Toivepostaus: Sadekelin (aikuisten) puuhia Tampereella

Sain kesäkuun asuäänestykseen parikin kivaa postaustoivetta, joista ajattelin toteuttaa heti yhden, kun sadekelejä on nyt jonkin verran piisannut. Toiveessa kyseltiin sadepäivän tekemisvinkkejä Tampereella erityisesti aikuisille. Mietin yhtenä iltana tätä pidemmän hetken, sillä minähän teen ihan todella vähän mitään ilman lapsia Tampereella, paitsi käyn urheilemassa. Mutta sitten mieleeni juolahti muutamia juttuja, jotka toki osa sopivat lapsillekin, mutta myös aikuisporukoille. Linkkaan siis samalla vanhoihin postauksiini aiheista, jospa saisitte vinkkejä!

Ensimmäisenä mieleeni tuli pakohuoneet. Niissä ei paljon ole kelillä välillä, kun ikkunattomassa huoneessa uppoutuu peliin. Ihan huikeaa aikuisporukoiden tekemistä! En ole Tampereen pakohuoneista käynyt kuin ElämysTeerin Marien muotokuvat, mutta voin sitä lämpimästi suositella – oli todella taidokkaasti tehty huone ja yksityiskohdat tarkkaan mietitty. Se oli ensimmäinen pakohuoneeni jossa kävin, mutta sittemmin olen käynyt muitakin ja älynnyt, miten vimpan päälle tämä huone oli tehty!

Tampere on museoiden luvattu kaupunki, joten lista niistä kannattaa kyllä tsekata. Yksi ikisuosikki on Vapriikki, siellä riittää aina todella monenlaista näyttelyä, tekemistä niin aikuisporukoille kuin lapsille ja siellä on kaikkea osallistavaa tekemistä, jos ei ole niin taidenäyttelyiden ystävä. Pelipuoli on ihan huikea, kyllä tämä aikuinen ainakin villiintyy kun saa pelata Hugoa! Kuka muistaa iki-ihanan Hugon? Lounas on Vapriikissa myös todella hyvä!

Toinen suosikkini on Milavida Näsikalliolla. Huikean upea rakennus ihastuttavalla kahvilalla ja vaihtuvilla näyttelyillä. Kannattaa kurkata!

Tallipihan kahvila palvelee myös sateella, vaikka alueella ei olisi niin kiva kierrellä kaatosateessa, kannattaa luikkia sisälle teelle tai hyvälle salaatille. Rakastan sitä miljöötä! Auton saa lähelle yleensä parkkiin, joten pitkää matkaa ei tarvitse kipittää sateessa. Juttuni taitavat olla kirjoitettu pääasiassa joulun alla, mutta toimii täydellisesti kesälläkin!

Saunat toimivat sateellakin. Yksi mahtavia saunapaikkoja sateella on Kuuma. Ei pitkää matkaa parkkipaikoilta tai Keskustorin bussipysäkeiltä. Saman katon alta saat herkulliset lounaat, on hyvä a la carte-lista ja tosiaan, sauna kuumana. Saunat ovat yhteissaunoja, eli uikkari mukaan! Pulahdusallaskaan ei ole pöljempi vaihtoehto, vaikka sataisi. Sadetta voi fiilistellä vaikka katetulla terassilla saunajuoman kanssa. Toimii. Illanviettoa voi jatkaa pitkälle iltaan saman katon alla, ei tarvitse juoksennella sateessa vaihtaakseen paikkaa!

Brunssit. Olen kirjoittanut teille monenlaisista brunsseista vuosien varrella, mutta ne toimivat sateella täydellisesti. Brunssilla voi istua pidempään kuin esimerkiksi lounaalla ja tankata välillä lisää tuijotellen kesäsadetta. Ikisuosikkini on eilenkin käyty Pella’s Cafen brunssi ja viime viikonloppuna käyty Viikinsaaren brunssi toimii myös sateella, laiva on katettu ja montaa askelta samasta ei tarvitse kipittää brunssille sisätiloihin. Myös Cafe Pispalan brunssi on huikea, kuten Lillanin brunssi (kuva lounaasta, mutta kävimme kesäkuussa Lillanin brunssilla joka oli ihana!) jaja… Näitä riittää!

Kauppahalli. Tampereen ytimestä löytyvässä Kauppahallissa kannattaa käydä lounaalla esimerkiksi Ohanan Burgereilla tai 4 Vuodenaikaa-ravintolan herkuilla. Istuskella teellä kuuntelemassa aitoa manselaisuutta (olen törmännyt aina vakkariasiakkaisiin siellä ja kuullut tarinoita Tampereesta). Ostaa tuliaisia ja ihan vain fiilistellä tunnelmaa. Siellä saa kulumaan hyvän tovin sadepäivästä ja matkaa voi jatkaa Sokoksen puolelle shoppailemaan, ilman että menee pihalle välissä!

Toki Tampereella on valtava ravintolatarjonta, kaksi leffateatteria, useampi teatteri (kesäteatterikin Pyynikillä on hyvin katettu, ei huolta sateesta), Tampere-talo näyttelyineen, taidemuseot, Sara Hilden jajaja… Lista on siis todella pitkä, mutta nostin tähän muutaman suosikkini!

Saitteko ideoita tai vinkkejä sadepäivään Tampereella? Mitä itse lisäisit vinkkeihin?

P.S. Asuäänestyksen voittajaksi valitsitte asun numero 1, vaikka perässä tuli kolme muuta asua vain äänen erolla. Tasainen äänestys siis! Seerumin sekä Marimekon aamutossut voitti Sari P. KIITOS osallistuneille! Olen niin ihastunut tuohon oliiviöljyseerumiin, että jos joku on lähdössä Kreetalle, tilaan sitä lisää, laittaakaa viestiä! :D

No onneton, tee valintasi! Päivä paremmaksi Vapriikissa

Minä aion todennäköisesti teille jatkossa enemmänkin aihetta väsymys, sillä se on ollut vahvasti viime aikoina läsnä. Niin yövalvomisen kuin erityisesti suorittamisen tuoma väsymys, jonka takia olen ollut äärimmäisen epäsosiaalinen, perunut treffejä ja ollut vain oman perheen kesken. Hiihtolomaviikolla toinen kerhokin on tauolla, joten minun täytyisi jaksaa vielä normaalia enemmän viihdyttää ja eilisaamu valkeni taas aika väsähtäneenä. Mietiskelin äänen mitä tekisimme, kun päiväkin oli niin sateinen ja harmaa, kun esikoiseni ehdotti museota. Sitä missä mammutit olivat, siellä on kivaa. Minä emmin. Uuvutanko taas itseni, kun kahden kanssa siellä päivän ryntäilen, mutta päätimme lähteä. Meillä olikin lopulta ihan todella hauska reissu ja kiitin esikoistani ideasta. Tulin heti innoissani koneelle suosittelemaan teille Vapriikkia ja sen uutuusjuttuja, hiihtolomalla siellä on vielä kaikkea ekstrakivaa tiedossa, kurkkaa täältä! Palikat pinoon-uutuusnäyttely on juuri auennut ja muun muassa legoista tehty Aalto-maljakko oli aika vaikuttava!

vapriikki+postcard vapriikki+legonäyttelyvapriikki+lego+aaltomaljakkovapriikki+leikki

Esikoinen odotti erityisesti nukkekekkereiden osiota, jossa on leikkimökki, koirankoppi, keppiheppoja ja paljon leikkiruokia. Tiesin, että hän siellä nauttii, mutta leuka loksahti kun näin alle vuoden ikäisen tyttäreni kipittävän leikeissä mukana ja nauttivan myös. Kävimme viimeksi Vapriikissa kesällä, kun hän nukkua posotti ja heräsi välillä syömään. Nyt hän painoi koko museon läpi jalan (vapautin hänet talvikengistä kun ovat niin kohlot, samapa tuo jos sukkasiltaan vetää museon läpi, kun nauttii vaan.). Osoitteli kaikkea karhusta hirveen ja legoista hiiriin. Tutki leluja, halasi hauvaa. Kun sisko meni mahalleen kurkkimaan hiirenkoloa, hän meni perässä. Minun säväyttävin museokokemukseni oli yllättäen tuijottaa kahta mahallaan makaavaa lastani, jotka kurkkivat hiiriä kolosta. Siis missä välissä se vauva hävisi? Heillä tuntui välillä olevan täysin omat juttunsa ja kikatus oli niin tarttuvaa, että minäkin kikatin lopulta melkein hysteerisenä.

vapriikki+palikatpinoon vapriikki+nukkekekkerit vapriikki+luonnontieteellinenmuseo vapriikki+leikkimökki vapriikki+keppihevonen vapriikki+keinuhevonenvapriikki+eläimet vapriikki+brio

Sen lisäksi, että Vapriikissa on eläimiä, nukkeja ja muuta lapsia innostavaa, on siellä myös pelimuseo. Huomasin erään sedän naurahtavan, kun vein tytöt pelipuolelle ja selitin, että äiti on niin antiikkinen, että täällä on minun lapsuusjuttuni. Oli Nintendot ja oli… HUGO! Minä vieläkin joskus höpisen sitä litaniaa No onneton, tee valintasi! Tittidii, onks kotka kotona…! Tiedättehän, se joka tuli Hugon lopussa, jos pääsi viimeiseen vaiheeseen. Pelimuseossa sai siis pelata lankapuhelimella Hugoa. Yritin lastani opastaa, mutta hän seisoi huuli pyöreänä luuri kädessä ja päätyi pelamaan kosketusnäytöllistä Hertta-peliä. Hmph. Minä olisin niin lapsena halunnut pelata Hugoa. Soittaa sinne ohjelmaan. Mutta eihän sinne päässyt läpi tai uskaltanut soittaa, kun maksoi niin paljon. Lohdutuspalkintona ystävän tietokoneella oli Hugo-peli, sentään. Kauankohan olisin pelaillut Hugoa, jos mahdollisuus olisi ollut?

Ja riemuni pelipuolella jatkui, kun löysin Speden Speleistä tutun nopeuslaitteen. Sain 65 pistettä ja oli pakko viestittää miehelle, että tällähän olisi peitonnut jo itse Speden! Jostain syystä lapseni eivät innostuneet pelipuolesta yhtä paljon kuin äiti, mutta siksi Vapriikki onkin niin kiva, että siellä on jokaiselle jotakin. Yritin myös esitellä kaupunginosamme historiaa lapselle Tampere-museon puolella, mutta ei se vielä oikein auennut.

vapriikki+pelimuseo vapriikki+hiihtoloma

Meillä meni Vapriikissa 3,5 tuntia, vaikkemme katsoneet varmaan puoliakaan ja lounastaukokin oli suhteellisen nopea. Esikoinen pyysi vielä jatkamaan kierrosta, mutta kuopus nappasi siinä vaiheessa museokaupasta irtokarkkipussin ja juoksi nauraen ulos kaupasta karkuun. Minä siis totesin, että olen ryntäillyt ihan tarpeeksi ja mennään välillä lepäämään kotiin. Lähetimme taas vielä isomummoille kortit, sillä niihin saa Vapriikista erikoisleimat! Kyllä tyttö kovasti kiitteli museopäivää ja minä häntä ideasta. Tuli ihan hurjan hyvä mieli väsähtäneelle äidille, kun lapseni nauttivat niin täysillä kaikesta kivasta puuhasta. Suosittelen lämpimästi ihan pientenkin kanssa menemään. Uskomattoman paljon he saavat siitä irti ja lapset eivät maksaneet mitään, myöskin heidän lounaansa oli ilmainen, eli ei voinut valittaa tästäkään puolesta.

Kiitos Tampere ja Vapriikki, väsyneenä alkanut päivä muuttui hulvattomaksi hihityspäiväksi (ja päässä soi taukoamatta Hugo, metsänpeikko aina valmis on seikkailuun, kanssa sun ja mun….!).

Kenellä Vapriikki kuuluu hiihtolomaohjelmaan? Tai on tuttu juttu? Hei aurinkoista maaliskuuta, huomenna paukastaan seuraava arvontakin eetteriin!