One night in JKL

*kaupallinen yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa

Jyväskylän reissullamme vietimme kaksi yötä hotellien valkeissa lakanoissa, joista jälkimmäisen ihan keskustassa. Ensimmäisestäkin yöstä kuulette vielä Jyväskylä-juttujeni osassa numero kolme, mutta aloitetaan tokasta illasta sekä yöstä. Silloin nimittäin yövyimme yhdessä varmastikin Jyväskylän upeimmista hotelleista, eli Solo Sokos Hotel Paviljongissa. Pääasiassa olen kyllä testannut Jyväskylässä villa de la mummilaa, joten kauheasti vertailukohteita ei ole (mummilassahan toki on täysihoito), mutta uskaltaisin väittää, että Solo Paviljonki on yksi upeimmista hotelleista kaupungissa. Voisin kyllä kirjoittaa oman postauksensa ihan vain siitä, miten ihmeellistä oli olla yksin hotellissa yötä! Siis ihan käsittämättömän upeaa ja rauhaisaa jo ajatuksenakin! Väittäisin vastaavaa tapahtuneen viimeksi vuonna 2007, kun olin yksin Tansaniassa.

Mutta miksi väitän Soloa yhdeksi upeimmista? Sijainti on nappi, Matkakeskukselta kävelee muutamassa minuutissa ovelle, Paviljongin konsertista pääsee pötkähtämään suoraan hotellisänkyyn ja koska ei olla ihan ytimessä, ovat näkymät kertakaikkisen upeat muun muassa Jyväsjärvelle päin. Hipsiessäni huoneeseeni ihastelin niin näkymiä kuin peiliä sängyn takana, josta tuo upea näkymä avautui. Vain pari viikkoa aiemmin kipitettiin puolimaratonia järven ympäri, upeasti hotellihuoneesta näkyi toisellekin puolelle järveä, lähtö- ja maalihan olivat suoraan hotellin edessä Lutakonaukiolla. Siinä sitten mietin tuota kipitysurakkaani ja nostin jalat ylös ja rentouduin tällä kertaa.

Siis sijainti ja näkymät ovat ihanat. Lisäksi yhdeksännestä kerroksesta löytyy niin kuntosali kuin sauna upeilla näkymillä. Saunoja on kaksi, miehille ja naisille omansa ja niissä oli monta ihanaa pientä yksityiskohtaa mietittynä. Saunasta näki Jyväskylän satamaan, siellä oli isot shampoo- ja hoitoainepullot pikkukokojen sijaan, vettä, teetä ja kahvia sekä ihanana yksityiskohtana Melliksen luonnonkosmetiikkanaamioita testattavaksi. Minttusuklaanaamiot kasvoilla aloitin sunnuntaipäivän, oli kyllä aika täydellinen aloitus! Ilona-parka luuli tulleensa rauhalliseen saunahetkeen, mutta yritäpä olla rauhassa bloggarireissulla, joku höyrypää tupsahtaa jopa saunaan järkkäri kädessä. Kyllä me jopa istuskelimme saunassa rauhassa juttelemassa kameroiden odotellessa kaapissa.

Solon aamupala on ihana, olen aiemmin käynyt siellä aamiaisella, mutta yövyin paikassa ensimmäistä kertaa. Kehuimme Ilonan kanssa kilvan myös puuroa, miten se olikin niin hyvää. Puhumattakaan siitä, että pöytään kannetaan iso kannu irtoteetä tai lähiruoan määrästä. Täydellistä. Ensimmäistä kertaa myös söin illallista Trattoriassa ja tuo illallinen oli sellainen ”perusvarma” italaisen keittiön läpileikkaus. Palvelu oli ystävällistä ja ihana spesiaali lisä ruoassa oli keittiömestarien itse poimimat sienet! Aikamoista luksusta sanoisin! Minulla oli tässä vaiheessa aika haikea olo ja teki mieli halata kaikkia kanssamatkaajia sata kertaa. Olimme viettäneet intensiivisen Jyväskylä-turneen ja monen kanssa ehti jutella ties mitä. Haikeana söin illallista ja mietin, missä näemme taas (no saunahullut treffasivat 12 tunnin kuluttua siellä yläkerran lauteilla!).

Pääsimme Jyväskylän reissulla kurkkaamaan toiseenkin hotelliin, joka löytyy puolestaan sieltä ihan ytimestä ytimestä, eli kävelykatuna toimivan Kauppakadun varrelta. Tuo hotelli on nimeltään hotelli Verso ja ennen tiloissa toimi Jyväshovi. Versolta löytyy muun muassa suuri ja kaunis juhlatila jonka kurkkasimme samalla reissulla, kun kurkkasimme erilaisia huonetyyppejä. Yöpymiskokemuksia tästä hotellista minulla ei ole, mutta hääyön olen viettänyt saman perheyrityksen Yöpyy-hotellissa. Sekin aika spesiaali hotelli muuten! Versoon on uusittu Jyväshovin ajoilta pinnat sekä huonekalut. Se, mistä olen kuullut ehdottomasti eniten kehuja ihan jyväskyläläisiltäkin kavereilta on hotelli Verson aamiainen. Se jäi nyt testaamatta, mutta hekin suosivat lähiruokia. Leivät leivotaan itse lähituottajien viljoilla ja munakkaan paistaa kokki paikan päällä. Niin ja hei! Sekä Solossa että Versossa aamiainen tarjoillaan sunnuntaisin aina kello 12 asti, minusta tämä oli aika mahtavaa. Seuraavalla Jyväskylän visiitillä on siis testattava aamiaisbrunssi Versossa.

Hotelliyö saunomisineen kyllä kruunasi naisten hemmotteluviikonlopun Jyväskylässä. Niin kuin jo edellisessä postauksessa sanoin, ei sitä tarvitse lähteä kauas löytääkseen kaikkea kivaa ja rentoutuakseen todella!

Ovatko nämä kaksi tuttuja hotelleja sinulle? Onko muuten yöpyminen yksin hotellissa tuttua vai ihan hullu ajatus?

P.S. Vinkkejä kivoihin puuhiin Jyväskylässä ja lista mukana olleista bloggareista ja heidän blogeistaan löytyy edellisestä Jyväskylä-postauksestani täältä.

Ihania ideoita naisten viikonloppuun Jyväskylässä!

*kaupallinen yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa

Kukapa ei kaipaisi välillä irtiottoa arjesta vaikkapa tyttöporukalla? Pientä reissua, yötä hotellin lakanoissa, saunaa ja kivaa tekemistä päivälle. Irtiottoa varten ei tarvitse lähteä merten taakse, sillä lähimatkailusta saa todella paljon irti. Se on selkeästi nouseva trendi muutenkin ja omassakin blogissani kovin toivottu aihe. Parin tunnin säteellä Pirkanmaalta löytyy vaikka mitä puuhaa!

Minäkin odotin aivan into piukeana viikonloppua naispoppoolla Jyväskylässä. Mukaan oli tulossa pari tuttua naama, mutta myös paljon uusia. Oli ihanaa tutustua uusiin kasvoihin, jutella kaikesta maan ja taivaan välillä ja kokea niin paljon, että pää aivan sauhusi! Jotta teillä ei sauhuaisi ollessanne nyt virtuaalisesti mukanamme reissussa, päätin jakaa juttuni kolmeen osaan. Tästä ekasta tuli kaikista pisin tekstin ja kuvien osalta, pysykää mukana, koska juttu jatkuu vielä parin osan verran.

Aloitetaan siis siitä, mitä kaikkea kivaa naispoppoon kanssa voi tehdä Jyväskylässä! Ensinnäkin, Jyväskylä on yksi suosikkikaupunkejani siksi, että se on niin kompakti. Kun pärähdimme paikalle busseilla ja junilla, olimme kaikki Matkakeskuksessa, lähellä keskustaa (tai kaikki ja kaikki, pari eksynyttä sielua etsittiin Prismalta, mutta ei siitä sen enempää). Keskustassa kaikki onkin sitten ihan vieri vieressä, menet sitten elämyksiin, syömään ravintoloihin tai hotelliin yöksi. Ja mikä parasta, kävellä saa kävelykadulla.

Lähdin reissuun miettien, saanko mitään uutta irti paikoista. Minähän menin kotikaupunkiini, siellä kaikki on ihan tuttua. No on ja ei. Olen ollut poissa Jyväskylästä 17 vuotta, mutta toki käyn siellä jatkuvasti. Olen nähnyt monet paikat, mutta tiedättekö mitä en koskaan näe tai kuule? Tarinoita yritysten takana. Oli aivan mahtavaa päästä kuulemaan ne, sillä suomalaisilla yrittäjillä on upeita tarinoita kerrottavanaan! Ja toinen ihan mahtava asia oli viettää tällaisessa naispoppossa kaksi vuorokautta ja tutustua moneen uuteen ja mukavaan bloggariin! Puhumattakaan energiaa pursuavasta (ja niin ihanasti Jyväskylän murretta puhuvasta) oppaastamme, Johanna Maasolasta, joka piti huolta eri suuntiin kamerat kädessä köpöttävässä naislaumastamme. Ja mistä niin ihania bussikuskejakin oli vielä löytynyt!

Mutta mitä sitten tehdä naispoppoolla Jyväskylässä? Kulttuurielämyksiä tai kädentaitoja kaipaavan kannattaa suunnata lähelle Kirkkopuistoa, sillä sieltä löytyvät niin Suomen Käsityönmuseo kuin Jyväskylän Taidemuseo. Näistä ensimmäinen, Käsityönmuseo on ainoa laatuaan Suomessa. Se toimii valtakunnallisena erikoismuseona käsityökulttuurin, käsityön perinteen sekä tiedon ja taidon säilyttäjänä. Museossa on muun muassa vanhoja käsitöitä koulusta, hieno kokoelma kansallispukuja, vaihtuvia näyttelyitä sekä avoin työpaja. Pajassa voi tehdä käsitöitä pientä, 1-5 euron materiaalimaksua vastaan. Kuulemma erityisesti miesvieraat unohtuvat pajalle nikkaroimaan! Perjantaisin museoon pääsee ilmaiseksi sisään ja hei, kannattaa ehdottomasti kurkata heidän jouluikkunansa, se on ollut perinteisesti todella ihana!

Me saimme kattavan kierroksen museossa ja sen lisäksi pääsimme erityiseen työpajaan tekemään koruja. Olin vähän jännittynyt, sillä en ole kovin lahjakas käsitöissä. Katselin hämmästyneenä, kuinka muut tehtailivat rannekoruja ja korviksia, joita oikeasti varmasti käyttävätkin jatkossa. Niitä on vilahdellut jo Instagrammissakin. Minä nyhräsin viimeisenä omia korviksiani ja vaikka tein huolella kaiken, lopputulos saa lähinnä hirnumaan naurusta. Mutta onpa silti ihana keskittyä tekemään käsillään jotain ja olisi ihanaa mennä lasten kanssa tänne avoimeen pajaan!

Taidemuseossa, ihan muutaman askeleen päässä Käsityönmuseosta, meitä odotti ihanan lämmin vastaanotto ja esittely paikasta. Kiersimme näyttelyn Toisia todellisuuksia, joka valitettavasti päättyi jo viime viikolla. Näyttely oli hyvin mielenkiintoinen ja kuulkaa, kuvasimme muun muassa taiteilijan napanöyhtää! Apua, taiteella ei ole rajoja. Itse teoksessa oli kyllä hieno sanoma oman navan ympärillä pyörimisestä. 19.10.-25.11.2018 museossa on esillä Tarja Malisen näyttely Jotakin koskettavaa. Mainitsen tämän siksi, että satumme Tarjan kanssa olemaan sukua! Ja tiedättekö, yhden suvumme tyypin halasin museossa, kun tuli vastaan. Kompakti kaupunki, kuten sanoin.

Taidemuseossa on lisäksi hyvin kattava museokauppa, jossa oli myynnissä hulvattomia magneetteja. Lisäksi sieltä löytyy Aalto Lounge, sillä Jyväskylähän on Alvar Aallon kouluseutuja ja Taidemuseo on irrottautunut aikanaan Alvar Aalto museosta omaksi paikakseen. Lisäksi löysimme 1960-luvun huoneen, jossa sai pukeutua aikakauden vaatteisiin. Ja hei, käykää täällä niin ala- kuin yläkerran vessoissa, jo ne ovat aikamoiset nähtävyydet!

Kierroksen lisäksi täälläkin pääsi tekemään käsillään. Aluksi olin kauhuissani, kun taitelija Heli Hokkinen kertoi, että meidän tulisi piirtää. Ja kaiken lisäksi omakuva. Apua. Mutta niin me keskityimme tunnin ajan käsillä tekemiseen hiljaisuuden vallitessa. Piirtämisen lisäksi sai leikata kuvia lehdistä ja bloggaajakollegat olivat huiman taitavia täälläkin. Oma tekele oli, no oman näköinen, bongaatteko siitä Uhana Designia, urheilua ja menneisyyden mörköjä? Vaikken kovin taiteellinen olekaan, oli käsillä tekeminen oikeastaan hurjan terapeuttista!

Kun kulttuurinnälkä on ruokittu, kannattaa hoitaa se toinenkin nälkä. Ihan museoiden vierestä löytyy legendaarinen Kirkkopuiston Rosso. Sanon legendaarinen, sillä kun muutimme 1980-luvulla Jyväskylään, siellä ei paljon ravintoloita ollut. Rosso oli se, missä käytiin, jos haluttiin ulos syömään. Tuolloin ravintolasta ei löytynyt terassia, mikä näytti nyt olevan paikallaan. Pizzat ja antipastot saivat paljon kehuja, samoin kuin jälkkäriksi tarjoiltu pannacotta. Itse söin salaatin, eikä siinäkään ollut moitittavaa! Siinä istuessamme mietiskelimme Jyväskylästä kotoisin olevia julkkiksia, saimme useamman kasaan. Tiedätkö itse jyväskyläläisiä (tähän ei nyt enää Mattia hyväksytä vastaukseksi. Okei, no hyväksytään, onhan hän kaupungin the julkimo).

Toinen lähellä museoita ja Jyväskylän ydintä oleva ravintola on hotelli Verso, jossa tarjoillaan lounasta. Söin siellä todella hyvän lohisalaatin ja leivät olivat ihanan tuoreita. Versoon palaan vielä tarkemmin, sehän siis löytyy entisen Jyväshovin tiloista Kauppakadulta.

Vielä yhden yrityksen haluan tähän postaukseen, jossa olen käynyt kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Sanoisin senkin olevan aivan täydellinen paikka naisten reissuun, varsinkin näin syysaikana. Ja tästäkin paikasta sanon, että se on legendaarinen. Se on vaan ollut Jyväskylässä ”aina”. Kyseessä on Puttipaja, kynttilätehdas, jonka tarina alkoi jo vuonna 1976. Vierailimme Naissaaressa Vaajakoskella Puttipajan myymälässä, joka on valtava. Siellä on kynttilöiden lisäksi sisustustavaraa ja paikallisten yrittäjien tuotteita (suosikkini Teeleidi on mukana!). Joulun alla joulumaailma avaa ovensa ja on valloittava joulumielen tuoja. Olen käynyt paikassa useasti, mutten ikinä ollut tavannut yrittäjä Terttua, joka vuonna 1976 alkoi huolella tehdä kynttilöitä ja niitä valmistuu edelleen tänä päivänä Vaajakosken kynttilätehtaassa ja kynttilät ovat avainlipulla varustettuja. Terttu kertoi pitkän tarinan yrityksen upeista juurista ja siitä, kuinka hän on tehnyt kahta työtä ja 1990-luvulta asti keskittynyt vain Puttipajaan. Äitini osti Naissaaren myymälästä pari vuotta sitten ihanan kynttilämaljan ja hiekkaa pohjalle ja olen sitä ihaillut. Nyt ostin itselleni vihdoin samanlaisen, kun olin sitä pitkään ihaillut! Ja huomaatteko kuvissa näkyvän kynttilän, joka natsaa täydellisesti hiusväreihini, se oli myös pakko kotiuttaa!

Näistä vinkeistä saa jo aika monta kivaa juttuja Jyväskylän pyrähdykseen ja seuraavassa postauksessa mennäänkin vähän sen ulkopuolelle, parin ihanaan helmeen joita koimme viikonlopun aikana. Heitä sinäkin kommentteihin omat suosikkisi kaupungista! Onko Jyväskylä sinulle tuttu kaupunki?

Mihin suunnittelet seuraavaa reissuasi, lähelle vai kauemmas? Leppoisaa ja superaurinkoista sunnuntaita kaikille!

Mukana reissussa olivat ja kuvissa vilahtelevat seuraavat bloggaajat: Fit you too, DesignHima, Call it home, Talosta koti, Seitakuvia, Elinamarjaana, Torpan tyttö, sekä Himomatkaajan turinoita.