Lähes 20 vuotta sitten yliopiston aulassa esiteltiin parisuhdekurssia. Seurakunta järjesti kerran viikossa kokoontuvan parisuhdekurssin, joka kesti muistaakseni parisen kuukautta. Tarkoituksena oli keskustella parin kanssa ja ryhmän kanssa yhdessä annetuista aiheista ja jakaa arjen asioita. Pienen suostuttelun jälkeen sain miehen lähtemään kurssille ja se antoi niin paljon, että menimme seuraavalle kurssille isäntäpariksi, eli meillä oli vastuullamme mm. iltapalojen hoitaminen. Kyseinen kurssi johti lehtihaastatteluun ja lehtihaastattelu siihen, että meistä tehtiin jakso Sunnuntaivekkari-televisio-ohjelmaan. Joku ehkä ohjelman muistaakin? Joka tapauksessa, tuosta lähti innostus siihen, että seurakunnan leirit ja kurssit ovat laadukkaita ja niissä käydyt keskustelut syvällisiä ja antavat paljon.

Seurakunnan kesäleirit

Tänä kesänä meillä on osallistuttu kolmelle eri seurakunnan leirille. Ensimmäisen kesäloman viikon lapset olivat kaksin leirillä, jonne oli aamuisin bussikuljetus ja iltapäivällä palattiin takaisin. Tykkäsivät hirveästi ja uusien ystävien luona käytiin jo kyläilemässä. Seuraavana oli vuorossa Kymppileiri, jossa leireili neljä päivää ja kolme yötä 300 pirkanmaalaista tänä vuonna 10 täyttävää lasta. Perhe sai osallistua leirin päätösjuhlaan, jossa odotti niin iloinen ja onnellinen lapsi, että leiri oli varmasti onnistunut.

Jo keväällä kurssiesitteen tullessa mietin, että voisin mennä kaksin kuopuksen kanssa leirille, sillä esikoisen kanssa menin keväällä kaksin Kööpenhaminaan. Aika kahdestaan on molemmille niin arvokasta. Ilmoittauduimme heinäkuun leirille Teskon Pättiniemeen ja viime viikolla se toteutui. Jännitin kovasti millaisessa yhteismajoituksessa olemme, mutta selvisikin, että saimme oman huoneen! Vitsi mitä luksusta. Pättiniemessä on todella siistejä ja uusia mökkejä, joista löytyi kolme huonetta. Eli yhteiset tilat, vessat yms. tuli jakaa, mutta jokainen perhe sai oman huoneen. Meitä oli leirillä 14 äitiä ja jokaisella 1-3 lasta matkassaan.

Meille osuivat todella upeat kelit koko ajalle ja saimme olla paljon ulkona. Heti leirille päästyämme alkoi ohjelma ja sitä oli ensimmäiselle päivälle jopa vähän liikaa. Vedimme ison määrän tutustumisleikkejä läpi, jotka olivat kaikki hippaa ja sen kaltaisia vauhdikkaita leikkejä. Olisin toivonut jossain vaiheessa ”kunnolla” tutustumista, eli alas istumista ja jokaisen esittelemistä, mutta sellaista ei koskaan tullut. Tästä juttelinkin vetäjien kanssa, että jäin kaipaamaan aikuisten kanssa juttelua, edes tunnin verran leiristä.

Ohjelma ja hengellisyys seurakunnan leirillä

Seuraava leiripäivä olikin sitten aivan ihana! Aloitimme päivän aamuhartaudella aamiaisen jälkeen. Seuraavana vuorossa oli kuvasuunnistusta kaksin lapsen kanssa. Maalasimme ensimmäisenä päivänä kiviä ja seuraavana päivänä neulahuovutimme viltit. Kuopus rakasti sitä puuhaa ja voi mikä muisto jäi kotiin vietäväksi!

Me skippasimme polttopallon ja tervapadan pelaamisen ja menimme mökille hetkeksi lueskelemaan. Se oli siinä vaiheessa hyvä veto, kun alla oli vielä huono yö. Iltapäivällä meillä oli leiriolympialaiset, joiden lajit olivat hauskoja (oletko lennättänyt koskaan kumikanaa, lentää muuten komeasti!) ja joukkueet muodostettiin sattumanvaraisesti. Illalla odotti vielä rantasauna uinteineen, joka oli täydellistä. Pättiniemi on todella kaunis ja rauhallinen paikka, kierrokseni laskivat luonnon helmassa isosti!

Viimeisenä päivänä istuskelin aamuteellä laiturilla ja mietin, että liekö olen ikinä kokenut sellaista. Oli upea keli, täydellinen rauha ja hengittelin hymyillen raitista ilmaa. Viimeisenä päivänä järjestimme yhdessä jumalanpalveluksen. Kaiken kaikkiaan leiriin kuului aamu- ja iltahartaus sekä yksi jumalanpalvelus. Hartauksessa laulettavat laulutkin olivat monet aivan muuta kuin virsiä, kuten Päivänsäde ja Menninkäinen. Minusta hengellisyyttä olisi voinut olla enemmänkin, mutta jos tämä mietityttää, niin ei sitä paljoa ole ja hartaudet saa toki halutessaan jättää väliin. Leirit ovat avoimia niin kirkkoon kuuluville kuin kuulumattomillekin.

Oli luksusta päästä aina valmiiseen ruokapöytään, toteuttaa lapsen kanssa kaksin niin paljon juttuja ja nauttia kauniista leiripaikasta. Oli ihanaa olla rauhassa kirjaa lukien ja rantasauna sekä uiminen oli kyllä kaiken kruunu.

Lapsi väänsi itkua lähtiessä, hänellä oli ollut niin kivaa. Lapsi sai uuden kaverin, joka meillä olikin jo leikkimässä. Ensi kesänä osallistumme varmasti jollekin leirille, parisuhdeleirikin olisi todella kiva ajatus!

Suosittelemme siis suurella lämmöllä seurakunnan leirejä. Niin ja jos mietit lapsen ikää, niin sanoisin, että ehkä yli 10-vuotiaan kanssa en välttämättä enää lähtisi, kaverit olivat aika pieniä leirillä ja ohjelma suht nuorille suunnattu. 7-vuotias oli aika täydellinen ikä tälle leirille! Varmasti jäi elinikäisiä muistoja!

Oletko itse osallistunut seurakunnan tai muiden järjestämille leireille kesällä? Mitä suosittelisit kokeilemaan esimerkiksi perheenä?