Kesän uutuusbikinit, uikkari ja liivit, jotka saavat olosi kauniiksi


*kaupallinen yhteistyö Change Lingerien kanssa

Ah mikä päivä kirjoittaa uikkareista ja bikineistä! Hellelukemien pitäisi mennä tänään rikki ja moni on varmaan suuntaamassa kohti mökkiä ja järviä tänään? Kuinka monella on uimapatjat matkassa? Me jouduimme jättämään kolmen vuoden jälkeen rakkaan ison ananas-uimapatjamme Kreetalle sen alkaessa vuotaa. Voi että, kuinka usein se onkaan täytetty ja tyhjennetty ja runtattu matkalaukkuihin!

Kuten ehkä huomasitte Instan puolelta, ei ollut päivää Kreetalla, kun me emme olisi edes hetkeksi suunnanneet rannalle tai uima-altaalle. Oma rakkauteni mereen ja rantaan teki osansa, osansa tietenkin se, että uiminen on lasten mielestä parasta, varsinkin kun ei tarvitse palella.

Olen jo vuosia ollut vannoutunut Changen asiakas uima- ja alusasujen suhteen. Pääasiassa olen viime vuodet viipotellut bikineissä, mutta nyt alkoi mielessä siintää myös kokouikkari. Olin nähny Changen näytöksissä niin kauniita kokouikkareita, että ennen Kreetan matkaa päätin, että haluan sitten ehdottomasti punaisen kokouikkarin, sellaisen vähän Baywatch-henkisen. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Astelin Ratinan liikkeeseen assareideni (aka tyttärien) kanssa ja tiesin, että himoitsen valkoisia kukkabikineitä sekä punaista kokouikkaria. Myös vaaleat alusvaatteet olivat mielessä. Tästä lähdettiin hakemaan oikeaa kokoa (liivit ovat jo helppo juttu koska koko tiedossa, mutta koska bikineistä ei ole ympärysmittaa 65cm, niitä saa yleensä vähän enemmän testailla ja hakea). Kokeilin niin kauniita mintunvärisiä liivejä, että esikoinen käski ottaa ne. Kun vedin päälle puuterin väriset NATHALEE-liivit, sai mintut unohtaa. Ihan täydellisesti istuvat vaaleat kesäliivit ja kauniit hipster-mallinen alaosa. Se oli siinä. Rakastan sitä, että Changella voi valita monesta eri alaosasta mallin suhteen, oli kyseessä alusvaatteet tai bikinit. Ja itse asiassa en edes ottanut NATHALEE-mallin alaosaa, mutta kun väri on sama, on tuotteiden yhdisteltävyys ihan mahtava. Alusasu ja NADINE-kimono olivat ”helppo rasti”. NATHALEET ovat muuten alessa puoleen hintaan, suosittelen kurkkaamaan!

Sitten se uikkari. Vedin päälle sen ihanan punaisen ja perään ihanan sinisen, joka erosi eniten keskivartalossa olevalla vyöllä ja rypytyksellä. Esikoinen liputti sinisen puolesta, kuopus punaisen. Perheen whatsapp-ketjussa sininen sai enemmän ääniä, mies sanoi että molemmat hyviä. Tiesin heti, että sininen on minulle jotenkin sopivampi ja sen rypytys imartelee ihanasti. Halusin silti harkita ja kävimme syömässä välillä, ennen kuin pystyin päättämään. Se sininen MONTANA-uikkarihan se oli, joka lähti mukaan. Minua Changella Ratinassa palvellut ihanista ihanin Katariinakin sanoi, että näki naamastani sillä hetkellä, kun sain sinisen version päälle, että tykkään siitä enemmän. Pakko se oli myöntää ja haudata ajatukset punaisesta! Sininen MONTANA teki sen, mikä on ehkä yksi tärkeimmistä jutuista alusasuja ja uima-asuja valitessa – silmänräpäyksessä tunsin itseni kauniiksi siinä heiluessani. Ja mukavaksi, tiesin, että se on varmasti hyvä lasten kanssa altaassa peuhatessa.

Kukkabikineistä, eli VISTA-bikineistä on saatavilla niin kevyesti topattua mallia kuin halterneck-mallista kolmiobikiniä. Tiedän, että halterneck on ehkä omalle kropalle paras malli, mutta halusin silti topatun ja varman yläosan, sillä tiesin, että en pötkötä bikineissä paikallani, vaan menen ja viuhdon, kannan lapsia ja kuten huomasitte edellisestä postauksesta, hypin mereen ja hypin ties minne. Sovittelun jälkeen löysimme oikean kokoisen yläosan minulle ja kuten huomaatte kuvista, se ei nouse takaa esimerkiksi yhtään ylös vaan pysyy paikallaan. Siitä huomaa, että koko on oikea. Bikinit olivat lopulta uikkaria suuremmalla käytöllä, sillä huomasin, että kokouikkari ja mekko oli aika haastava vessakäyntien kannalta, kun uima-asussa vietti koko päivän! VISTAAN on valittavissa erilaisia alaosia, mutta hipsterit ovat tässäkin oma valintani. Ei tarvitse nykiä paikalleen ja miettiä mikä vilkkuu!

Ja viime vuodelta tuttu ehdoton suosikkini, kaftaani tai kuten Changen sivuilla lukee, rantamekko päivittyi myös kukalliseen VISTA-mekkoon. Hetkessä kuivuva ohut mekko on täydellinen rantapäivään, jos siirtyy rannalta uikkareissa rantaravintolaan syömään. Se päällä voi kävellä hotellialueella ilman, että tuntisi kulkevansa ihan puolialasti ja jos se kastuu märistä uikkareista, se kuivaa todella nopeasti. Ja menee superpieneen tilaan. Käppäilin uikkareissa, rantamekossa ja sandaaleissa leijonanosan lomastamme.

Kuvat puhuvat paljon siitä, miten hyvä olo minulla on aina Changen tuotteissa, mutta kerron vielä tiivistetysti, miksi luotan heihin aina:

  • Palvelu on valtavan hyvää ja henkilökohtaista. Kaupassa kyllä sanotaan, jos malli ei vaan ole sinulle sopiva ja opastetaan oikeaan kokoon. Ylä- ja alaosat myydään aina erikseen, joten ei ole vaaraa, että joutuu ostamaan setin, jossa toinen osa on väärän kokoinen.
  • Malleja on valtavasti. Sieltä löytyy aivan varmasti jokaiselle erilaiselle vartalolle oma mallinsa ja erilaiset vartalotyypit on otettu upeasti huomioon. Olen itse ehdoton kieltäytyjä mitä tulee esimerkiksi stringeihin, mutta eipä ole ollut ongelma! Plussana pehmeät yöasut ja silkkiset kimonot, nämä setit ovat oikeaa arjen luksusta.
  • Laatu. Olen saanut viime vuoden bikinit omalla mokalla menemään rikki alaosasta, muuten esimerkiksi valtavasti käyttämäni keväällä 2017 hommatut bikinit ovat aktiivisessa käytössä. Pesen uima-asut aina makealla vedellä käytön jälkeen ja välillä käsin pesuaineella. Myös alusasut tulisi pestä käsin, mutta myönnän, menevät minulla koneeseen pesupussissa ja ovat siitä huolimatta kestäneet vuosia. En ole ikinä saanut Changen alusasuja rikki, vaikka kohtelen niitä vähän väärin!
  • Hyvä olo. Kun liivit on oikein valittu, sitä kantaa vartaloaan aivan eri tavalla. Sama pätee uima-asuihin, on hirveää olla rannalla, jos joutuu tarkistelemaan putoavatko tissit kyydistä tai joutuu koko ajan nykimään jotain kohtaa. Bikinit pysyivät päällä, vaikka pamautin useasti pommilla altaaseen. Huomaatte tuosta edellisestä kuvasta, kuinka ”rauhallista” meidän rannalla olo on, molemmat likat painavat eri suuntiin tukka hulmuten. Siinä vähän Baywatchia välillä kaivataankin!

Hui, aikamoinen kuvapläjäys vesihetkistämme! Ja tunnustan, tässä on hyvin pieni murto-osa siitä kuvatulvasta, joka veden ääreltä tallentui. Vielä on paljon kesää jäljellä ja ihan varmasti paljon hetkiä uima-asuissa. Tunnustan samalla, etten vuosiin ole ollut niin epävarma kropastani kuin tänä keväänä, rankka kevät näkyi monella tapaa. Silti sillä hetkellä, kun rantapäivän ja suihkun jälkeen vedin päälleni nuo NATHALEET, tunsin hetkessä itseni kauniiksi. Tai kun pompin pitkin rantoja napakassa ja tukevassa uikkarissa, en tuhlannut ajatuksia epävarmuuteen, vaan tunsin oloni hyväksi. Se on ihana tunne se!

Kumpi on oma suosikkisi, kokouikkari vai bikinit? Onko sinun helppo löytää uima- tai alusasua, jossa on hyvä olla? Aurinkoista torstaita ja alkavaa juhannusta kaikille!

Äiti ja kälyt juhlivat potkupuvuissa!

Näin siis teimme. Minä ja kaksi upeaa kälyäni (tai toinen on virallisesti sitä vasta kesällä, mutta käytän jo nimitystä) juhlimme potkupuvuissa viikonloppuna. Omani oli jopa lastenmallistosta hankittu. Ai että ovat kuulkaa täydelliset asut lastenjuhliin!

Potkupuku, josta yleisimmin nimitystä jumpsuit käytetään, oli veljeni lanseeraama nimitys. Kun olin vaihtanut verkkarit juhla-asuuni samoin kuin veljeni avovaimo, kuulin selkäni takaa kommentin ”kato Katjallakin on tollainen potkupuku”. Käännyin ihmettelemään asiaa ja näin kälyni kauniin mustan jumpsuitin. Myöhemmin paikalle saapui toinen käly vihreän sävyisessä jumpsuitissaan, joka on sekin ihan huikean kaunis. Voi miksi miksi me emme ottaneet kuvaa näistä kaikista yhdessä? Höh!

Kerroin veljelleni, miksi potkupuku on paras vaate lastenkutsuille. Tiesin, että kodissamme tulee kuuma ihmismäärän myötä, joten oli helpoin olla ilmassa ja kevyessä vaatteessa. Konttasin myös kerran jos toisenkin lattialla nappaamassa pois jaloista isoimmat pudonneet muffinssit ja kakunpalat ja tämä olisi inhottavaa lyhyessä hameessa. Kyykin lasten luona, nostelin heitä, menin portaissa, pyllistelin ties missä. Älyttömän kätevää ilmavassa haalarissa!


haalari POMP DE LUX/ rannekoru BY PIA’S/ korvikset MAANANTAIMALLI

Tämä Pompin Huntsville haalari oli niin mukava, että mietin josko tilaisin lapsillekin kesää varten. Neuletakin kanssa siitä saa viileisiin iltoihin kesäisen, mutta samalla lämmittävän kokonaisuuden. Sokkona tilasin lastenmalliston isoimman koon, 170 cm itselleni ja ajattelin, ettei niin haittaa kesällä jos lahkeet eivät ole superpitkät. Tämä versio olikin aika napakka lantion kohdalta ilman joustoa, joten hetken mietin saanko sen vedettyä päälleni mutta hyvin meni. Jos kaipaat nättiä haalaria kesään, tämä menee ehdottoman hyvin XS-S kokoiselle äidillekin!

Ja vaikka sisällä oli lämmin, aurinkoinen ja pinkki tunnelma juhlissa, pihalla meno oli sitäkin karmeampaa. Satoi vettä ja tuuli niin että tukka lähti päästä. Tampere oli itse asiassa viikonloppuna sisämaan tuulisin paikkakunta sanottiin uutisissa. Tämän vuoksi en edes yrittänyt ulos räntäsateeseen ja tuuleen ottamaan kuvia, vaan ne napattiin nopeasti alakerrassa ensimmäisten vieraiden tullessa jo sisään. Huh, kaikkea sitä pitäisikin yrittää ehtiä hetkessä! Muistan, että tyttöjen synttäreillä on ollut aina ihanaa kuvata kevätauringon tulviessa ikkunoista, mutta tällä kertaa oli toisin ja päivä harmaa, että kattovalot jouduttiin pitämään päällä.

Tykkäätkö itse jumpsuiteista vai ärsyttääkö esimerkiksi vessakäynnit niissä? Oletko tilannut lastenmallistosta itsellesi?

Ajoiko aika kotikutsujen ohi?

Vielä vuosi tai puolitoista sitten sain joka kevät ja syksy monen monta lastenvaatekutsua, monesti niitä tuli samalle merkillekin päällekkäin. Oli uudet Pomp de Luxit, Noshit, Me&I:t, välillä joukkoon mahtui House of Lola tai Milk Copenhagen kutsuja. Itse olen pitänyt niin Pompeja, Miikkareita, Nosheja kuin Silverjungle-kutsuja.

Tänä talvena kävi jotain outoa. Syyskuun jälkeen en ole saanut kutsun kutsua mihinkään. Ne ihmiset, jotka aina niitä järkkäsivät eivät enää ehdi tai jaksa ja sama oli oma vastaukseni, kun Pomp de Luxin myyjä kyseli halukkuuttani pitää kutsut. En kerta kaikkiaan jaksa tämän kaiken muun häsellyksen keskellä.

Lisäksi oli aika, kun esimerkiksi Me&I-vaatteet olivat sellaisia, että tiettyjä kappaleita revittiin käsistä ja niistä sai kirpparilla enemmän kuin uusi oli maksanut. Vauvan torkkupeitosta pulitettiin herkästi 150 euroa, kun tällä viikolla katselin jonkun myyntiyritystä tuollaisesta kultakimpalepeitosta, oli kuvan alle kommentoitu, ettei niillä ole enää mitään arvoa. Mutta mitä tapahtui? Mihin se hurja hype katosi? Ihan mielenkiinnosta tätä pohdiskelin.

Olen aina tykännyt käydä vaatekutsuilla. Istuskella teellä vaihtamassa muutamat kuulumiset, ehkä tilaamassa jotain lapsille. Olen myös tykännyt kutsuja järjestää, tosin välillä kun lapsiakin on iso liuta matkassa, on meno jo vähän kuin pienimuotoisilla lastenkutsuilla. Emäntänä toimiessani olen huomannut, että vaatteiden katsominen on jäänyt täysin ja olen tilannut myöhään illalla jotain vähän vauhdilla ajattelen, että esittelijä varmaan jo haluaa kotiin kellon lähestyessä yhdeksää ja omatkin lapset pitäisi saada unille. Tuotteisiin pitäisi tutustua vielä tarkemmin kotona, jos toimii emäntänä.

Olen perinteisesti Pomp de Luxin kevään mallistosta löytänyt jotain kesävaatetta, jota ollaan käytetty sitten koko kesä, monia esimerkiksi hameita vielä seuraavakin kesä. Meillä on ollut heiltä kaikkea yöppäreistä ulkovaatteisiin ja pääsääntöisesti kaikesta on tykätty lukuun ottamatta huonosti kestäviä sukkiksia. Tyttömäinen tyyli ja yhteen soivat värit ovat ihastuttaneet meidän perheen naisia, omassakin kaapissa on vaatteita lastenmallistoista. Siksi halusinkin tutkia malliston itsekseni siitä huolimatta, etten päässyt kutsuille. Olin muutaman kerran yhteyksissä esittelijään ja kyselin esimerkiksi kokoasioita, oli yllättävän vaikeaa tilata sokkona! Päädyin nyt sitten ottamaan 124cm pitkälle esikoiselle kaiken koossa 134-140cm ja kuopukselle 92cm kaiken koossa 98-104cm. Ja oli ehdottoman oikea valinta, ovat hieman naftia kokoa ja kesäänkin vielä hetki aikaa. Meille kotiutuivat siis kuvissa näkyvät vaatteet ja tänään meinasimme juhlia synttärit noissa keltaisissa Fultondale-mekoissa. Mekkojen pitsit ovat tummansinisiä ja sinisenä päädyin valitsemaan myös neuleen sen ainaisen mustan sijaan!

Mutta mitä olette mieltä? Saitteko ennen paljon kutsuja vaatekutsuille? Tulivatko eteen ruuhkavuodet omassa ystäväpiirissä vai alkaako kotikutsuista mennä vähän hohto? Oletteko huomanneet tällaista? Miltä näyttää kevään uutuudet omaan silmääsi, tykkäätkö Pompin jutuista?

P.S. Kuvien kolmevuotiasta ei ole meikattu, hän kerkesi itse äidin meikkipussille eikä antanut poistaa kaikkea.