Nyt kun monelta saattavat puuttua arjen normaalirytmit ja tahti, saattaa syöminenkin olla vähän mitä sattuu. Tai sitten toisinpäin, kun vihdoin on aikaa, on aikaa myös miettiä mitä syö. Meillä alkoi viikko sämpylöiden paistamisella, oli muuten ensimmäinen kerta, kun sellaista maanantaiaamuna tein. Rapeat jääkaappisämpylät olivat ihanan helppoja tehdä!

Alun perin kun näitä kuvia otettiin maaliskuun alussa ajattelin, että haluan kirjoittaa teille siitä, miten syödä kun valmistuu pitkään suoritukseen, esimerkiksi puolimaratonille. Nyt on monet kisat ovat pitkäksi aikaa peruttu, mietin kiinnostaako teitä lukea siitä vai ylipäätään siitä, miten ainakin itse pyrin syömään? Siitä saa paljon kyselyitä ja ideoita pyydetään Instagrammissa.

KUINKA SYÖDÄ TÄYTTÄVÄ AAMIAINEN?

Oma päivän tärkein ateria on aamiainen. En tykkää syödä illalla paljoa ja herään yleensä supernälkäisenä. Aamiainen on päivän paras hetki. Se sisältää lähes aina leipää, puuroa ja teetä. Puuron päällä on aina tuoreita marjoja, hapan tyrni on aika kipakka puuron päällä, mutta sekoitettuna mansikoihin tai vadelmiin menee siellä aikamoisena superfoodina. C-vitamiinitaso on huikea tyrnissä ja se hellii myös ihoa! Suosittelen tyrniä lämpimästi.

Leivistä valitsen aina täysjyvän tai ruisleivän ja aamuun kuuluu myös huikka inkiväärijuomaa, jota meillä on aina jääkaapissa. Todella helppo valmistaa! Lisäksi aamuuni kuuluu yleensä B-vitamiinivalmiste, rautavalmiste tai tällä hetkellä monivitamiinivalmiste. Koska punainen liha uupuu ruokavaliosta, olen aina lisännyt siihen ainakin B12-vitamiinin, yleensä jotain muitakin. Rautavaje minulla on vähän aina, maha ei kestä päivittäistä rautaa, mutta ilman sitä arvot eivät pysy normaalina. Harmillinen oravanpyörä, jonka kanssa vain täytyy elää.

Lounaaksi syön hyvin usein salaatin. Pääasiassa siksi, että jos syön raskaan lounaan tai vaikka jotain pastaa lounaaksi, alkavat silmäni lurpata kolmelta iltapäivällä. Monipuolinen salaatti täyttää ja pitää nälkää pitkälle, eikä heitä verensokereita hetkessä kattoon, josta taas tullaan väsymyksen kanssa alas. Teen salaatit yleensä ns. hatusta ja heittelen niihin eri aineosia tietyn periaatteen mukaan. Aina jotain vihreää ja vitamiinipitoista (lehtikaalta, parsakaalta tms.), proteiinilähde (juusto, kana, kala), jotain herkullista (pähkinää, aurinkokuivattua tomaattia) ja sitten vain erilaisia kasviksia sekaisin. Päälle oliiviöljyä ja pippuria.

MITEN KOOSTAA HYVÄ LOUNASSALAATTI?

Perjantaina tein kasan salaattia seuraavista aineista, jos tästä saa inspiksen!
– lehtikaalta
– höyrytettyä parsakaalta
– cashew-pähkinöitä
– paistettua halloumia
– kirsikkatomaatteja
– chimichurrikanaa pannulla paistettuna

On muuten täyttävä ja pitää nälkää!

Iltaisin syön yleensä sen, mitä muukin perhe tai samaa salaattia kuin päivällä. Meillä kiertää aika pitkälti samat jutut kuin monessa lapsiperheessä: kalapuikot, pinaattiletut, makaronilaatikko kanasta tehtynä, kalakeitto, kasvissosekeitot raejuustolla, uunilohi ja uunikasvikset, kanakastike ja pastaa jne. Peruna on ainoa, mitä syödään todella harvoin.

Kun olin ensi kertaa lähdössä puolimaratonille, ajatukseni oli, että siellä menee hirveästi energiaa ja täytyy tankata. Totuus on, että 21 km ei ole vielä mikään aivan älytön matka, toki täytyy syödä hyvin, mutta täytyy syödä hyvin nimenomaan ajoissa. Ei edellisenä päivänä tai juoksupäivänä. Ensimmäisellä kerralla söin valtavan pasta-annoksen edellisenä iltana ja olin vielä aamullakin siitä täynnä. Sitten popsin pähkinöitä junassa matkalla kohti Hkin juoksua. Virhe. Pähkinät sulavat hitaasti ja alkoivat jossain vaiheessa loppujuoksusta sattua mahaan. Olin kaksinkerroin tunnin juoksun jälkeen, enkä ole sellaisesta kärsinyt kertaakaan sen jälkeen (enkä popsinut pähkinöitä juuri ennen juoksua). Nopeat hiilarit kuten banaani toimivat ja ennen kaikkea, testaa mistä oma mahasi tykkää. Kun on tankannut ruokaa ja nestettä hyvin pitkin viikkoa ennen juoksua, ei edellisenä iltana ja juoksuaamuna todellakaan kannata survoa ruokaa kaksin käsin sisään.

MITEN MINÄ JAKSAN PARHAITEN?

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Minulta kysytään usein, miten jaksan touhuta niin paljon ja mistä saan virtaa. Usein vastaan, että ruoasta. Siitä, että syön järkevästi, en hirveitä määriä kerrallaan ja usein. Verensokeri pysyy tasaisena, virtaa riittää, ei tule mitään päiväunitarpeita ja jaksaa vaikka mitä. Syömiset vaikuttavat minusta mielialaankin ihan täysillä!

Siispä sanoisin tässä tilanteessa, että vaikka normaali arkirytmi puuttuisi, kannattaa panostaa vielä entistä enemmän siihen mitä syö ja keskittyä voimaan hyvin. Se on tärkeää kokonaisuuden kannalta, jotta selviämme tästä ajasta.

Pidetään itsestämme huoli, koitetaan jaksaa liikkua ja syödä hyvin! Askelia on piisannut lasten ollessa kotona ja koska keittiössä saa seistä koko ajan, tilasin keskiviikolle pad thait kotiin Purebitesta. Itse toimari lähtee tuomaan meille, jotka asumme Woltin kuljetuksen ulkopuolella. Mahtavaa!

Voimia kaikille uuteen viikkoon!

Postauksen kuvat MR Photo/ Marina Rotkus Photograpghy 

P.S. Kuvat otettu aikana ennen kriisiä, olkaa kilttejä ja pysykää kotona kokkailemassa, en kannusta ketään kahvilaistuskeluun!