Rukan parhaat rinteet, majoitus ja ravintolat laskulomalla!

Äiti, minä haluan muuttaa Rukalle”, ilmoitti kuopus omassa sängyssään eilisiltana. Isompi lapsi itki, kun tuolihissi vei viimeistä kertaa meidät huipulle. Se kertonee siitä, kuinka hyvin perheemme viihtyi viikon tunturissa.

Päätimme tällä kertaa tehdä sen ratkaisun, että otamme rinnemajoituksen. Siinä on helppo käydä syömässä, vessassa sekä lepäämässä laskujen välillä tai osan lähteä laskemaan jos osa jo väsyy, ilman, että täytyy ajella yhdellä autolla edes takaisin. Ajoimme yhtenä keväänä 450 km rinteisiin ja takaisin, kun majoituimme Kuusamon Tropiikissa, eli totesimme, ettei se oikein toimi. Lisäksi kaikkien on pakko aina liikkua kun joku haluaa lähteä.

Saapuessamme tutkimme lippuhintoja ja mietimme järkevintä ratkaisua ja päädyimme lopulta 7 päivän hissilippuun. Kun sen ostaa aikuisille, saa lapsen lipusta alea -40%. Kuopus laski ilmaiseksi. Kaikki mahdolliset rinteet vetikin!

Missä majoittua Rukalla?

Olemme olleet aiemmin vähän kauempana Kuusamon Tropiikissa, kesällä olimme Ski Innissa ja syksyllä Varjokelossa, joka ei sekään kovin kaukana rinteistä. Nyt kun kuopuskin oppi laskemaan itse, oli selvää, että se on sellainen aktiviteetti, mitä haluamme eniten tehdä ja mitä pystymme hyvin tekemään perheenä. Siksi valitsimme Rukankylän puolelta Ski Inn-majoituksen, samasta rakennuksesta jossa sijaitsee Kauppakeskus Kumpare. Menemättä ulos pystyi käymään K-kaupassa, Ruka Brand storessa ja Riipisen kaupassa hakemassa tuliaisia. Hyödynsimme kevätalet kaupoissa ja kuopus sai uudet toppahousut ensi talvelle, samoin kuin mies. Vierestä löytyy suuri määrä ravintoloita ja rinteisiin käveli kaksi minuuttia.

Majoituksessa ehdotonta meille oli sauna, sehän kuuluu joka talvilomaan ja se huoneistosta löytyi. Saunan lisäksi oli kaksi erillistä makkaria, joka tuo todella hyvin väljyyttä olemiseen, pieni keittiö ruokapöytineen, telkkari, sohva ja parveke. Tilaa neljän hengen toppavaatteille oli naulakossa todella hyvin ja kaappitilaa oli muutenkin paljon, saimme purettua kaikki vaatteet niihin ja kypärät sujahtivat yläkaappiin. Löytyi myös kuivauskaappi, joka pääsi ahkeraan käyttöön! Kerrossängystä itse asiassa ruuvasimme portaat lomamme ajaksi irti ja nostimme yläsängyn patjan lattialle. Olemme niin levottomia nukkujia, etten uskaltanut päästää lapsia yläsänkyyn nukkumaan. Toimi hyvin!

Ski inn-majoitus toimii ovikoodilla, joka oli aika helpotus, ettei tarvitse miettiä missä avaimet menevät. Sisääntulon luona on varustevarasto, joka toimii koodilla sekin. Suhteellisen pieni se on, saimme sinne menemään kolme lumilautaa ja yhdet sukset, mutta esimerkiksi murtsikkasukset toimme parvekkeelle.

Varustelutaso oli muuten hyvä, mutta jäin kaipaamaan teesihtiä ja pakastinta. Mikro löytyy, mutta pakastinta ja uunia ei. Autopaikan sai alapuolen hallista hintaan 15e/vuorokausi, muttemme halunneet maksaa auton seisotuksesta, joten veimme auton vähän alle kilometrin päässä olevaan Rukan Pizzerian vierestä löytyvään ilmaisparkkiin. Siellä seisoi viikon, oli täysin autoton loma!

Ski Innin plussaa oli myös, ettei loppusiivousta tarvitse tehdä. Minusta on välillä ollut raskasta pakata pienten lasten kanssa kamoja kassiin ja samalla yrittää siivota. Tuolla piti viedä roskat ulos ja laittaa astianpesukone pyörimään. Erittäin helppoa lomaa!

Millaiset ovat Rukan pääsiäisruuhkat?

Tämä meitä vähän jännitti. Emme lähtökohtaisesti tähdänneet pääsiäiseen lomalla, mutta karanteeniin siirtäessä sitä olimme siellä pääsiäisviikon ympärillä. Siksi otimmekin 7 päivän liput, että pystyimme laskemaan myös lähtöpäivänä. Yllättäen silloin oli kovemmat ruuhkat kuin esimerkiksi maanantaina, 2.pääsiäispäivänä! Selkeä vaihtopäivä ihmisillä.

Pääsiäisenä rinteet avasivat kello 8 ja esikoinen oli isänsä kanssa eräänä aamuna porteilla kello 7.54 ensimmäisenä menossa. Me aamu-unisetkin kuopuksen kanssa olimme viimeistään ysiltä rinteissä. Muutama ensimmäinen tunti oli rauhallinen ja väkimäärän näki lisääntyvän noin kello 11. Silloin kannatti ehdottomasti valita jotain muuta, kuin Vuosseli Express eli suurin tuolihissi tai gondoli. Kun vaihtoi reunampaan Mastorinteisiin, sai edelleen painella jonoitta hisseihin. Välttelimme tuolihissiä iltapäivätunnit.

Iltaisin laskimme usein Saaruan rinteissä ja sama homma – olimme monesti ainoat hisseillä. Usein kurvasimme alas kello 19 rinteiden sulkiessa. Kävin perjantaina vielä yömäessä, joka on auki kello 23 asti.

Koska majoitus oli rinteiden vieressä, hissiliput sai netistä ja meillä oli omat kamat, emme jonotelleet vessoihin tai vuokraamoon, mutten kyllä niihin jonoa nähnytkään. Ravintolat myivät ruokaa ulos ja pääasiassa teimme niin, että soitimme tilauksen etukäteen ja kävimme vain nappaamassa ruoat ulos maski päässä. Sanoisin, että ruuhkia pystyy hyvin kiertämään ainakin aamuvirkkuna!

Suosikkirinteemme Rukalla?

Miten monta kertaa kuulinkaan lauseen ”katso miten pieni lautailja, ihan tällainen!”, kun kuopus painoi kaikki rinteet alas. Kuulin jonkun myös sanovan ”katso, tuossa nuo heppasiskokset taas!”. On aika hauskaa välillä kuunnella kommentteja, kun harvoin sitä laskee niin kylki kyljessä, että ihmiset tietäisivät minun liittyvän juuri noihin lapsiin. Ilo oli lapsilla ylimmillään!

Rukankylän puoli oli selkeästi koko ajan hiljaisempi, mutta siellä toisaalta usein tuulikin aika paljon. Myös Aurinkorinne kylän puolella oli kiva, sieltä löytyi temppuilurataa. Mastorinteissä innosti nopeusnäyttö, mutta koska siellä on pitkä ankkurihissi, ei 5-vuotias jaksa ihan hirveä montaa nousua mennä. Bistrorinne on suhteellisen pieni, mutta tarjoaa sompahissin ylös joka suhteellisen leppoisa pienellekin ja useamman hyppyrin/pressin, eli riitti kikkailtavaa siinäkin!

Ehdottomasti ykkönen, jota laskettiin hiljaiset aamut oli kumparemäki, joka lähtee huipulta. Numero 25, joka oli suljettu vikana lomapäivänä, kun sinne rakennettiin uutta ja mm. jäätunneli hajoitettiin. Myös pitkä Ahonlaita eli numero 27 on kiva, tosin lapset halusivat aina kurvata Rosa&Rudolf-reitille ja metsiin. Gondolirinne on ihanan loiva ja helppo (nro 18) aloittelijoille, kun ylös pääsee gondolihissillä, eli ei tarvitse sitäkään stressata. Lopulta ei tainnut olla yhtään mäkeä mitä mies ei olisi laskenut, me muut emme käyneet Pessarissa.

Esikoinenkin halusi oppia lautailemaan ja sovimme, että mennään maanantaina ensimmäistä kertaa Family Parkiin kokeilemaan. Ei mennyt kauaa, kun hän lähti lauta kainalossa kohti gondolia ja tuli jo isonkin mäen alas. Sillä seurauksella, että lopulta vuokraamon setti lähti mukanamme kotiin. Kengät, siteet ja lauta maksoivat 140 euroa huollon kanssa ja olivat todella hyväkuntoisia. Vuokraamon ulosmyynnit näin keväällä kannattaa kyllä hyödyntää!

Suosikkiravintolamme Rukalla?

Meillä alkaa kyllä olla jo ehdottomat vakkarit, joissa käymme. RUOK Burger kylän puolella on ihan mieletön ja nyt siellä oli uusi kasvishamppari tarjolla, lämmin suositus! Rukan pizzeria on myös aika ainutlaatuinen ja sieltä tilasimme kolme pizzaa maisteltavaksi. Mukaan lähtivät pizzat 13, 17 ja 18, eli poroa, kanaa ja lohta. Kana meni ykköseksi! Soitimme rinteestä paikkaan, laskimme vielä pari mäkeä ja auto odotti pizzoineen rinteen alla meitä. Siitä pizzat kainaloon ja sisälle.

Toisella puolen eli Vuosselista löytyy Camp Kitchen & Bar, jonka bowlit ovat maailman parhaat. Siis oikeasti. Söimme lounaaksi bowlin ja kanacurrya, luukusta myytiin myös esimerkiksi juomia ja lohikeittoa, eli sisätiloihin ei välttämättä tarvinnut mennä ollenkaan. RukanCamp sai kyllä ykköspisteet asiaskaspalvelusta, vaikka täytyy sanoa, että ihan joka paikassa, oli ravintola, vuokraamo tai K-market, oli ihan järjettömän ystävällistä väkeä. Olen ollut monessa haastavassa asiakaspalvelutyössä matkaoppaasta ravintolan vuoropäällikköön, joten kiinnitin tähän aivan erikseen huomiota. SUURI KIITOS Rukan väki!

Vikana iltana haimme Coloradosta kanavuohenjuustohampparin sekä siipiä ja lapsille Riipiseltä poronkäristyksen. Täydet kympit näillekin annoksille! Ulosmyynti toimi erittäin hyvin!

Myös tulipaikkoja on paljon tarjolla ja ne olivat ruuhkattomia. Lounas mentiin sämpylällä tai makkaralla tai sitten käytiin tekemässä nopea lohi/kanapasta huoneessa. On luksusta, kun tulipaikoilla on aina tulet aamusta valmiina ja puita riittää!

Vastuullinen matkustaminen

Tästä oli paljon puhetta pääsiäisen aikana, että voiko matkustaa vastuullisesti. Minusta voi aika hyvin ja ainoastaan pari kertaa tuolihissin ala-asemalla oli ruuhkaa mihin jouduimme, mutta ulkotiloissa kuitenkin.

Menimme molemmat suunnat yhdellä vessakerralla autossa syöden. Maskit olivat kiehumassa iltaisin ja käytimme niitä aina piipahtaessa sisätiloissa. Joka paikassa oli erittäin hyvin käsidesiä sekä kertsimaskeja kyllä tarjolla.

Elimme ilmeisesti eri aikataulussa kuin pääsiäisbilettäjät, kun hotellin käytävälläkään en nähnyt koskaan ketään. Ravintoloissa ei mennyt montaa sekuntia annosta ulos napatessa. Alueella pyöri jatkuvasti kuulutus, että menethän esimerkiksi gondoliin omalla seurueella. Vessoissa ei tarvinnut ravata kiitos rinneamajoituksen.

MUTTA! Se mikä minusta kuuluu myös vastuulliseen matkustamiseen ovat roskat! Keräsimme useampana päivänä tölkkejä, lasipulloja ja mm. suklaapapereita rinteestä. Tungin niitä reppuun ja vein pois. Niitä oli selkeästi nakattu mm. yömäessä yli olan. Kun tölkin yli vetää rinnekissa yöllä, ei siitä paljoa jää jäljelle kerättävää, sinne se uppoaa luontoon. Siis voidaanko yhdessä pitää tästäkin huoli, että luonto säästyisi roskilta?

Meidän piti myös muun muassa hiihtää, mutta niinhän siinä kävi, että esikoinen harjoitteli lautailua vielä kello 14 lähtöpäivänä, kun huone piti luovuttaa kello 15. Tappiin asti! Rinnehommat veivät kyllä mennessään ja oli hurjan ihanaa nähdä iloisia kasvoja rinteessä, niin oman kuin muidenkin porukoiden. Kotimatkaa painoimme yömyöhään niin hirveässä kelissä, ettei ole moista ennen sattunut, mutta onneksi pääsimme ehjänä perille. Siihen, että olimme vain rinteissä vaikutti toki myös aiemmat reissut, kun olemme pyöräilleet, hiihtäneet, olleet porosafarilla, Karhunkierroksella yms.

Tässäpä meidän vinkit Rukan rinnelomaan, oletko samoilla linjoilla? Jos unohdin jotain niin kyselkää! Viikossa ehdimme nähdä kaikki kelit lumipyrystä vesisateeseen, sohjoon, upeisiin napakoihin rinteisiin ja pakkasiin, myrskytuuliin ja upeaan aurinkoon! Ei voi olla kuin tyytyväinen, että kykeni toteuttamaan 7/7 laskupäivää ilman flunssia tai vammautumisia! Tai no, lonkkaa pitää kyllä vähän parannella viikon laskemisen jälkeen. Kiitos Ruka!

Talviloman yritys nro 2: pääsiäisviikko Rukalla. Kannattaako?

Kerroinkin teille aiemmin, miten talvilomamme kävi tässä postauksessa. Ehdimme Jyväskylään asti, kun lauantaiaamuna pamahti Wilma-viestillä tieto, että lapsi on karanteenissa. Ei auttanut kuin palata kotiin. Aloimme heti viikonlopun aikana järjestellä asioita ja miehen esimies vastasi viikonloppuna ja sanoi, että on täysin ok siirtää talviloma ja olla etätöissä karanteeniviikko. Tunsin valtavaa kiitollisuutta siitä! Että vastasi edes viikonloppuna! Soitin Rukalle ja tiedustelin, saako majoitusta siirtää ja sai maksutta, perumisestakin olisi pitänyt maksaa vain 46 euroa toimistokuluja, kun oli virallinen karanteenilappu. Samaa majoitusta ei ollut vapaana, joten vaihdoimme toiseen ja jouduimme maksamaan vähän väliä. Puheluiden jälkeen palasimme kotiin.

Karanteenijännitys ja vapaaehtoinen karanteeni

Päätimme sitten nollata myös kaikki kontaktit, jotta emme muut ainakaan altistu enää. Emme käyneet salilla, olimme kotona töissä ja otimme kuopuksenkin pois päiväkodista, ettei vain tule altistuksia. Karanteeniaika on jotenkin kyllä pelottavaa, joka päivä sitä miettii onko kurkku kipeänä ja säikähtää kun lapsi aivastaa.

Emme purkaneet pakkailuja pesupusseja enempää, vaan kannoimme kaiken kellariin odottamaan. Siinä ne sitten tuijottelivat 10 päivää ja mietin, tuleeko niille käyttöä.

Emme puhuneet edes lapsille, että siirsimme loman. En halunnut tuottaa heille pettymystä. Koulusta ei tarvinnut juurikaan anoa lomaa, sillä Tampereella on viikon pääsiäisloma ja lapsi osallistui karanteenissa etäkouluun, eli koulun puolesta toimii jopa paremmin tämä ajankohta.

Lapset suunnittelivat mitä tekisivät huomenna, että menisivätkö vaikka kepparoimaan ja me täräytimme ”nyt lähdetään Rukalle”. Siis mitä? Oletteko pakanneet? No ei, pakattiin 1,5 viikkoa sitten jo. Heidän innostus oli aivan valtava ja hehkuivat onnesta kun kerroimme uutisen.

Pääsiäinen Rukalla – miten pärjää ruuhkassa? Onko niitä?

Ehdimme laskea kaksi päivää ennen pääsiäistä täällä ja ei ollut yhtään jonoja. Nyt pitkäperjantaina väkimäärän lisääntymisen huomaa, mutta tänäänkin rinteet ovat auki klo 8-23, eli aamusta oli aivan tyhjää. Olemmekin laskeneet aamut ja illat ja toimii hyvin näin.

Paikan päälle tulimme jo perinteisin keinon: omin eväin autossa syöden ja puskapissoin. Ei tullut kontakteja matkalla. Ostimme kasan ruokaa kerralla ja toimme jopa pakastettuja ruokia kotoa.

Meillä on rinnemajoitus, eli samalla käytävällä on muutama muu hotellihuone. En ole kuitenkaan kolmessa päivässä törmännyt kehenkään tuolla käytävällä, eli on saatu olla vapaana kontakteista.

Ihmiset tuntuvat todella hyvin käyttävän maskia ja ravintolathan ovat kiinni, niissä ei pyöritä. Ainoa ruuhkan paikka ovat nyt viikonloppuna hissijonot. Uskon, että täällä voi lomailla vastuullisesti ja toivon, että kaikki sen tekevät. Kyllä mekin mietimme todella pitkään haluammeko tänne pääsiäisviikolla, ihan sen ihmismassan ja hinnankin vuoksi.

Nyt kun on nähnyt lasten riemun rinteessä, ei voi kuin olla iloinen ja kiitollinen siitä, että pääsimme. Oli muuten aikamoinen myrsky vielä pari päivää sitten, on satanut kaikkea vedestä rakeisiin ja nyt kun pääsiäinen tuli, ensimmäinen aurinkoinen ja mielettömän upea päivä.

Tiedän, että pääsiäisenä matkustaminen herättää tunteita, mutta juuri nyt tuntuu siltä, että koulussa Pirkanmaalla on ns. enemmän riskissä. Ainakaan emme tuoneet tullessamme mitään kiitos karanteenin ja yritetään olla mahdollisimman varovaisia täälläkin.

Ihanaa pääsiäistä kaikille!

Sympaattinen Konttainen – loistava kohde lasten kanssa Rukalla!

Terveisiä Rukalta! Täällä on hämmentävästi muutaman päivän aikana niin hiihdetty, lautailtu ja lasketeltu kuin pyöräilty ja retkeilty! Todellinen vuodenaikojen murroshetki, lunta on luvattu jo loppuviikosta, mutta vielä on ollut lämmin. Totesimme viikonloppuna parin auki olevan rinteen olevan Rukalla niin jäisessä/loskaisessa kunnossa, että yksi laskupäivä sai riittää. Kuopus pyysi, että pääsisi metsäretkelle eväiden kanssa ja mietimme, mikä olisi paras kohde. Kesällä kävimme Kiutakönkäällä sekä Myllykoskella ja mies pyöräili Valtavaaralle. Sitä suositteli kovasti, mutta matka Valtavaaran huipulle ja takaisin on noin kuusi kilometriä ja epäilin kuinka kuopus jaksaisi tuota matkaa. Päädyimme siis valitsemaan päivän retkikohteeksi Konttaisen ja oli ihan paras valinta!

Konttaisen kuhas  – hetkessä huipulle

Konttaisen parkkipaikalle ajaa Rukalta kymmenisen minuuttia ja heti parkkipaikalta lähtee ylämäki. Kyllä, heti aletaan painamaan nousua. Parkkipaikallekin saa hetken ajaa ylämäkeen, eli korkeutta on alusta asti mukana menossa. Ihan huipulle on matkaa noin kilometrin verran ja toinen samanmoinen tulee alas, eli kiertämämme Konttaisen kuhaus on noin kahden kilometrin mittainen reitti. Retkiluokituksessa Konttainen on merkitty vaativaksi, mutta mitään hätää ei ollut nelivuotiaankaan kanssa. Reitti on juurikkoinen ja niljakas, mutta pieni lapsihan pomppi innolla juurien yli. Huipulta on myös pystysuora pudotus alas, eli tarkka saa olla, etteivät lapset mene ihan reunalle. Hetkessä pääset kiipeämään aika korkealle ja maisemat ovat mielettömät. Tosin siitä saimme vain pintaraapaisun, sillä sumu oli mieletön eilen mennessämme, kiipesimme aivan pilven keskellä. Mutta ei haitannut mitään, metsä oli mielettömän taianomainen ja kaunis ja kun pilvi rakoili, tajusimme maisemankin upeuden! Hyvin rauhallisesti kierrettyyn reittiin eväineen meillä meni kaksi tuntia aikaa ja ihanaa oli!

Kuukkeli – pohjoisen metsien kaveri

Täällä etelän ihmiset tunnustaa, että kuukkelijuttu oli meille ihan uutta! Kun eväitä alkoi huipulla kaivaa esiin, pöllähti paikalle neljä lintua. Hyssss sanoin tytöille, nyt ei säikytetä niitä, ovatpa kauniita! Hetken päästä tajusimme, että kyseessä ovat kuukkelit, jotka eivät todellakaan säiky. Kun nelivuotias istui syömään leipää kalliolle, tuli kuukkeli viereen osingoille. En oikeasti tiennyt, että ovat niin kesyjä ja uteliaita kavereita! Kun googletin asiaa, opin, että ovat metsämiehen kavereita ja muinaisten uskomusten mukaan metsämiehen henki siirtyi kuukkeliin kuoleman jälkeen. Ennen kuukkeleita oli etelässäkin, mutta metsien hakkuun myötä nyt pohjoisemmassa. Ihana kaveri ja pieneksi varislinnuksi komea lento!

Kuusamon monet metsäreitit – älä jätä väliin

Konttainen on itse asiassa osa Karhunkierrosta ja niitä kylttejä katsellessa tuli mietittyä, miten huikeaa olisi päästä joskus kiertämään koko kierros! Maisema on upean jylhää, puolukat ja variksenmarjat upposivat suuhumme matkalla ja Suomen luonnon kauneus yllätti jälleen kerran. Älä jätä väliin näitä paikkoja, jos tulet Kuusamoon! Konttaisella ei ole laavua tai tulentekopaikkaa, mikä on ehkä positiivista – mitään roskia emme nähneet kuten kesällä Myllykoskella. Omat eväät oli helppo syödä kalliolla istuskellen. Ruuhkaa ei ollut, muutaman porukan näimme, mutta turvavälitkin oli helppo säilyttää joka hetkellä.

Todella lämmin suositus varsinkin lapsiperheiden kohteeksi, kyllä ne pomppivat vaativankin reitin läpi! Onko Konttainen sinulle tuttu? Ja mitä noille lapsille tapahtuu, kun pääsevät metsään? Se tappeleva tyttöpari muuttuu iloiseksi, pulputtavaksi kaksikoksi, joka jaksaa loputtomiin kävellä ja syödä marjoja matkalla.

On meillä aivan mielettömän upea luonto. Ollaan siitä ylpeitä ja ennen kaikkea, pidetään huolta!