissulle ja me… kaupoille toki.

Kävimme Uniqlossa, käsityökaupassa ja Edbladista löytyi kuopukselle salaman muotoiset korvikset, jotka ovat olleet syyskuusta asti korvissa. Mieheni halusi urheilukauppaan ja löysikin alennuksesta tennarit. Tietenkin kävimme Sephorassa, mutta poistuimme tyhjin käsin – laivalla oli edullisemmat Sol de Janeirot!

Lisäksi kävimme Maxissa syömässä. Siis kyllä! Minulle sanottiin syyskuun alussa Ruotsin pressireissulla, että Max-hampurilaisketjua ei voi Ruotsissa ohittaa, en ollut ikinä testannut. Minusta oli aika peruskauraa, mutta onpahan testattu! Plussa jalapenoa sisältäneille ranskalaisille.

Kohokohtana kävelimme TAK:in kattoterassille, josta oli aivan huikeat näkymät Tukholman yli. Sain Instagramiini kehuja myös paikan ruoasta ja hintataso paikassa näytti olevan maltillinen sijaintiin ja näkymiin nähden. Suosittelisin!

Vaikka lähdimme laivasta ulos heti, kun ovet aukesivat, äkkiähän tuo päivä Tukholmassa menee. Ja mikä keli oli sielläkin, emme takkeja tarvinneet!

Kaiken kaikkiaan nautimme kaikki matkasta ja uskon äitini olleen iloinen, kun sain kaikki lapset perheineen matkaansa. Huomasin juuri hänen käydessään meillä, että on teettänyt pienikokoisena kuvan seurueestamme puhelimensa suojakuorien sisään. Kuva otettiin laivan käytävällä sitruunapuun katveessa, harvoin olemme kaikki 13 samassa kuvassa.

Odotettu reissu onnistui, ruoka oli hyvää ja tax freesta löytyi kattava valikoima Sol de Janeiron tuotteita (kaikkien teini-ikään tulevien vanhemmat tietävät ilmiön). Keli oli huippu ja kaikki pysyivät terveinä.

Erittäin onnistunut konsepti siis viettää syntymäpäivää isommalla porukalla, jossa on eri ikäisiä osallistujia. Seuraavaa 70-päivää vietetäänkin tänä keväänä, saa nähdä mitä siihen keksittäisiin!

Milloin puolestaan mennään taas uudelleen laivalle? Itse asiassa vanhempani tekivät jo uuden päivä Tukholmassa-risteilyn tammikuussa ja huhtikuun alussa minä ja lapset hyppäämme taas suosikkilaivallemme Serenadelle (he eivät tiedä tätä, älkää kertoko!). Tähän konseptiin ei kyllästy!

Seuraavaksi pyörähtävät käyntiin koululaisten hiihtolomat, silloinhan on vaikka mitä kivaa laivoilla tiedossa. Risteilyjen suuri plussa onkin, että ne pyörivät ympäri vuoden ja aina on jotain uutta luvassa.

Oletko viettänyt syntymäpäiväjuhlia laivalla? Olisi kivaa kuulla kokemuksia!

Maaliskuisten tuplasynttärit ihanine herkkuineen

Kakut ja piirakat kaupallisessa yhteistyössä Valkoinen Puu kanssa

Jatketaan vielä syntymäpäiväteemalla maaliskuun postauksia! Viikonloppuna vietimme jälleen lasten sukulaissynttäreitä ja olin todella iloinen, että kaikki jaksoivat ajella pidempien matkojen takaa. Pieniä serkkuja mennä töpötti ympyrää ja talo täyttyi rakkaista läheisistä. Se on kyllä parasta syntymäpäiväjuhlissa! Rakastan järjestää juhlia ja nähdä sukulaisia.

Syntymäpäivien tarjoilut ihastuttivat

Syntymäpäivien tarjoilujen kohdalla en ole koskaan hirveästi itse puuhannut keittiössä, koska en varsinaisesti leipomisesta nautin. Onkin ihanaa laittaa tarjolle herkulliset leipomukset, jotka tarvitsee vain asetella esille.

Meillä oli suolaisina piirakoina Valkoisen Puun pesto-tomaatti-fetapiirakkaa sekä sweet chili-vuohenjuusto-broileripiirakkaa. Kun kannoin piirakoita kahvilasta autoon, en voinut lakata hämmästelemästä miten paljon ne painoivat – todellakin täyttä tavaraa. Pestopiirakan tuorepesto on kahvilassa itse valmistettua, pohja on luomuspelttiä ja pohjan saa myös gluteenittomana. Itse rakastuin vuohenjuustopiirakkaan, joka on valtavan mehevä. Piirakat ovat niin ruokaisia, että niistä riittää suht pieni pala ja syötävää monelle. Koot ovat 4-6 hlö:n piirakka tai 8-16 hlö:n piirakka, meillä oli isommat versiot. Paljon kuulin kehuja piirakoista!

Makeaa puolta toimittivat Valkoisen Puun Key lime sekä Salaisen puutarhan suklaakakku, joka on kahvilan klassikko. Key lime pie oli kirpeydessään ehkä enemmän aikuisten makuun ja lapsivieraat ihastuivat suklaakakkuun. Parille vierasta lähti kotiin suklaakakkua mukanaan, se on nimittäin myös hyvin riittoisa!

Valkoisesta Puusta olen aiemmin ostanut muun muassa kauniin vaaleanpunaisen tarjoiluastian, joka oli Key lime pien alla pöydässä. Keramiikka-astioita näkee myös Tampereen Keskustorin kahvilassa, joka avattiin tasan neljä vuotta sitten.

Lisäksi meillä oli pöydässä kasvistikkuja, pikkupizzoja, karkkia, keksejä, sipsejä… Kaikkea helppoa, mikä maistuu myös lapsille.

Lahjat ja ohjelma hymyilyttivät

Lahjatoiveet olivat suht selkeitä korvakoruista ihan niiden korvien rei’ittämiseen. Kaikkein eniten yllätyin kuopuksen paketista tulleesta stetsonista, jonka hän oli toivonut salaa mummilta. Saimme kyllä hyvät naurut siitä, mainio! Lisäksi tytöt saivat lahjakortteja, lukemista ja virkkausvälineitä. Kaikki oli todella mieleistä ja kuopus oli hurjan yllättynyt siitä, että sai kuin saikin lahjakortin korvien rei’itykseen.

Sen kummallisempaa ohjelmaa ei ollut kuin onginta, jossa parasta oli aikuisten onkimat hassut jutut. Muun muassa veljeltäni oli jäänyt sukka meille, joten hän sai yllärinä onginnasta oman sukkansa. Minusta tuntuu, että aikuisia nauratti enemmän kuin lapsia, mutta kyllä hekin ottivat tyytyväisinä vastaan suklaamunia onginnasta.

Ihana fiilis jäi näistäkin juhlista, kivaa että lähes kaikki pääsivät ja jaksoivat tulla paikalle ja tarjoiluista tuli paljon kiitoksia.

Kiitos rakkaat ihmiset ja onnea molemmat tyttäreni!

Täältä pääset Valkoisen Puun verkkokauppaan, jossa niin herkkuja kuin keramiikkaa.

Grazing table ja kivat synttärijuhlat takana

Synttärijuhlista terveisiä! Voi miten ihana sunnuntai meillä olikaan. Kyllä se vain niin on, että vieraat tekevät juhlat. Tytöt täyttivät viime viikon aikana 7 + 10 vuotta ja oli ihanaa järjestää taas niin sanotut perinteiset sukulaisjuhlat. Pari vuotta juhlat olivat tauolla ja viime keväänä tuli kolmesta eri perheestä sairastuminen, joten porukka kutistui pieneksi. Nyt meillä oli reilut 20 henkeä juhlimassa, eikä viime hetken sairastumisia tullut. Saman katon alla oli ensi kertaa näin monta serkkua sekä minun että miehen puolelta. Oli aivan ihanaa nähdä kaikkia, vaikka ihan hirveästi siinä hälinässä ei ehdi kaikkien kanssa jutella, mutta vähän kuitenkin. Olen ollut ihmeellisessä onnellisuuskuplassa juhlien jälkeen, ihanaa, kun kaikki jaksoivat tulla! Yksikään vieras ei saapunut Pirkanmaalta, eli arvostin kovasti sitäkin, kun kaikki jaksoivat ajomatkan lasten kanssa.

Grazing table – helppoa juhlatarjottavaa

Tarjoilulinjalla menimme hyvin helpon kautta. Lapsivieraita oli monta ikähaitarilla 1-15 vuotta, joten yritin miettiä herkkuja, jotka uppoavat kaikille. Keksit, karkit, sipsit ja macaronsit ovat yleensä kaikille uppoavia herkkuja. Päädyinkin tekemään hyvin helpon, mutta itselleni uuden idean, eli grazing tablen. Mikäköhän tämä olisi suomeksi, herkkupöytä? Näin pöydälle ladottuna herkut näyttävät hyvin erilaiselta, kuin kulhossa. Oli vaikeaa miettiä, paljonko tarjottavia pöydälle varaa ja itse asiassa näyttävyyden kannalta niitä olisi voinut olla enemmänkin. Mutta määrällisesti oli sopiva setti, korjasin juhlien jälkeen pois vain muutamia sipsejä ja karkkeja, eli lähes kaikki meni!

Leivinpaperin päälle kasasin erilaisia sipsejä, erilaisia karkkeja, macaronseja, ananasta ja vesimelonia ja viinirypäleitä. Siinäpä oikeastaan se. Lisäksi teimme leipiä erilaisilla täytteillä tarjolle. Teimme leivät jääkaappiin valmiiksi noin 14 tuntia ennen juhlia ja välissä oli mm. tuorejuustoa. Mielestäni ne kuivahtivat tuona aikana hieman, eli ehkä joku majoneesi olisi toiminut paremmin? Oppi siis seuraavalle kerralle. Lisäksi paistoin valmispizzoja. Nopeaa, helppoa ja teki kauppansa.

Kakun meille taikoi jälleen Instagramista nimellä litucakes löytyvä leipuri. Tytöt halusivat piirtää itse Toca boca-pelin hahmot kakkuun ja muuten annoin hyvin vapaat kädet kakun suhteen. Se oli jälleen todella herkullinen ja vadelmamousse välissä ihanaa! Koska herkkuja oli aika paljon, jäi tuosta 15 hlön kakusta hyvä siivu jääkaappiin. 10 hengen kakku olisi riittänyt tälle porukalle, mutta esikoinen pyysi innoissaan kaveria maanantaiksi rääppiäisiin.

Syntymäpäivälahjat ja -ohjelma

En järjestänyt varsinaisesti mitään ohjelmaa näille sukulaissynttäreille, kaverisynttäreille on sitten loppuviikosta tiedossa enemmän ohjelmaa. Aikuiset saivat jutella ja lapsilla tuntui ihan hyvin riittävän leikkejä. Puheen halusin kirjoittaa ja pitää, kun kyseessä oli niinkin merkittävä syntymäpäivä kuin ensimmäinen 10 vuotta. En yhtään tiennyt miten lapset siihen suhtautuisivat. Isompi tuntui olevan vähän nolona jutuistani ja pienempi viittasi pari kertaa vastalauseen merkiksi. Oli muuten erilaista pitää puhe lapsille kuin aikuisille! Laitan tulosteen vauvakirjan väliin muistoksi ja uskon, että kyllä heillä siitä jotain tallentui sydämeenkin.

Lahjoista ehkä huikein oli Nintendo Switch-pelikonsoli. Hankimme siihen juhla-aamuna Tori.fista löytyneen Ryhmä Hau-pelin, mutta täytyyhän joku Mario-pelikin hommata! Montakohan tuntia lapsuudestani olen käyttänyt siihen, että pelasin läpi Mariot 1-4? Osaisinkohan enää? Ohjainkin on niin erilainen. Kirjastosta olen myös jonottanut Mario-pelejä, mutta jono on pitkä. Mario Partysta vinkkasi joku seuraaja, ehkä sellainen siis tulevaisuudessa hankintalistalle.

Tytöt saivat myös todella kivoja lahjakortteja, vihon ja esikoinen sai yhden sukulaisen ylimääräiseksi jääneen puhelimen itselleen.n Kuopuskin saa nyt sitten oman puhelimen, kun saa esikoisen vanhan luurin itselleen.

Iltapäivä meni aivan hurjalla vauhdilla ja olisin pitänyt vieraat meillä vaikka aamuun. Onko ihanampaa, kuin talon täyttävät läheiset ja puheensorina joka puolella? Kiitos kaikille vieraille, loppuviikosta kaverisynttäreille ehkä nousee uusi grazing table!

Saa heittää vinkkejä, mitkä suosikkejasi grazing tablessa tai mitkä parhaita Nintendo-pelejä?