Murhamysteeri vei mennessään

Kylläpä oli eilen hauska ilta! Jo pari kuukautta sitten ostin liput Murhamysteerin, josta en kyllä ottanut millään tavalla etukäteen selvää. Murhamysteeri ja se, että esitys on K16 kuulosti jännittävältä. Varasin ajoissa lapsenvahdin illalle kysyttyäni, kiinnostaako miestä lähteä ja eilen suuntasimme kohti Tuulensuun Palatsia vailla mitään tietämystä, mikä on Murhamysteeri.

Aivohoksottimet käyttöön

Tuulensuun Palatsihan on aivan ihana paikkana ja miljöönä. Siellä pöytä on varattuna nimellä ja tarjoilija saattaa pöytään. Tällaisesta tulee niin ihanan arvokas olo! Meillä oli ihan mahtipöytä hyvin lähellä lavaa ja takana oleva seinä toi jotenkin sellaisen intiimin tunteen, saimme jutella hyvin rauhassa. Esitys täytyy ostaa ruoan kanssa ja juomat tarjoilija tulee kysymään pöydästä.

Kaikista pöydistä löytyivät vihot, joissa oli vihjeitä ja epäiltyjen murhaajien profiilit. Kun esitys alkoi, tuli aluksi olo, että apua, tietoa tulee aivan liikaa! Vihjeitä ja tarinoita oli hurjan paljon ja mietimme molemmat, miten tämän tietomäärän ehtii käydä läpi. Mies ihmetteli, kun aloin kynä sauhuten kirjoittaa vinkkejä ylös alusta asti. Toimittajaluonne sekä dekkareiden rakastaja. Innostuin välittömästi. Jännitti, pärjääkö hommassa kaksin, kun puhe oli neljän hengen joukkueista. Koko ajan sai olla aistit herkkinä ja imeä tietoa, eli esitys on hyvin erilainen verrattuna perinteiseen teatteriin. Ei pääse muuten tylsistymään!

Ruoka Tuulensuun Palatsissa

Esityksessä oli neljä kohtausta ja aina kun tuli tauko, oli aika jutella, lukea vihjeitä ja… syödä. Touhusimme niin tosissamme murhaajan perässä, että hyvä kun muistimme syödä! Ruoka jätti kyllä jälleen toivomisen varaa, valitettavasti. Siitä ei kerrottu kuin ”kasvis” tai ”liha” ja pääruokani oli uunikasviksia, fetaa ja rucolaa. Jäi nälkä. Mies sanoi lihan olleen niin kuivaa, että oli vaikeuksia. Todella harmi, sillä viimeksikin vähän harmittelimme Tuulensuussa ruokaa. Palvelu oli kyllä ystävällistä, mutta olisin mielelläni kuullut ruoasta enemmänkin.

Mutta! Takaisin mysteeriin! Loimme vaikka mitä teorioita ja olimme välillä aivan varmoja vastauksestamme. Lopussa tulleen vihjeen myötä käänsimme kelkkamme ja 6 minuuttia ennen loppua saimme kirjoitettua teorian ylös ja olimme valinneet syyllisen. Ja oikein meni! Jes! Minusta tätä oli itse asiassa todella kivaa ratkoa kaksin, olimme jo nytkin pariin otteeseen eri mieltä. Olisiko isommalla porukalla hankalaa päästä yhteen lopputulokseen?

Mene ja tiedä, mutta sen tiedän, että meillä oli todella kiva ilta. Tykkäsin paljon enemmän kuin perinteisestä teatteriesityksestä ja olimme aivan tosissamme koko ajan. Murhamysteeri järjestetään vielä ensi viikolla (ja sen voi tilata erikseen porukoille, kurkkaa lisää täältä). Suosittelemme!

Kadonneen maun metsästys ja upea Tuulensuun Palatsi

*liput saatu

Keskiviikkoilta oli Tampereella sateisen harmaa, kun kävelin kohti Hämeenkadulla sijaitsevaa Tuulensuun Palatsia. Vuonna 1929 valmistunut talo on jo ulospäin loistelias ja arvokas, mutta ihan henkäisin ihastutuksesta, kun astuin sisälle. 21 vuotta Tampereella ja ensimmäinen kerta koko paikassa! Paikassa on toiminut elokuvateatteri aina vuoteen 1991 asti ja nykyään siellä on erilaisia tapahtumia tai paikan voi vuokrata omaan käyttöönsä. Piti ottaa vessaselfiekin, kun vessakin oli niin hieno! Kuvattavaa riittäisi loputtomiin. Täältä näet, mitä kaikkea ohjelmassa on luvassa, laitoin itselleni kalenteriin tuon 11.12. olevan leffabrunssin, minkä haluaisin kokea.

Show & Dinner – Kadonneen maun metsästys

Minulle oli myös aivan uusi kokemus tämä show & dinner-setti, jonka saimme keskiviikkona kokea. Ensi-iltansa sai Kadonneen maun metsästys-näytelmä, jossa loistavat Satu Silvo, Anna Hanski sekä Veeti Kallio. Luulin, että ruokailu tapahtuu esityksen aikana, mutta esitys taukosikin aina syömisen ajaksi ja valoja laitettiin enemmän päälle. Todella kiva näin, pystyi keskittymään molempiin, sekä syömiseen että esitykseen. Näytelmä kertoo nimensä mukaisesti siitä, mitä tapahtuu, kun kokki menettää makunsa. Entä miten jatkaa eteenpäin, jos on mennyt maku ihan kaikesta elämässä? Laulujen siivin käydään niin Italiassa kuin lapsuuden muistoissa ja laulut kertovat ruokamuistoista. Myös ateriassa on huomioitu laulujen sanat. Oma suosikkini oli parsaövereistä kertova kappale.

Vedetään parsaöverit, varsia maan alta.
Parsaöverit, keväältä maistuvalta.

Esitys soljui kivasti eteenpäin ja ruokailuille oli jätetty mielestäni juuri sopvasti aikaa. Kun laulu taukosi, aukesivat ovet ja tarjoilijat astuivat lautasien kanssa sisään. Erittäin täydellisesti ajoitettu näytelmän sekä keittiön toiminta. Paikan hovimestari Tapio ansaitsee myös erityiskiitoksen, hän oli aivan fantastisen ihana ihminen ja pitää kyllä asiakkaista huolta! Ylipäätään Palatsin henkilökunta oli kyllä äärettömän ystävällistä sekä palvelualtista.

Illallinen Tuulensuun Palatsissa

Illallinen sisälsi kaksi kokin tervehdystä (pidän salaisuutena mitä olivat, mutta oikeasti kyllä yllätti!) sekä kolmen ruokalajin menun. Söin itse kasvismenun, jossa alkuruokana oli blini, pääruokana baba ganoush eli munakoisoa, kesäkurpitsaa, paprikaa ja salaattijuustoa. Jälkiruoka oli se isoin juttu, joka vei minut lapsuusmuistoisin. Tarjolla oli Charlotte-leivos ja maku oli hyvin samanlainen, kuin äitini tekemässä. Hän teki joskus 1990-luvulla tuon leivoksen (tai kakku se enemminkin oli) joulupöydän jälkkäriksi. Muistan hyvin vahvasti, miten hyvää se oli ja miten taitava äitini mielestäni oli, kun tuollaisen teki. Kuvakin kakusta isäni sen taustalla on piirtynyt vahvasti mieleeni. Maistelin siis jälkiruokaa äitiä ajatellen!

Blini oli minusta vähän liian rasvainen, mutta pääruoka erinomaisen maukas. Annoskoot olivat myös kohdillaan! Valittavana on kasvisvaihtoehdon lisäksi ahventa tai häränrintaa.

Konsepti oli valtavan kiva ja mielelläni menisin kyllä uudelleenkin tällaiseen dinner & show-esitykseen. Tarjolla olisi lokakuussa Murhamysteeri tällä samalla kaavalla, se täytyy myös laittaa kalenteriin.

Oletko itse käynyt Tuulensuun Palatsissa? Paikka oikein tihkuu vanhan ajan glamouria! Muuten, tämä esitys pyörii tänään ja huomenna ja seuraavan kerran marraskuussa, eli jos sinulla viikonloppuna vapaata, kannattaa lähteä kohti Palatsia!

Ja kiitos seurasta jälleen Marina!