Lukeminen on ihanaa. Siitä olemme yhtä mieltä koko perhe. Ja yksi parhaimmista päivän hetkistä on iltasatu, jota ei jätetä koskaan väliin. Kamala taisto siitä, kumpi siskoksista valitsee iltasadun saatiin taltutettua, kun annettiin toiselle parilliset ja toiselle parittomat päivät. Näin yksinkertaiset pienet asiat toimivat (paitsi onhan se vähän epäreilua, kun peräkkäin tulee kuun 31. sekä seuraavan kuun 1. päivä, ymmärrän). Iltasatuhetki on tärkeä yhdessäolon hetki, jossa ollaan sylikkäin, luetaan ja usein jutellaan asioista, joita monet sadut herättävät pienten mielissä. Iltasatuhetki rauhoittaa päivän, kehittää mielikuvitusta ja on sellainen hetki, jota ei haluakaan skipata.

Välillä tuntuu, että kirjastosta ei enää keksi lainattavaa ja kaikki, siis ihan kaikki mahdolliset Disneyn prinsessakirjat on luettu sata kertaa etu- ja takaperin. On ihanaa saada kirjoihin vaihtelua ja yksi hauska tuttavuus olikin Önnö ja kirjava kissa, jonka äitini löysi kirpparilta ja toi. Kuvia on vähän, mutta tytöt jaksavat jo kuunnella tekstiäkin pitkään. Kyseisessä kirjassa on 6-vuotias idearikas tyttö, on äiti, joka tekee töitä kotona ja kirjoittaa ja… On muuten samaistuttava kirja!

Lanseerasimme vuoden vaihtuessa myös unitarrat. Kuopuksen iltavillilöinti oli kestänyt vuosia ja aloimme joulunaikaan olla todella uupuneita. Yhtenä iltana, olisiko ollut vuoden ensimmäinen päivä lupasin, että jos lakkaa ralli iltaisin, saavat aamuisin tarrat. Viidellä tarralla tulee jokin ylläripalkinto. Arvatkaa monta aamua on jäänyt reilun kahden kuukauden aikana, ettei tarraa ole tullut? YKSI! Siis miten ne toimivat noin? Olen ollut vähän hätää kärsimässä, kun se viisi yötä menee niin äkkiä, etten meinaa keksiä niitä ylläreitä, mutta pääsääntöisesti olemme olleet tästä todella iloisia. Mikä ero illoissa!

Yhdeksi viiden aamun jälkeiseksi ylläriksi säästin saamani kirjan, joka on minusta ihastuttava. Ylipäätään puput ovat meillä suuressa huudossa ja Pikku Kakkosen Petteri Kaniini taitaa olla yksi rakastetuimpia ohjelmia lapsilla. Sitä katsoo mielellään aikuinenkin – niin kauniita ovat ne maisemat ja tarinat kivoja. Myös leffasta tykättiin ja uutta Petteri-leffaa odotellaan kovasti!

Uusi, helmikuussa ilmestynyt kirja kantaa puolestaan nimeä Petteri Kaniinin mahtava tarina. Sen takana on Emma Thompson, minulle ainakin hyvin tuttu näyttelijä, jonka en edes tiennyt puuhaavan kirjojenkin puolella. Hän on kirjoittanut tarinan ja sen on kuvittant Eleanor Taylor. Kirja on jotenkin suloisen vanhanaikainen piirroksineen ja tällaista Englannissa asunutta kiehtoo ihan hirveästi myös kaniinin sotkeutuminen esimerkiksi fish ’n’ chipseihin ja liikkuminen tuolla sumujen saarten maaseudulla.

Tarina kertoo Petteristä sekä hänen serkustaan Pennasta, jotka eivät saaneet lupaa mennä metsän lähelle saapuneeseen tivoliin ja… No, arvaatte kuinka kävi, nuoret villit puput päätyivät aika seikkailuun. Vaikka kirjassa on 67 sivua, sen pystyy lukemaan kertaheitolla iltasaduksi – sen verran suuria kuvia on joukossa. Kirja on sopivan vauhdikas ja tarina etenee ja sopii ihanasti iltasaduksi. Se palvelee myös monen ikäisiä, sillä osa tekstistä on tikkukirjaimilla ja niitä kohtia tavaa lukemaan opetteleva esikoinen kun kuopus on taas aivan haltioissaan kuvien määrästä ja vauhdikkaasta tarinasta. Kirja on jyväskyläläisen Docendon kustantama ja sen voi tilata mm. suoraan heiltä. Uskon, että tästä tulee sellainen lasten kirjahyllyn klassikko, jota ei voi myydä eteenpäin. Oliko teillä lapsena joitain sellaisia kirjoja? Itse muistan ikuisesti, kuinka rakastin Pikku-Marjan eläinkirjaa. Sitä jossa oli Aa aa ankka, Bonzo pieni leikkihauva ja muut. Niin taisi rakastaa joku toinenkin, tiesittekö, että tuo kyseinen kirja on Suomen myydyin lastenkirja?

Petteri luetaan vielä monet kerrat iltasaduksi ja opitaan pikku hiljaa ulkoa, kuten hyville iltasaduille käy. Mielelläni kuulisin teidän iltasatusuosikkeja, lapsemme täyttävät 4 ja 7 ja vähän alkaa olla eri mieltymyksiä siinä minkälaisista tarinoista pitävät, mutta vielä on päästy yhteisymmärykseen ja saatu yhdessä iltasadut luettua.

Lasten kommentit kun kysyin, mitä pidätte kirjasta:
”Hirveän paljon tykätään, parhain kirja mitä meillä on Elsan ja Annan ja Kapinallisten naisten jälkeen. Rakastetaan sitä kirjaa!”

Onko teillä Petteri Kaniini suosikki? Mikä on lastenne/itsesi lempparisatu? Vinkkejä otetaan vastaan!

P.S. Helmikuun asuäänestyksessä arpaonni osui Anneen blogin puolella, arpoja kertyi huimat 394 kappaletta. Kiitos kaunis osallistuneille! <3

*kirja saatu