Siis todella kliseistä, mutta minusta tuntuu että juuri juhlittiin Milleniumia. Oli tuskaa keksiä tuolloin mihin mennään ja lopulta pyörittiin vähän siellä sun täällä pitkin Jyväskylän keskustaa ja meno oli mielestäni aika lattea. Se niin valtavasti odotettu Millenium, joka ei tuntunut miltään!
Ja johonkin hurahti 20 vuotta. Uusi vuosikymmen alkaa huomenna ja somessa on pyörinyt erilaisia yhteenvetoja sekä tilinpäätöksiä niin vuosikymmenestä kuin kuluneestakin vuodesta. Koska tein joulukuussa jo tämän postauksen, missä summasin kulunutta vuosikymmentä, ihastuinkin IGssa näkemääni kysymykseen: sano yksi asia mistä olet kiitollinen tältä vuodelta. Vain yksi. VAIN YKSI? Ihmettelin siinä lukiessani, että täysin mahdoton tehtävä ja päädyin lopulta kahteen suurimpaan kiitollisuudenaiheeseen – terveyteen ja perheeseen. Emme ole miehen kanssa olleet kipeänä kertaakaan tänä vuonna, mikä on aika kova suoritus tällä uni-, stressi- ja pöpötasolla, mitä kotona pyörii. Wau! Olen miettinyt sitä mm. juoksulenkeillä usein. Toinen isoista isoin kiitollisuus on tietenkin perhe, niin oma kuin perhe laajennetussa mielessäänkin.
Mutta koska olen toivoton hölpöttäjä, eihän tämä nyt näin yksinkertaista voi olla. Josko joku summaus vuodesta kaikkien julkaisemieni asujen myötä? Yritetään tiivistää!
VUODEN 2019 IHANIMMAT
– Perhe, lasten kasvu ja kehitys
– Urheilu, juoksuinto pysyi huipussaan läpi vuoden
– Reissu kaksin Kroatiaan
– Hyvin käynnistynyt eskari
– Viikarin vuosi-kuvaukset
– Ihan sellaiset tavalliset arkiset asiat. Mansikanpoimintareissu kesällä. Kiipeilyreissu viime viikonloppuna. Uimahallireissut nelistään. Kaksi Rukan reissua, talviurheilu. Hetket iltapalalla kun kaikki nauravat ja lapset höpöttävät. Ne pienet hetket, kun lapset rutistavat ja sanovat minun olevan maailman paras äiti. Kun haluavat kävellä käsi kädessä aamulla päiväkotiin. Ne hetket, pienet ja ohikiitävät. <3
– Perheemme vauvan (anteeksi vain, en voi tälle mitään!) eli nuoremman veljeni häät. Hän sai ihanan vaimon!
– Miehelle järkkäämäni yllätyssynttärit keväällä. Että onnistuin saamaan lapset yökylään kaverille ja mies jauhoi kaikki asiat läpi ystävänsä kanssa istuen keittiössä aamukuuteen. Tunsin onnistuneeni.
VUODEN KAUHEIMMAT
– Syksyn sairastelurumba meinasi väsyttää (ja väsyttikin) koko nelikon
– Miehen käden murtuminen. Sydämeen sattui, kun hän sanoi sen kipeytyneen hiihtäessä jouluna. Toivon kovasti, että käsi vielä suoristuu ja paranee joskus.
– Käden murtumisen myötä kahden viikon loman meno uusiksi. Sitä oli odotettu puoli vuotta, mutta meni pitkälti soitteluksi lääkäreihin, ravaamiseksi sairaalassa, leikkaukseen, stressiin siitä mitä tässä tapahtuu ja olin ihan tosi poikki sen jälkeen.
VUODEN HAASTAVIMMAT
– Yrittäjyyskurssi ja liiketoimintasuunnitelma. Tein yrittäjyyskurssia verkkokurssina lasten ollessa lomalla kesällä, väsyneenä stressaavasta lomasta. Istuin jopa Leon leikkimaassa kuuntelemassa jotain rahoitusluentoa. Koin todella huonoa omatuntoa lasten takia, olinko yhtään läsnä.
– Koko yrittäjyys! Huh, että varsinkin alku oli takkuamista ja koko ajan joutuu elämään tietyssä epävarmuudessa.
– YÖT! Aina vaan ne yöt! Täällä kävellään unissaan öisin, mikä on oikeasti jo todella pelottavaa mm. portaiden vuoksi. Siinä missä toinen nukahtaa helpolla, mutta aloittaa yöllä omat seikkailunsa toinen taas ei nykyään mene millään nukkumaan ja tuntien taistelut joka ilta vievät hermot. Huomasin jouluna, kuinka loppu olemme tähän kohta seitsemän vuotta kestäneeseen yöralliin.
VUODEN ONNISTUMISET
– No se yrittäjyys. Sain sen kurssin tahkottua kesän aikana, sain starttirahan ja sain yrityksen pystyyn.
– Sain myös heti tehdä ison kuntapuolen projektin, joka kohta päättyy. Olin siitä ylpeä ja todella iloinen!
– Pari maaliin tullutta puolimaratonia
– Uutena harrastuksena talviuinti. HAHAA, I did it!
– Upeat elämykset joihin olen päässyt. Gugguun muotinäytös Billnäsissä tai Changen maailman upein näytös Kööpenhaminassa. Huh mitä muistoja!
TOIVEET JA TAVOITTEET VUODELLE 2020
– Terveys, ihan ennen kaikkea.
– Toive onnistua saamaan vähintään sen verran töitä että pärjää, tavoitteena tietenkin saada ihan kunnolla töitä!
– Ylihuomenna menen koulutukseen, tarkoituksena ryhtyä vapaaehtoiseksi kaveriksi vanhukselle. Odotan jännityksellä, haluan tehdä jotain hyvää!
– Tähän liittyen, haluan ylipäätään olla parempi ihminen. Kevyt tavoite.Tälle vuosikymmenelle mahtui järjetön määrä valvomista, kahden lapsen syntymä, paluu koti-Suomeen, erilaisia työpaikkoja, muuttoja, hirveä, edelleen arkeen suuresti vaikuttava hometalotaistelu ja jatkuva epävarmuus rahasta. Se koko rumba on tehnyt minusta väsyneen, stressaantuneen ja kiukkuisen ihmisen. Kaverisuhteita on kaatunut, sillä minusta ei ole ollut kaiken keskellä selvittämään ihan normaalejakin konflikteja, kun olen ollut varma että kuolen väsymykseen. Olen ollut hankala ihminen. Tänä syksynä on tuntunut, että nyt jaksaisin taas puuhata ystävien kanssa, mutta moni on kaikonnut. Enkä ihmettele. Yritän olla parempi ihminen ja aloitan siitä kaveruudesta yksinäisen vanhuksen kanssa!
– Totta kai on myös juoksutavoitteita. Haluaisin niistää muutaman minuutin niin kympin kuin puolikkaan ennätyksestäni. Mutta nämä tavoitteet ovat sellaisia ”olisi kiva”, eivät niin vakavia.
VUODEN 2019 KOHTAAMISET
Tämän touhuni plussapuoli, kohtaa ihan koko ajan uusia kasvoja. Eniten ovat jääneet mieleen seuraavat kohtaamiset:
– Studio Mimi&Nöden Saara. Hän otti tytöistä joulukorttikuvia syksyllä 2016 ja pari vuotta myöhemmin kohtasimme Viikarin vuosi-kuvauksissa. Sen jälkeen kohtasimme pitkin vuotta, eri paikoissa, jopa Kuusamossa. Upea tyyppi!
– Zaida ja Leevi, pyörätuolitanssijat, joiden mielettömän tarinan sain kuulla
– Uhanan tyypit. Tamperelaisen lempimerkkini upeat yrittäjät, joihin on saanut tutustua mm. itse pisarakorviksia tehdessä.
– Kaikki blogitilaisuuksissa tapaamani tyypit. Heitä on kymmeniä, upeita ihmisiä. Aina olen yhtä iloinen heitä tavaessa!
– Evelin ja Thea, voimanaiset, jotka asuvat Tallinnassa. Viron pressireissut ovat olleet huikeita näiden naisten johdolla!
– Ja pressireissujen matkaseura, kuten Sanna, toimittajaidolini, johon sain tutustua syksyllä
– Ihmiset kuten Anna, jotka haluavat leipoa sinulle synttärikakun ja ovat hyvin pyyteettömiä ja ihania
– Uudet tulokkaat, ystäville on tullut pari vauvaa tänä vuonna
– Kreetalla asuva Terhi, joka tuli kanssani illalliselle ja johon tutustuin Thaimaassa vuosikymmen sitten. Ihana ihminen jonka kanssa ystävyys kestää hyvin ajan ja välimatkan.
– Upeat yhteistyöyritysten ihmiset. Ette usko millaisia tyyppejä pyörii esimerkiksi Särkänniemen, Teeleidin tai Changen takana! <3
– Helkanhelmen Sini. Menkää kokeilmaan jos suinkin voitte. Mikä ihminen, mikä rauha!
– Kaikki tyypit, joiden kanssa saa jutun aikaiseksi. Niitä on lukemattomia. Eskarilaisten vanhemmat, Kroatiassa pyöräreissua vetänyt opas, matkustaessa kuullut tarinat (kreetalainen taksikuski mm. oli huikea!), kaikki pienet kohtaamiset ihmisten kanssa. Ne tekevät elämästä elämää.
– Kaikki te, jotka olette tulleet nykäisemään hihasta ja kertoneet, että luette juttujani ja olette inspiroituneet jostain. Tai laittaneet minulle viestiä. KIITOS!
– Haluaisin tehdä tästä listasta loputtoman ja pelkään, että unohdin jonkin olennaisen. Mutta te kaikki ketä olen kohdannut tänä vuonna! <3
ODOTETTAVAA VUONNA 2020
– Tällä viikolla jo minireissu miehen kanssa Tallinnaan.
– Megatreenit miehen kanssa tammikuussa Pirkkahallissa!
– Apulannan keikka
– Perheloma Rukalla. Vitsi perhelomat ovat ihania, mutta yleensä myös yllättävän raskaita kun unipaikat ja rytmit muuttuvat.
– Tammikuussa alkaa niin kirjoituskurssi, joka on pidempikestoinen kuin yhden päivän mediatyöläisen myyntipäivä. Odotan innolla, yritän panostaa vähän osaamiseeni ja kouluttautumiseenkin välillä!
Ja bonus! Koska täytyyhän sitä 10 vuoden takaista, silloin alkanutta vuosikymmentä vähän jotenkin muistella! Facebookiin kirjoitin tänään näin:
10 vuotta sitten mulla ei ollut juurikaan kuvia yksin, oltiin ulkomaiden kokemusten vuoksi tiiviisti yhteenkasvettu yksikkö ja ihan hölmöjä. Oltiin oltu jo 5v naimisissa, kamala mitä lapsia oltiin kun naimisiin mentiin. Tämä vuosikymmen on repinyt rajusti yksikköämme erilleen, hometaloriita on painanut niskassa jo viimeiset 7 vuotta ja painaa edelleen päivittäin, samaiset 7 vuotta on valvottu ja huudettu väsyksissä toisillemme lukemattomia kertoja. Mutta samalla vuosikymmen on tuonut meille kaksi täydellistä lasta, ennen kokemattoman rakkauden, yrittäjyyden, uusia harrastuksia, vanhojen elvyttämistä ja ties mitä. Parhaiten on ehkä jäänyt mieleen keväinen sunnuntai vuonna 2013. Mies, joka on saanut mut sukeltamaan ja ylittämään rajojani joka käänteessä huusi mulle aamun pimeydessä, että jos joku tähän pystyy niin sinä. Olin karjunut niin kovaa etten pysty, että naapurihuoneestakin kommentoitiin seuraavana päivänä. 10 min sen miehen karjaisun jälkeen esikoinen oli maailmassa. Että tervetuloa uusi vuosikymmen, vielä pysyy yksikkömme ja sen päälle rakennettu jälkikasvu pystyssä. ❤️ Hyvää uutta vuotta kaikille!
Sainko tiivistettyä? Bonarina 87 kuvan päälle pari 10 vuoden takaa. Huih! Toinen on Samuilta ja toinen Singaporesta.
Vuoden 2019 kaikki asut, suurimmat kokemukset ja mietteet. Paljon olisi voinut lisääkin kirjoittaa. Noiden kuvien ja paikkojen taakse kätkeytyy satoja muistoja ja tilanteita, joissa niitä on otettu. Kiitos vuosi 2019.
En laita tähän arvontaa mukaan, sillä juuri olen selvinnyt joulukalenteripostituksista. Ajattelin muutenkin, että voisin ehkä lopettaa ensi vuonna nämä kollaasit, pyörittänyt niitä niin monta vuotta, mitä olet mieltä? Oletko tykännyt vai pitäiskö jo lopettaa?
KIITOS VUODESTA 2019 JA RÄISKYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!
