Jyväskylän suosituksia!

Sinne hurahti heinäkuu ja monet kesämenomme. Miehellä oli heinäkuussa kaksi viikkoa lomaa ja vaikka meillä ei ollut mitään suunnitelmia, monia juttuja ehdimme tekemään. Olimme pitkästä aikaa useamman yön Jyväskylässä, missä popiteltiin niin Suomipopeilla yksi ilta, kuin nähtiin sukulaisia ja tutkittiin kaupunkia. Tehosekoitin tarjoili kesän parhaan keikan. Esikoinen kävi jopa kahdessa kesäteatterissa, joista toinen, Mäki-Matin perhepuiston teatteri on jo loppunut tältä kesältä, mutta toinen vielä pyörii. Tässäpä siis suosituksia Jyväskylään, jos siellä liikut!

Sataman Viilu

Jyväskylän satama on mielestäni kauneudessaan vertaansa vailla. Pitkään rakenteilla ollut Sataman Viilu on nyt auki ja tarjoaa niin ruoka- kuin saunapuolen. Terassit ovat suuret ja niistä mahtavat näkymät Jyväsjärvelle. Ruokaa en ole testannut, vanhempani kehuivat mm. lounasta.

Kävimme kälyn kanssa testaamassa sen sijaan saunat ja tykkäsin aivan hirveästi! Hinta on 17 euroa ja S-etukortilla 15 euroa. Siihen kuuluivat niin kaikki pyyhkeistä laudeliinoihin, veteen ja pesuaineisiin, eli tarvitset mukaasi uikkarin. Viilussa on kolme erilaista saunaa, joista voi ihastella järvinäkymiä ja suihkulähdettä. Todella ihanaa.

Vaikka saunat olivat kuulemma täynnä käydessämme (tee siis ennakkovaraus!) ei siellä ollut minkäänlaista ruuhkaa. Väki jakautui todella hyvin pitkin aluetta – osa oli poreissa, osa ui Jyväsjärvessä, osa istui saunoissa, toiset söivät terassilla ja niin edelleen. Saunan puolella on oma terassinsa, jonne saa tilata ruokia ja juomia, niin ettei ole uikkareissa muiden syöjien seassa.

Välillä olimme kälyn kanssa kaksin Viilun suurimmassa saunassa, eli se kertonee ”ruuhkan” määrästä. Ainoa miinus, mikä vaivaa myös Tampereen Kuumaa on pukuhuoneiden pienuus. Vaatteet saa kyllä pukea pylly vasten pyllyä, eikä suuria tiloja ole esimerkiksi meikkausta varten, jos iltaa haluaisi jatkaa suoraan saunasta.

Oli todella ihana ja rentouttava parituntinen, lämmin suositus!

Seikkailupuisto Laajis

Olemme iät ja ajat puhuneet, että pitäisi testata Laajiksen kiipeilypuisto. Nyt kävimme testaamassa ja kuopus ihastui niin, että halusi seuraavana päivänä uudelleen. Laajiksessa toimii myös kovin kehuttu Bike Park.

Seikkailupuisto olikin oikeasti aikamoisen hurja. Siinä missä minä tykkäsin esimerkiksi Sappeessa kiipeillä, oli Laajis aivan liikaa korkeanpaikankammoiselle. Radat lähtivät heti todella ylös ja olivat valtavan pitkiä, esikoisella ja miehellä meni yhteen rataan 40 minuuttia aikaa! Yli 140 cm pitkälle lapselle aukesivat kaikki radat ja niitähän riitti. Rohkeasti hän meni mm. pisimmän liun yli laskettelurinteen. Yli 110cm ratoja oli muutamia, mutta yhteen kuopus jäi toisena päivänä jumiin, olisi siis tarvinnut aikuisen apua.

Sen sijaan ratoja lapsille oli aika kivasti, eli niihin pääsi pituudella 90-140cm. Olisivat sopineet itsellenikin täydellisesti pituudeltaan ja korkeudeltaan, mutten päässyt niihin, höh!

Voin siis suositella pienille, niitä pieniä ratoja on kivasti ja hurjapäille. Niin monesti olemme ohi ajaneet ja onpahan nyt tullut testattua, että oli vähän liikaa meikäläiselle.

Niin ja olen tietoinen heinäkuisesta onnettomuudesta paikassa, mutta puisto on viranomaisten tarkastama ja asia korjattu, joten siksi tätä ”uskalsin” suositella.

Kesäteatteri Amelie

On hämmentävää, paljonko Suomessa on erilaisia kesäteatterinäytöksiä. Laajiksessa pyörii vielä elokuussakin Teatteriyhdistys Kulissin vetämä Amelie, jonka tarina varmasti monelle tuttu. Aika vähän oli lapsikatsojia, vaikka ikäsuositus on 7-vuotiaasta ylöspäin. Esikoinen kävi katsomassa näytöksen mummin kanssa ja jaksoi hyvin ja tykkäsi. Eli voimme suositella!

Rullis Jyväskylä

Tämäkin piti testata! Sepän Prisman edestä löytyvä Rullis tekee jäätelöt tilauksesta jääalustalla. Maut ovat vähän erilaiset verrattuna perinteiseen jätskikiskaan. On muu muassa vadelma-muro, Kinder, Oreo ja turkinpippuri-kiivi. Näistä viimeinen oli ehdottomasti suosikkimme! Kannattaa varata hetki aikaa, sillä jäätelöt tehdään tilauksesta, eikä niitä saa aivan samalla sekuntilla matkaansa.

Taco Bell ja Lelukauppa Partanen

Aivan todella harvoin tulee käytyä Jyväskylän keskustassa, nyt sekin tuli tehtyä. Halusimme testata Taco Bellin, joka toki löytyy Tampereeltakin, mutta emme ole saaneet aikaiseksi käydä. Paikka oli yllättäen lounasaikaan lähes tyhjä ja kauaa ei tarvinnut odottaa. Burrito oli erinomaista, mies valitteli tacoja pieneksi, mutta maukkaita olivat. Nachot olivat ylisuolaisia. Kaiken kaikkiaan ihan ok-kokemus, mieluummin tänne menisin kuin esimerkiksi Mäkkäriin.

Ja mikä ihanuus löytyikään Jyväskeskuksesta! Valtava Lelukauppa Partanen on avannut keskuksen alakertaan, siellähän meni itselläänkin aivan pää sekaisin. Encantosta tuttu nukke, jota esikoinen toivoi aikanaan lahjaksi löytyi myös sieltä, en ole mistään löytänyt. Barbie- ja Disney-valikoima oli kyllä aivan omaa luokkaansa. Ihana paikka, toivottavasti pärjää keskustassa!

Sellaisia juttuja tuli testattua Jyppilässä viiden päivän aikana. Ovatko tuttuja paikkoja sinulle? Yksi parhaimmista jutuistahan olivat ukin pinaattilettukestit tai mustikoiden poimiminen mummin kanssa metsässä, onneksi sellaisiakin juttuja ehdittiin!

Uutta Jyväskylässä: Rebel Seconhand x Teeleidi

Kyllä hymyilytti, kun eilen kävin kuopuksen kanssa Jyväskylän Sokoksella. Kuhina kävi puoli tuntia aiemmin avatussa, second hand-liikkeen ja teehetken yhdistävässä Rebel Second Hand x Teeleidi-myymälässä. Katselin Teeleidin kylttiä, jossa luki est. 2014. Kyllä, kesällä 2014 kävimme paikassa ensi kertaa yksivuotiaan esikoiseni kanssa. Muistaako kukaan tätä postausta vielä? Nyt, vajaat kahdeksan vuotta myöhemmin Teeleidi on käsite. Teetä voi löytää niin Stockmannilta kuin lähikaupasta, erilaisista kahviloista sekä hotelleista. Kävimme torstaina Riihivuoressa lautailemassa ja päivän tee oli sielläkin tietenkin Teeleidin tee. Anne on kasvattanut yritystä valtavalla intohimolla työtunteja laskematta ja se näkyy. Tunnelmallinen Kramsunkadun Teeleidi ihastuttaa ja nyt Jyväskylän ytimessä avattu uusi paikka saa varmasti monen testaamaan teehetkeä.

Rebel Secondhand

Sokoksen yläkerta on muuten hieman muuttunut sitten viime käyntini! Siellä on useita ravintoloita, lastenvaatekauppoja sekä leikkipaikkakin lapsille. Eilen avattu second hand-liike teepaikkoineen tuo ihanan lisän yläkerran tarjontaan. Kirppispuolella on hyvin laadukasta ja siistiä tavaraa nätisti esille aseteltuna, eli hyviä löytöjä voi tehdä! Minun matkaani lähti Lexingtonin neulemekko. Hinnoittelu muuten pisti silmään, sen varmastikin myyjät tekevät itse. Gugguun vaatteita pullollaan ollut rekki tyhjeni varmasti hetkessä, sillä kaikki vaatteet näyttivät lähtevän alle 10 eurolla. Sen sijaan Papun mekosta pyydetty 75 euroa oli kerta kaikkiaan minusta hurja hinta pyytää kirppiksellä. Lexingtonin mekosta maksoi itse alle 20 euroa, mikä oli minusta hyvä hinta.

Rekkihinnat alkavat 10 eurosta, eli jos haluat kierrättää vaatteita Jyväskylän seudulla, tämä on erinomainen mahdollisuus! Rebelin kassalle oli jatkuva jono ja rekit näyttivät tyhjenevän vauhdilla. Täältä voi kurkata lisää myyntihinnoissa ja paikasta! Jos sinulla on mielikuva kirpputoreista ahtaina paikkoina, jossa pöydät on survottu täyteen tavaraa, niin tämä on jotain aivan muuta.

Teeleidi Sokoksella

Teeleidin piste kompassin vieressä on minusta nyt ohittamaton. Istahdin itsekin kuopuksen kanssa alas katselemaan maisemaa ikkunasta ja nauttimaan täydellisesti haudutettua teetä. Tarjottimelle sai mukaan tiimalasin, josta voi katsoa haudutusaikaa. Keisarillinen Yunnan kupissani olisin istunut pitkänkin tovin paikallani, jos lapsi ei olisi halunnut jatkaa matkaa. Teeleidissä on myös tarjolla erilaisia suolaisia ja makeita herkkuja ja erikoisruokavaliot on otettu myös hyvin huomioon. Teetä saa myös ostaa mukaan kuten Kramsunkadultakin, en itsekään voinut jatkaa matkaa ilman teepakettia laukussani.

Teelista on vaikuttava, eli varaa aikaa, jos et ole varma, mitä makua tänään joisit. Valmiina on haudutettuna myös päivän tee, joka eilen oli Lady in Blueta. Tuon Teeleidi by Emmi-teesarjan on muuten kuvannut Emmi, joka oli eilen tiskin takana myyntihommissakin. Hänen ottama kuva löytyy myös tiskiä vastapäiseltä seinältä, upeita kuvia!

Varaa siis aikaa, sillä rekkien läpikäymiseen ja rentouttavaan teehetkeen saa tovin kulumaan. Ihana konsepti ja olen hurjan iloinen Annen puolesta, kun Teeleidi saa kasvaa ja kehittyä ja hurmata monet uudet ihmiset teen maailmaan.

Käy nauttimassa, jos Jyväskylässä piipahdat!

Mitali ja uusi ennätys Finlandia Marathonilla

Sykkeeni nousi, kädet tärisivät ja hiki alkoi valua, kun mieheni kyyditsi minua lauantaina kohti Lutakkoa. Rauhoitu yritin käskeä kehoani, mutta jännitys pyrki väkisin pintaan. Sanoin miehellekin, että minkä ihmeen takia jännitän, voin tuosta vain juosta kympin lenkin, miksi jännitän edessä olevaa varttimaratonia? Jokin näissä kisoissa aina on, että kun lappu on teipattu rintaan, sitä haluaa yrittää parhaansa ja toki ennätyksetkin on usein mielessä. Edessä olisi ensimmäinen kisani ilman anemiaa, josta olen kärsinyt yli 20 vuotta, vaikuttaisiko se asiaan?

Elämäni ensimmäinen varttimaratoni Finlandia Marathonilla

Edessä oli lauantaina siis elämäni ensimmäinen varttimaraton, eli 10,5 km Jyväskylän Finlandia Marathonissa. Naureskelin, että virallinen ennätyshän siitä tulee jos maaliin pääsen, sillä en ole ikinä juossut tällaista matkaa kisassa. Olin ilmoittautunut kympille, jonka piti olla Valon kymppi perjantai-iltana, jo pimeän koittaessa. Kiehtoi ajatus myöhäisestä juoksuajasta näin iltaihmisenä ja valaistu Jyväsjärvi siltoineen on todella kaunis. Mutta perjantailta peruttiin kaikki juoksumatkat ja tiivistettiin tapahtuma lauantaille koska… Tiedätte. Näin päädyin juoksemaan lauantaina kympin sijaan 10,5 kilometriä, sillä virallista kympin kisaa ei järjestetty ollenkaan.

Kesän treenit menivät reisille

Juoksin kesällä todella vähän. Minulla oli motivaatio ihmeen hukassa. Oli kipuja ekasta rokotteesta viikkotolkulla, oli kiire työrintamalla ja sitten oli liian kuuma (oikeasti olin vain ehkä laiska, kunhan selittelen). En ole koskaan noudattanut mitään juoksuohjelmaa ja tiesin, että kympin matkalle kannattaa tehdä vähän vetoja ja palautuksia, jos haluaa kiristää maksimit vauhtikestävyydestä. Näitä lisäsin elo-syyskuussa lenkeille, mutta aika viime tipassa. Olikohan niistä mitään hyötyä, siitä en osaa sanoa.

Finlandia marathonin kaikki matkat alkavat Finlandia-hymnillä ja oli todella vaikeaa pidätellä kyyneliä. Jokin siinä tilanteessa, jännityksessä, kotikaupungissa (kutsun Jyväskylää varmasti aina kotikaupungiksi) ja sävelessä on ihan liikaa. Startti pamahti ja lähdin juoksuun itku kurkussa, ekalla kilometrillä oli vaikeaa saada hyvin hengitettyä liikutukseltani.

Olin ajatellut, että realistinen kympin vauhtini olisi noin 55 minuuttia, eli pingottava olisi 5 min 30 sekuntia kilometrivauhtia. Tähän tähtäsin heti alusta alkaen, ettei loppuun jäisi kirittävää liikaa. Kilsat menivät kuta kuinkin alussa siihen, tuli 5,36 min kilometri, meni 5,20 kilometri. Kolmen-neljän kilometrin kohdalla kelloni sekosi ja kuulin muidenkin puhuvan tästä jälkikäteen. Mitkä voimat siellä Kuokkalan nurkilla saavat kellon heittämään noin? Satelliitit puuttuvat? Oma kelloni näytti vauhtia 4,40 min/kilometri ja heti perään 6,20min/kilometri. Edessä juossut mies tuntui pitävän todella hyvin 5,30 vauhtia, joten tässä vaiheessa päätin vain pitää etäisyyden häneen kohtuu samana ja kellokin alkoi taas näyttää järkevämpiä matkan edistyessä.

Oma ennätys ja täydellinen keli

En muista koskaan juosseeni näin täydellisessä kelissä Jyväsjärveä ympäri. Vaajakosken moottoritien nurkka on aina ollut suht tuulinen, nyt siellä ei yksikään korsi heilunut. Aivan tyyni keli. Täydellinen lämpö (takki meinasi olla kyllä liikaa), hyvin tilaa juosta. Olosuhteet olivat aivan täydelliset. Siellä Vaajakosken motarin nurkilla aloin innostua – enää pari kilometriä maaliin! JEE! Tämähän menee valtavan nopeasti verrattuna siihen, että yleensä juokse puolikasta. Tahti oli tuntunut hyvältä ja pystyin ohittamaan useamman selän parilla vikalla kilometrillä.

Adrenaliini tai endorfiini tai joku, joka aina iskee juostessa päälle sai minut villiintymään ja lauloin sitten ihan täysiä ääneen luureista tullutta Shakiran Try Everything-biisiä. Laitoin vielä uudestaankin tulemaan, sopi niin fiiliksiin.

I won’t give up
No, I won’t give in till I reach the end
And then I’ll start again
No, I won’t leave
I want to try everything
I want to try even though I could fail

Ylipäätään ääneen laulaminen saa minut juoksemaan kovemmin. 9 kilometrin kohdalla kuuntelin ehkä yhtä maailmankaikkeuden nolointa biisiä, E-roticia ja lauloin ääneen kovaa ”Fred come to bed” ohittaessani miespuolista juoksijaa. Vasta maalissa mietin pahimman sekopäisyyden (kokevatko muut tätä?) helpotettua, että hän kyllä varmasti kuuli, näytti juoksevan ilman musaa. Hetkellisesti melkein nolotti.

Kurvasin kympin väliaikapisteelle ajassa 54,10, mikä on selkeästi kovin kympin aika ja lähes minuutin tavoitetta parempi. Vitsi oli hyvä fiilis, vaikka viimeinen 500 metriä oli loputon. Olin vetänyt omalle tasolle aika maksimeissa. Maaliin kurvasin ajalla 57,06 ja loppumetreillä mies, joka tietää hyvin tasoni ja sen miten tiukassa minuutit ovat, huusi ”älyttömän kovaa”. Onnellisena tulin maaliin. Mielettömän ihana juoksu.

Sijoitus oli 46/149 maaliin tulleista naisista, joten kyllä siihen täytyy olla tyytyväinen näillä treeneillä. Happi riitti aivan eri tavalla nyt ei-aneemisena. Hetkellisesti mietin, että olin aika loppu yhden kiekan jälkeen ja tuttuni Pia painoi neljä samalla vauhdilla, että kehtaako tästä tuloksesta iloita. Mutta päätin iloita, Pian treenimäärät ja tavat ovat niin ammattimaiset, ettei voi vertailla. Hän veti muuten hurjan upeasti, lue täältä lisää!

Vaikka siellä omilla rajoilla mentäessä tuntuu monesti pahalta ja vaikka ehkä mutisin, etten juokse enää ikinä, taidan lähteä tästä lenkille. Muita lauantaina kisanneita? Miten itselläsi sujui? Mitali laitettu talteen samoin kuin hyvät muistot! Kiitos Finlandia Marathon jälleen kerran!