En ole kauhean ahkerasti näitä vauvakuulumisia erikseen rustannut, sillä en ole kokenut blogini olevan ns. vauvablogi. Puolivuotispostauksen tein ja nyt kun kasassa on täyskymppi eli 10 kuukautta, täytyyhän sitä vähän fiilistellä! Onhan perhe kuitenkin näissä blogikuvioissa esillä usein, ainakin teksteissä. Lueskelin vuoden takaisia fiiliksiäni, kun helmikuun alussa makasin sairaalassa ennenaikaisuuden pelon vuoksi. Tuntuu hyvin vaikealta ajatella, etten tiennyt yhtään kuka mahassani asustaa. Nyt hän on niin tuttu tyyppi ja monet persoonallisuuden piirteet tulleet meille tutuiksi. Elämää mahan kanssa ei edes enää muista!
Meidän kymppikuinen tyttö. Mitä minä hänestä kertoisin lyhyesti? Yritetään ranskalaisin viivoin!
Kymppikuinen osaa…
- Kävellä. 7 askelta meni maanantaina putkeen.
- Tunnistaa äidin kutitusilmeen ja kikattaa jo ilmeelle.
- Sormiruokailla hienosti.
- Sanoa mm. äiti ja anna.
- Taputtaa ja vilkuttaa.
- Kiivetä syliin. Istuessani lattialla kapuaa syliin ja siirtyy istuma-asentoon siinä.
- Avata ovia ja laatikoita.
- Tyhjentää astianpesukoneen. Ei välitä ovatko sisällä puhtaat vai likaiset ja puretaanko ne lattialle. ;)
- Nostaa esineitä maasta ja nousee samalla seisomaan ja murisee, selkeä painonnostaja!
Kymppikuinen rakastaa...
- Musiikkia. Tanssii ja heiluu aina kun kuulee musiikkia, ”laulaa” ja muskarin loppulaulu on hitti.
- Ruokaa. On hirmuisen hyvä syömään ja syö lähes kaikkea. Hedelmät, porkkanaraaste ja raejuusto ovat hittejä, myös kanapullat uppoavat vauhdilla.
- Ihmisiä. Ei viihdy yksin yhtään vaan seuraa siskoa ja äitiä joka paikkaan ja roikkuu lahkeessa.
- Vettä. Kylpeminen ja uiminen ovat ihania juttuja.
- Isosiskoa. Hymy ulottuu korvasta korvaan kun näkee siskon, yrittää pysyä perässä ja ottaa mallia kaikessa.
Kymppikuinen nukkuu…
- Kahdet unet jos onnistuu, monesti siskon kerhoviemisten yms. takia ap-unet rikkoutuvat ja saa nukuttua iltapäivällä yhdet pitkät unet.
- Yönsä nyt huonosti. Heräilee paljon, johon emme ole syytä keksineet, mutta verrattuna siskoon joka valvoi 2,5 vuotta… Aika auttaa ainakin. Toisaalta nyt taas pari yötä paremmin, korvatulehduksesta huolimatta.
Kymppikuinen omistaa…
- 7 hammasta
- Kovan tahdon, hän kyllä ilmoittaa jos sisko vie lelun kädestä.
- Herkemmän temperamentin kuin isosiskonsa, väänsin tekoitkua leikissä siskon kanssa ja yllätyin, että pienempi hätääntyi ja parkui hädissään vieressä.
- Iloisen luonteen, ei vierasta ja kiipeää perhekerhossa sujuvasti kenen tahansa jalkaa pitkin ja hymyilee.
- Saman leivänmussutusgeenin kuin äiti. Yritäpä syödä hänen seurassaan pala leipää antamatta toiselle. Ei auta työntää kurkkua tai muuta, huuto leivän perään on kova!
Kymppikuinen itkee…
- Vähän. Pukeminen on taitolaji ja aiheuttaa usein huutoa. Kaatuilu ja kopsahtelu pienen harmituksen.
Kymppikuinen on…
- Vähän hurjapää. Laskee pulkkamäkeä ja keinuu mielellään, ei pelästy pienistä.
- Hasardi-iässä. Tahtoo kävellä, tutkia ja syödä kaiken mahdollisen pikkukivistä rusinoihin ja folionpaloihin ja on hyvin ehtivä, silmät saa olla selässäkin tällä hetkellä.
- Äärettömän rakas ja tärkeä.
Sellainen on meidän pienempi neiti. MItä muille vauvaperheille kuuluu? Tai teille, joilla on jo isommat lapset, herättikö muistoja?
Hyvää viikonlopun jatkoa!
