DIY: Kun silityslauta Mikki Hiiri-puvun sai

Nyt on kyllä oikeasti maailman arkisin postausaihe, silityslauta! Kyllä, luit oikein. Mutta kun siitä tuli maailman hienoin, niin on pakko kertoa, jos joku saisi inspiraation. Olemme miehen kanssa ostaneet erinäisiä kodin tavaroita muuttaessamme Tampereelle 2001. Nyt olemme huomanneet, että moni alkaa tulla tiensä päähän. On heitetty pois muovikippoja joista lähtee pinnote, jouduttu ostamaan uusi sauvasekoitin (hyvin nekin kestävät) ja huomasimme, että silityslaudasta lähtee kangas repeilemään. Meillä ei ihan hirveästi silitetä, lähinnä joskus pahimmassa rypyssä olevat vaatteet, mutta lakanat meillä silitetään aina, en kestä ryppyisiä lakanoita!

Tuunaa silityslauta itse

Ajatus uudesta silityslaudasta kyti takaraivossa, kun huomasin Instagrammissa kuvan, missä joku oli käyttänyt laudan ompelijalla, joka oli ommellut siihen hienon päällisen. Ooh, mäkin haluan nätin silityslaudan, siis ompelijalle! Kysellessäni Instassa ompelijaa Tampereelta, laittoi Muita Ihania-Tiina viestiä, että tee itse, ei ole vaikeaa. Eikö? Minä en todellakaan ole mikään DIY-tyyppi, joten epäilytti. Mutta siitä se ajatus sitten lähti.

Tarvitset palan kangasta, niittipyssyn ja maalia

Pulpettihommista oli jäänyt yli maalia, joten mies ruuvasi minulle jalat irti ja maalailin ne vaaleanpunaiseksi. Sitten marssin Eurokankaaseen kyselemään vahvaa kangasta ja jotenkin päädyin Disney-kankaaseen, ihanaan turkoosin, jota koristaa Mikki Hiiren kuvat. Puoli metriä kangasta kustansi hurjat 8 euroa. Kangas ei tarvitse kuin taittaa reunoistaan tiiviisti alle ja nitoa niittipyssyllä kiinni. Seuraavana päivänä ruuvattiin vaaleanpunaiset jalat takaisin kiinni. Sairaan pähee totesi nelivuotias! No niin on, eihän tätä raaski viedä kodinhoitohuoneen nurkkaan, jää ehkä olkkariin kun on niin kiva. Uudet tupit jalkoihin kustansivat 1,5 euroa.

Siis millä vaivalla ja summalla sai kivan laudan itselleen! Ja ekologistakin hommasta tuli, kun emme rontanneet vanhaa kirppikselle ja ostaneet uutta. Ihan mahtava pieni muutos, olen innoissani!

Onko kukaan muu tuunannut silityslautaa? Kiitos Tiina inspiraatiosta, en arvannut sen olevan näin helppoa!

Mahtava joulupukki, reissusuunnitelmat ja lahjat

Joulu alkaa olla taputeltu. Onko ollut onnistunut pyhäputki siellä?

Meillä on lillitty neljä päivää paljussa. Päivällä ja illalla, ollaan ihan rusinoita kaikki. On tehty kauden eka hiihtolenkki äidin ja isin suksilla, laskettu pulkkamäkeä oltu metsäretkellä lasten kanssa. Syöty niin paljon juustoja, etten halua enää nähdä juustoja (pari päivää menee niin pyörrän sanani).

Aattona meille porhalsi pukki, jonka kanssa otin sattumalta selfien Jyväskylän joulunavauksessa. Ihan huikea tyyppi ja päätin varata hänet heti, sai vielä juuri ja juuri mahtumaan yhden ajan aattoonsa. Joulupukkinen-nimellä Instagrammissa kulkeva pukki saapui taloon, oli opetellut lasten nimet ja erityisjutut ja laittoi meidät aikuiset laulamaan sekä lausumaan runon. Huikea tyyppi! Voin todella lämmöllä suositella, jos kaipaat pukkia Jyväskylän seudulla.

Entä mitä joulupukki toi meille lahjaksi? Tyttöjen kasa oli aika Frozen painotteinen – oli Frozen-lakanaa, palapeliä ja legolinna. Tuota linnaa rakennettiin pitkään joulupäivänä, joten ihan paras lahja, että oli tekemistä! Tytöt saivat huoneeseensa kellon, sillä molemmat kyttäävät jo kellonaikoja sekä opettelevat numeroita. Kuopus sai lahjakortin kummeille, jossa luvattiin yökyläily ja Disney-leffa, esikoinen sai ennakkoon yökyläilyn sekä Ariel-musikaalin kummeilta. En ehkä kestä miten tärkeitä molemmat veljeni vaimoineen ovat tytöille. Se on ihan pyyteetöntä rakkautta molemmin puolin. Kiitos veljeni, että olette löytäneet noin fiksut ja ihanat vaimot!

Minulle pukki toi hyvin näköiseni setin – teetä, kestoteemukin, lenkkarit, Leijonakuningas-korvikset (kuulemma Krakovan joulutorilta), toiset korvikset sekä toivomani Gaston Lugan repun. Ihana paras ylläri oli Disney on ice-liput. Olin juuri sanonut lapsille, ettei tänä keväänä mennä ja sieltä tärähti kaikille neljälle liput!

Miehelleni annoin lahjaksi (toki perinteiset pyjamat) aikaa. Eli yhden yön reissun Tallinnaan. Olen oppinut pressireissujen kautta missä siellä kannattaa käydä ja ajattelin toteuttaa hänelle mieleistä tekemistä ja aikaa yhdessä.

Joulu on ollut aikaa yhdessä. Joulu on ollut aikaa paljussa. Joulupallosirpaleiden imuroimista lattialta. Kolme serkusta samismekoissa. Joulu on ollut loputonta väsymystä kun kuopus ei tykkää nukkua. Joulu on ollut ulkoilua, 300 sivua luettua kirjaa ja… hyvin perinteistä.

Entä siellä? <3

Disney-kurpitsojen perinne jatkui!

Mehän emme vietä Halloweenia. En ole koskaan innostunut juhlasta, joka tuntui pitkään suomalaiseen yhteiskuntaan päälleliimatulta, kaupalliselta touhulta. Jotenkin olen halunnut siirtää perinteet omasta lapsuudesta lapsille, eikä silloin kyllä koulussa edes hiiskuttu asiasta nimeltään Halloween! Joten se ei ole ollut millään tavalla mukana omassa elämässä, eivätkä kauhuruoat tai koristelut ole tuntuneet omalta jutulta.

Mutta kuinka kovaa se onkaan tullut Suomeen! Myönnetään, onhan se kiva piristys pitkään ja pimeään syksyyn. Koulussa (eskari on koulun yhteydessä, eli sen myötä eskareillakin) oli tällä viikolla joka päivä Halloweenin vuoksi eri pukeutumisteemakin! E  Lasten myötä aloimme sen verran innostua asiasta, että neljä vuotta sitten ostettiin ekat kurpitsat ja kaiverrettiin ne silloin 2-vuotiaan esikoisen toiveen mukaisesti Nalle Puhiksi ja Arieliksi. Tai siis mies kaiversi. Ja miten onnistuikaan hommassa!

Tänä vuonna hän jo ehdotteli, että jos tekisi ihan sellaisen tavallisen irvistävän kurpitsanaaman, niissä Disney-jutuissa on niin kova homma. Hän siis mittaa netistä etsityn kuvan oikeaan kokoon, jotta se on juuri oikean kokoinen kurpitsaan. Piirtää sen läppärin näytöltä läpi paperille, piirtää sitten kuvan kurpitsaan ja näin se pikku hiljaa valmistuu. Ymmärrän, että työ on kova. Mutta mielessäni hehkui vielä viime syksyn upea Helinä-kurpitsa ja hihkuin, ettei voi lopettaa perinnettä, haluan Mikki Hiiren! Yllättäen esikoinen oli samaa mieltä miehen kanssa ja toivoi sitä perinteistä naamaa ja kuopus ehdotti kakka-emojin kaiverrusta kurpitsaan. KANNATAN KAKKAA! Kyllä on kova paikka yrittää täyttää kolmen naisen toiveet.

Lopulta mies taipui Mikkiini ja alkoi sitä väkästellä. Jossain vaiheessa laittoi luurit päähän ja työskenteli pod casteja kuunnellen. Hän tekee ihan kaiken mitä tekee valtavalla pieteetillä, todella huolella alusta loppuun. Se takaa sen, että yleensä lopputulos on hieno, oli kyse autonpesusta, taulun laittamisesta seinään tai kurpitsan kaivertamisesta. Mutta minun lyhyt pinna ja kärsimätön luonne ei voi kuin hämmästellä, miten toinen jaksaa keskittyä!

Ihaillessani Mikkiä mies lupasi vielä käydä uudelleen kaupassa, hakea uuden kurpitsan ja tehdä sen perusnaamankin. He tekivät sitten yhdessä esikoisen kanssa hänen piirtämänsä naaman ja kaikki olivat tyytyväisiä. 3 veekin ihaili valmiita kurpitsoja unohtaen kakkavaateensa.

Sen enempää meillä ei Halloweenia vietetty, mutta ovathan nämä nyt aivan ihania ja luovat tunnelmaa! Oli lapsen kuumeen vuoksi pakko jumittaa kotona, joten olipahan sitten aikaa tällekin taas. Niin kova perinne, että mies alkaa varmaan jo stressata ensi vuonna Halloweenia. Minkä Disney-hahmon keksimme ensi vuonna? Ja niin sääli, kun nämä kestävät kuitenkin suhteellisen vähän aikaa. Ovat aikamoinen kodin piristys! Valelin kurpitsat sisäpuolelta etikalla, sen pitäisi vähän parantaa säilyvyyttä, mutta ensi viikolla näille saa kuitenkin jo heittää hyvästit.

Nautitaan siis nyt! Perinteinen hautausmaalla käynti jäi nyt tekemättä kuumehommien vuoksi, mutta kurpitsaperinne jatkui! Ja tänään leivotaan sitten kurpisapiirakkaa urakalla.

Vietetäänkö teillä Halloweenia jotenkin? Kuka muistaa neljän vuoden takaa ekat Disney-kurpitsat?