Rukan ihana laskuloma sekä aamiaisyllätys Rukahovissa

*aamiainen saatu Scandic Rukahovi

Mihin karkasi yli kuukausi taas elämästä sitten edellisen blogipäivityksen? Huhtikuu on ollut todella täynnä tapahtumia, mutta palataan ajassa hieman taaksepäin maaliskuun loppuun. Silloin suuntasimme perinteeksi muodostuneelle kevään laskulomalle Rukalle ja loma oli kyllä todella hauska ja onnistunut. Pelkästään se, että kaikki säilyivät ehjinä ja kukaan ei sairastellut on jo onnistuneen loman merkki! Puhumattakaan kaikista ihanista rinteistä ja kivasta rinnemajoituksesta.

Olimme toista kertaa tutun vuokraajan kautta Ruka Chalets-asunnoissa, jotka ovat todellakin aivan kiinni rinteissä Rukakylän puolella. Alkujaan löysin asunnon Tori.fin kautta, suosittelen sieltä katsomaan vuokranantajia. Varaus tehtiin elokuussa pääsiäisviikolle ja pääsiäisenä riittikin urakalla ohjelmaa ja bändejä terasseilla päiväaikaan.

Ihana aamiainen yllätyksineen

On useasti tullut todettua, että kun on aamusta iltaan rinteessä, on iltaisin mielessä sauna ja yöpuku. Ei laittautuminen ja ravintolaan lähteminen. Sen sijaan päivän paras ateria on mielestämme aamiainen, johon on kivaa lomalla panostaa. Scandic Rukahovi on suoraan Chalet-majoitusta vastapäätä ja ensimmäisenä loma-aamuna kävelimmekin pihan poikki sinne aamiaiselle. Lapsilla oli juuri ollut syntymäpäivä, esikoisella edellisenä päivänä, niin halusimme sitäkin muistaa.

Aamiaiselle ovat tervetulleita kaikki, vaikkei hotellissa majoittuisikaan. Se kustantaa 20,90 euroa ja takaan, että sillä pärjää pitkälle päivään. Aamiainen tarjoiltiin hotellin toisessa kerroksessa, joka tuntui lastenkin mielestä siltä, kuin olisimme olleet rinteessä syömässä. Luminen katto ja rinnemaisema olivat suoraan ikkunan takana.

Aamiaisella oli huomioitu lapsiväki kivoilla hiirilautasilla ja tytöt keräsivät kaikkea mahdollista niille, jota ei yleensä aamuisin saa pekonista croissanttiin ja Nutellaan. Minä puolestani ihastuin Kuusamon kalan kalatuotteen kalaherkkuun sekä tuorepuuroon. Söimme aamiaista, kun näimme silmäkulmasta, että työntekijät kantavat valtavaa kakkua kynttilöineen. Meni hetki älytä, että wau, sehän tulee meitä kohti! Laulun kanssa yllätyskakku saapui pöytään ja oli kyllä huikea aloitus lomalle. Luksusta heti alkuun!

Yhtenä aamuna ajelimme toiselle puolelle tunturia Rukan Campin aamiaiselle, joka sekin oli todellista lomaluksusta!

Uusi Suomen nopein tuolihissi Masto Express

Kahdeksan päivää meni pääasiassa rinteissä, yhden hiihtolenkin saimme aikaiseksi nelistään, mies kävi pari aamuhiihtoa yksin. Hiihto ei kuitenkaan saanut lapsia innostumaan, joten luovutimme sen kohdalla yhden päivän jälkeen. Voin kyllä suositella Talvijärven jäätä lasten kanssa hiihtämiseen, siellä on ainakin tasainen lenkki kivoilla maisemilla, yhden kierroksen pituus on parisen kilometriä.

Ensimmäisenä rinteissä testasimme uuden Maston alueen ja tuolihissi veti väkeä kyllä upeasti pääsiäisen ruuhkissakin. Reunimmainen rinne, joka oli ainakaan vähän sellainen hidden treasure oli kokenut aikamoisen muodonmuutoksen. Mastolle oli tullut paljon helppoa laskettavaa ja alkuviikosta olimmekin paljon siellä. Pääsiäisen aikaan se oli vähän liian tukossa.

Loppuviikosta suuntasimme enemmän Saaruan rinteille ja täytyy todeta, että onhan tuolihisseissä aivan hurja ero vuosien varrella tapahtunut. Miten valtavan mukavat Masto Expressin penkitkin ovat verrattuna esimerkiksi Saaruan vanhempaan hissiin.

Kaikki rinteet tulimme alas, minä tosin vain kerran Rukan Pizzerian vieressä olevan Kelo-rinteen ja senkin osaksi pyllymäkeä. Oli liikaa. Lapset hakivat tauotta metsäreittejä ja näinhän siinä monella käy, että äidillä on vaikeuksia pysyä perässä.

Pääsiäisen ohjelma Rukalla

Emme alkujaan halunneet lähteä pääsiäisenä matkaan, sillä yleensä se tarkoittaa ruuhkia. Yllättävän vähän niitä lopulta rinteessä oli, enemmän pääsiäisruuhka näkyi Talvijärven parkkipaikalla ja ravintoloiden täyttöasteessa. Elokuussa tuo viikko näytti kuitenkin ainoalta mahdolliselta ja kun suunnitelmat muuttuivat, emme muistaneet vaihtaa viikkoa toiseen ajankohtaan.

Toisaalta Rukan pääsiäinen tarjosi valtavasti ohjelmaa. Bändit soittivat jo kello 11 alkaen terasseilla ja osallistuimme esimerkiksi Ski Bistron bingoon. Siellä suurimman osan palkinnoista vei sama lapsi, miten hyvä bingolappu hänelle osuikaan! Mutta kolmesta voittajasta mies oli yksi ja sai niin istuinalusen kuin purkkapussin. Kannatti, heh!

Tubingissa kävimme laskemassa kerran, enemmän lapsia houkuttivat ne metsäreitit ja erilaiset temppuilumahdollisuudet. Rattikelkalla laskimme laskettelurinteitä yhtenä iltana, se on jotenkin hurjaa puuhaa. Kujalan porotila järjesti pääsiäisenä ilmaisen munajahdin, joten ajelimme sinne pitkäperjantaina etsimään Kindereitä. Aika kiva juttu oli! Ja porojakin näimme.

Pääsiäisen aikaan alkaa muuten olla huikeat alennukset talvivaatteissa ja päivitin omat hanskat sekä lasten ensi talven vaatteita.

Tuttu ihana Ruka ja lukuisat kohtaamiset

Monomestassa oli meille tuttu työntekijä, jota oli kivaa nähdä. Itse Ruka on mielestäni aika kompaktin kokoinen ja nyt kun olemme olleet siellä monta kertaa, ovat rinteet tutut. Lapset alkavat olla jo niin isoja, että oli helppo mennä välillä eri suuntiinkin. Rinnemajoitus oli ehdoton, oli niin helppo käydä syömässä tai lepäämässä ilman, että tarvitsi ajella edestakaisin tai että kaikkien olisi tarvinnut lähteä tauolle.

Menimme pääasiassa omin eväin laskupäivät ja Saaruan taukotupa oli ykkössuosikki. Maston taukotuvan piippu vetää niin kovaa, että makkaroiden lämpöiseksi saaminen oli haastavaa. Ylipäätään taukotuvat ovat todella siistejä ja lämpöisiä vessamahdollisuuksineen.

Kirjoitinkin jo Instagramissa aiemmin, että kahdeksan päivää sisälsi niin kivoja kohtaamisia, että ammensin niistä valtavasti virtaa. Gondolissa tuli juteltua ihmisten kanssa ja taukotuvissa tuli aina vaihdettua elämäntarinoita. Kun laitoimme koko perhe naamiaisasut päälle rinteeseen, saimme jatkuvaa kommentointia. Näistä kaikista kohtaamisista jäi niin hyvä mieli!

Viime vuonna näihin aikoihin, huhtikuun lopulla ajelimme Rukan Wappulounaalle, jota voin sitäkin suositella suurella lämmöllä. Sen verran tuli laskettua, että kotona tietyt kohdat jalasta särkivät muutaman päivän. Kahdeksan rinnepäivää ehti kertyä ja kotiin ei olisi malttanut millään.

Kiitos ihana Ruka jälleen ja kiitos Scandic ihan mielettömästä yllätyksestä sekä todella ystävällisestä asiakaspalvelusta. Jäi todellakin mieleen!

Kylläpä tuli haikea olo tätä kirjoittaessa. Varmasti jälleen yksi vuoden parhaista viikoista vietettiin Rukalla!

Asioita, joita en elämässäni haluaisi muuttaa

Viikonloppu oli aivan ihana. Oli aikaa perheelle, oli partioparaati sekä päivä Särkänniemessä. Urheilua ja huonoja leffoja (mm. Se vuodelta 2017). Mietin jo viikonloppuna, miten onnekas olen ja tunne vahvistui maanantaiyönä, kun kuopus nukkui vieressäni ja sanoi kesken unien ”nuku hyvin äiti”. Kyllä läikähti sisälläni.

Usein sitä miettii elämäänsä taaksepäin ja kelaa asioita, joita olisi halunnut tai olisi pitänyt tehdä toisin. Niitähän riittää varmasti aivan jokaisella. Mietiskelin koko viikonlopun kuitenkin otsikkoa asioista, joita en haluaisi muuttaa tai jotka ovat menneet nappiin. Otsikkohan on loputtoman laaja ja pitää tietenkin sisällään niin oman kuin läheistenkin terveyden, kodin ja muut isot asiat. Listaan voisi laittaa vaikka mitä ja siitä varmasti unohtuu jotain hyvin oleellista, mutta yritetään! Josko tämä pitäisi positiivista kehää yllä ja saisi muitakin ajattelemaan, mitä meni hyvin, eikä pyörittämään niitä, mitä olisi voinut tehdä toisin.

Lapsuus

1. Turvallinen lapsuus, perhe ja ihana yhteisö Helsingin kodissa.
2. Koti Jyväskylässä, jossa asuimme 10 vuoden ajan. Sinne jäi valtava määrä hyviä muistoja. Ylipäätään turvallinen asuinympäristö ja kaverit. Samalla matkustimme aika paljon ja sain jo lapsena nähdä niiin maailmaa kuin kotimaata. Kesän kotimaan reissut ovat vahvasti mielessäni!
3. Veljet ja myöhemmin heidän myötään elämääni tulleet kälyt ja lasten serkut.
4. Mahdollisuus harrastaa, oma hevonen puoliksi ystävän kanssa opetti valtavasti vastuuta.
5. Ihana lähikirjasto! Olin suurkuluttaja!

Nuoruus

1. Selkeä päämäärä siitä, että haluan joskus kirjoittaa työkseni.
2. Kolmas sija Keskisuomalaisen reportaasikilpailussa yläasteella, josta olen vieläkin ylpeä.
3. Elämääni syvästi vaikuttanut rippikoulu ja sen myötä tulleet ystävät, joista yksi on kuopukseni kummitäti.
4. Jo nuorena minulle tuli oma tyyli. Punainen pystytukka ja Nirvana-paita. Tyyli on elänyt sen jälkeen, mutta olen aina mennyt ns. omaa polkuani ja olen siitä hyvin ylpeä.
5. Kesätyöt ja se, miten opin hyvin varhain työnteon merkityksen ja sen, ettei sillä ole väliä mitä tekee. Mainosten jakaminen oli esimerkiksi hurjan hauskaa!

Varhaisaikuisuus

1. Turvallinen parisuhde, jossa sain olla oma itseni, vaikken sitä vuosiin osannut. Mieheni jaksoi silti alusta asti kannustaa ja tukea.
2. Muutto Tampereelle. Elämään on tullut valtava määrä uusia tuttuja, kavereita ja kontakteja.
3. Opiskelu yliopistossa. Rakastin tiedotusopin luentoja. Opin valtavasti.
4. Vaihto-opiskelu Englannissa. En olisi uskaltanut lähteä, mutta mieheni innostamana menimme ja tuo aika oli korvaamatonta!
5. Matkustelu. Kuinka lyhyessä ajassa näimme esimerkiksi Afrikan, Australian, Thaimaan, Amerikan. Kuulostaa siltä, että näimme mantereet kokonaan, emme toki, mutta monessa paikassa on seikkailtu.

Aikuisuus

1. Thaimaassa asuminen. Jälleen ihan ex tempore-asia, josta tuli korvaamattoman paljon muistoja ja tuttavia ympäri Suomen. Asia, mitä en ikinä vaihtaisi pois.
2. Sukeltaminen. Mieheni avulla opin sen, vaikka pelkäsin hirveästi. En ikinä vaihtaisi pois vapaapäiviä pinnan alla ja kaikkea, mitä näimme.
3. Meillä on ollut miehen kanssa valtavasti kivoja juttuja kaksin, olemme aina puuhanneet todella paljon kaksin. Se on kerryttänyt kasan muistoja, joita ei arvosta sillä hetkellä, mutta jälkeenpäin tajuaa, miten arvokkaita muistot ovat.
4. Liikunta. Se on aina ollut osa elämääni, mutta parikymppisenä otin esimerkiksi ensimmäisen salijäsenyyden, joka onkin ollut sitten aina olemassa Thaimaan vuosia lukuun ottamatta. Liikunta on osa elämää siinä missä ruoka ja unikin. Se on todella tärkeä juttu.
5. Koti. Vaikka siinä on ollut haasteensa, siinä on paljon hyvää. Olemme valinneet kaikki pinnat itse, tehneet kodista näköisemme. Tuoneet tähän taloon kaksi vastasyntynyttä. Se on nähnyt tyttöjemme kehityksen.

Vanhemmuus

1. Luulin, etten saa kokea sitä. Kun se yllätyksenä tapahtui, jännitti kauheasti. En ikinä arvannut, miten paljon lapset tuovat elämään hyvää ja kaunista. Kuinka heidän kauttaan aukeaa täysin uusi maailma, johon sukelsin täysillä.
2. Vanhemmuuden myötä on elvytetty vanhoja harrastuksia vuosien tauon jälkeen, kuten hiihtoa ja lumilautailua. Olisi varmasti jäänyt tekemättä!
3. Joka päivä oppii jotain uutta lasten kautta.
4. Lasten kanssa on hirveän kivaa puuhata iästä huolimatta. Vauvauintia, perhekerhoa, pyörälenkkejä, lautailureissuja, uimarantareissuja, palapelien tekoa, lautapelejä, leipomista, huvipuistoilua… Olen iloinen, että meillä on yhteisiä juttuja, joita jaamme.
5. Jaettu vanhemmuus on todella arvokasta. Oli ihanaa esimerkiksi Rukalla kaksin ollessa jutella lapsista mieheni kanssa. Myös vanhempani tuntevat lapset todella hyvin, joten iloja ja murheita voi jakaa useamman aikuisen kesken.

Perhe

1. Perhe on minulle kaikki kaikessa. Siitä olen äärettömän kiitollinen.
2. Vanhempieni tuen määrä kaikessa on ollut korvaamatonta.
3. Minulla oli lapsuudessa neljä isovanhempaa, mikä ei ole todellakaan itsestäänselvyys. Edelleen kaksi heistä elossa, mikä on valtava rikkaus, sillä tyttärenikin tulevat muistamaan isomummot aina.
4. Pitkä parisuhde. Parin viikon kuluttua olemme olleet yhdessä 22 vuotta. Enemmän kuin puolet elämästäni. Olemme molemmat hyvin temperamenttisia ihmisiä, mikä tekee sen, että rakastamme ja tappelemme täysillä. Luin jo teininä SinäMinästä, että oinas ja skorpioni ovat huono yhdistelmä. Minusta me täydennämme toisiamme.
5. Kotiäitiys. En olisi ikinä arvannut, että minusta tulee vuosikausiksi kotiäiti, toki kevytyrittäjyys rinnalla teki sen erilaiseksi. En arvannut myöskään sitä, miten valtava ikävä tulee tuota aikaa, kun tytöt ovat koko ajan vieressä ja näen kaiken mitä he tekevät ja oppivat. Meillä on omat juttumme päivien aikana. Koulun ja kaverien myötä perheen dynamiikka on nykyään niin erilainen, mutta tässäkin on paljon hyvää.

Työ

1. Kaikki työt, joita olen saanut tehdä, ovat opettaneet minulle valtavasti.
2. Vaikka matkaoppaana työskentely oli rankkaa, nyt jälkikäteen en vaihtaisi sitäkään mihinkään.
3. Jokaisesta työpaikasta on jäänyt ystäviä elämään. Se on valtava rikkaus. Olen iloinen, että jaksoin esimerkiksi koko opiskeluajan tehdä töitä Hesen vuoropäällikkönä. Se oli arvokas kokemus ja ihana yhteisö.
4. Saan tehdä tällä hetkellä unelmatöitäni. Se ei todellakaan ole tullut helpolla ja kotiäitiaikana kerrytetyt verkostot ovat nyt vuosia myöhemmin olleet apuna. Tein määrätietoisesti vuosikaudet töitä, että pääsin tähän, missä nyt olen.
5. Yrittäjyys on ihanaa. Se on rankkaa kyllä, mutta tuntuu, että sopii parhaiten luonteenlaadulleni.

Musiikki

1. Aloitin pianonsoiton 6-vuotiaana. Oli tylsää joo, mutta opin nuotit, mikä on ollut hyvä taito ja musiikista tuli päivittäisen harjoittelun myötä osa elämää.
2. Aloin kiertää 13-vuotiaana keikkoja. Apulantaa ja Juustopäitä aluksi, mutta livekeikat ovat jotain fantastista, joita toivottavasti on jatkuvasti elämässä.
3. Festarit. Niistä nyt on kaikenlaisia muistoja, mutta monta Provinssikesää on onnellisena mielessä. Sellaisia telttailureissuja, mihin ei enää lähtisi.
4. Musiikin tuomat muistot ovat itselleni todella tärkeitä.
5. Musiikin siivitys urheiluun. Musat korvilla on painettu mm. ennätys puolimaratonilla, sillä on merkitystä mitä musiikkia korviin tulee viimeisillä kilometreillä.

Mitäköhän sitä vielä osaisi listata? Näitä riittäisi varmasti loputtomiin 40 vuoden ajalta, mutta tässä päällimmäisenä mielessä liikkuneet aiheet. Mitä sinä listaisit elämästäsi?

Kuvat ovat Rukan Wappulounaalta, joka oli jotenkin aivan ihana tapahtuma livemusineen ja meininkeineen. Vaikka tapahtumasta on vasta viikko, tuntuvat kuvat aika talvisilta, kun nyt katsoo ulos!

Rukan kevät ja Naperoviikot – lue parhaat vinkit!

Voikohan tähän kyllästyä”, mietin noustessani ensi kertaa majoituksestamme kohti Rukan kylää. Ilta juuri tummeni, kaikki oli valkoista ja lapset juoksivat onnessaan jäämäkeen. Täydellinen talvikeli ja kuusi rinnepäivää odottivat meitä. Viime vuoden maaliskuussa oli lämmin ja metsäreitit sulivat samoin kuin jääveistokset ja -mäki. Siksikin oli ihanaa, että nyt meitä vastassa olivat puuteriset metsät, lumiset puut ja jäästä veistetty pöllö. Ostimme kuuden päivän liput samana iltana ja menimme rinnemajoitukseen odottamaan, että rinteet aamulla aukeavat. Ensimmäisenä päivänä sainkin viestiä lukiokaverilta, että taidamme olla Rukalla, hekin. Kiva sattuma oli nähdä yllärinä ystäviäkin matkassa!

Ruka on paras paikka lapsiperheille

Otsikon väite ei ole omani, vaan Rukan mainoslause. Sen sijaan Ruka on paras paikka aroille laskijoille kuten minä, haha! Siellä olen elvyttänyt laskuharrastuksen muutamia vuosia sitten. Sanoisin, että lähes kaikki rinteet ovat aroillekin laskettavia, sen sijaan jos olet kumparelaskija tai todellinen huimapää, valitset ehkä toisen kohteen. Korjatkaa, jos olen väärässä, sillä olen laskenut pohjoisessa vain Iso-Syötteellä ja Rukalla. Lapin laskut ovat vielä kokematta.

Ajomatka on hyvin inhimillinen ja lapset uskaltavat jo jokaiseen rinteeseen. Yhtenäkään päivänä ei tuullut ja muutenkin ilmeisesti Ylläs on tuulisempi? Kun rinteet ovat tuttuja, ei minunkaan tarvitse enää jännittää uskallankohan tulla siihen ja siihen mäkeen, kun tiedän mitä ne ovat. Siksikin tuntuu vaikealta vaihtaa kohdetta. Ja kun paikassa laskee kerran vuodessa, en ole kyllä päässyt kyllästymään.

Ruka on myös suht kompakti, eli lapsetkin pärjäävät siellä hyvin keskenään katoamatta mihinkään todella kauas. Family Park on ihana alue aloittelijoille ja tykkään myös siitä, että kaikkia hissivaihtoehtoja löytyy. Tuolihissi on toki helpoin ja nopein, mutta kyllä minua taas Saaruan hississä kylmäsi… Se menee jotenkin niin korkealle!

Rukalla otetaan myös äärettömän hyvin henkilökunnan puolesta lapset huomioon, mistä suuret kiitokset.

Rukan Naperoviikko

Varatessamme lomaviikkoa emme edes katsoneet, että hiihtolomien jälkeen vuorossa on Naperoviikko. Edellinen oli ennen lomia ja toinen nyt heti lomien jälkeen. Se toi itse asiassa aika paljon pientä kivaa lisää viikkoon. Kaikki ohjelmat olivat ilmaisia, joten ei tarvinnut miettiä, raaskiiko johonkin osallistua. Tiistaina kuopus osallistui pujottelukisaan ja me esikoisen kanssa bingosimme Subwayssa patonkibingossa samaan aikaan. Olen henkeen ja vereen bingofani, joten tähän oli aivan pakko päästä mukaan! Voitimmekin koko aterian, patongin, juoman ja keksin. Toisella puolen tunturia pujottelukisassa voittivat kaikki osallistujat heijastimen.

Koko viikon ajan sai maalata Family Parkissa lumigraffitteja ja lapset innostuivat kovin tuosta ajatuksesta. Värit olivat suihkupulloissa ja niistä sai taiteilla seinään kuvia. Rosa ja Rudolfikin olivat tavattavissa joka päivä, mistä pienempi innostui kovasti, isompi ei enää niinkään.

Yksi huippujuttu Naperoviikolla oli piirustuskisa, sillä sen aiheena oli tyttöjen suosikki Top Model! Torstaiaamuna sai hakea kuvan, johon täytettiin yhteystiedot ja palautettiin kauppaan. Voittajat arvottiin ja meille osui yksi palkinto. Sehän oli aivan huima kasa Top Model-tarroja, vihkoja yms. Riitti siis yhdestäkin hyvin jaettavaksi ja aiheutti suurta riemua!

Keskiviikkoilta puolestaan huipentui valolaskuun, johon saivat osallistua kaikki halukkaat. Siinä ehkä tylsintä oli ylhäällä odottelu, että saivat 200 laskijaa kasaan. Sitten letka laski kylän puolelle valot käsissään ja sen jälkeen vuorossa oli ilotulitus. Oli sekin nyt aika tavallisesta maaliskuun illasta poikkeava ohjelma, kivaa kun oli järjestetty niin paljon kaikkea!

Rinnemajoitus Karhunvartijassa

Meillä oli nyt kolmatta kertaa rinnemajoitus, joka on laskemisesta innostuneille aivan paras vaihtoehto. Majoituksia on mielestäni aika hyvällä skaalalla saatavissa rinteen läheisyydessä. On luksusta ja enemmän perhemajoitusta ja hotellia sekä monia hintavaihtoehtoja. Olemme nyt pariin otteeseen katsoneet majoituksen Tori.fin kautta ja on toiminut hyvin. Katselin samaa hotellia, missä olimme viime vuonna, mutta koko maaliskuu oli täynnä, joten päädyimme hieman alemmas rinnemajoitukseen, joka ei ole hotelli. Sijainti oli täydellinen, sillä rinteeseen pääsi kävelemällä pienen matkan Talvijärven rinteeseen tai nousemalla yhdet portaat Rukan kylään. Hiljaisuus oli käsin kosketeltava, vaikkei kylässäkään koskaan paha meteli ole ollut.

Meillä oli Karhunvartijan majoituksessa yksi makuuhuone, yksi kahden sängyn parvi, hyvin varusteltu keittiö, parveke, vessa, kylppäri ja sauna. Pesukone ja kuivauskaappi löytyi myös. Erittäin hyvän kokoinen neljälle hengelle, saunassa tosin teki tiukkaa nelistään ja suihku sekä wc olivat pieniä. Mutta ei se nyt viikon reissulla haitannut.

Ainoa mistä vähän purnasin on siivous – majoitus siivotaan itse ja sehän on sitten vähän jokaisen oma asia, millä tasolla puunaa. Toki astiat, roskikset yms. varmasti jokainen hoitaa, mutta pölyjen pyyhintä ja vessan pesu ei ollut ihan samalla tasolla, kuin hotelleissa. Ja omat liinavaatteet sekä pyyhkeet tulee ottaa mukaan tai maksaa lisää. Tässä muuten tuli joku ajatuskatkos itselläni – otin neljä kylpypyyhettä, mutten tajunnut ottaa pieniä pyyhkeitä vessaan ja keittiöön. Vinkiksi, jos sattuisit unohtamaan!

Parhaat rinteet ja ravintolat

Paras rinne on varmasti mahdoton kysymys. Lapsilta kysyin asiaa ja he vastasivat ”kaikki”. Toisaalta, he laskivat varmasti enemmän metsässä kuin rinteessä, joten… Puuteria oli loputtomiin tarjolla! Viime maaliskuussa metsässä karahti jo vähän kiville, eli ero oli huima. Sanoisin, että Mastonrinteissä on rauhallisinta, uusi Junior Park oli huikean kiva temppuilupaikka ja Saaruan rinteistä tykkään erityisesti, mutta jännitän vähän niitä tuoleja. Oma suosikki on ehkä suoraan tuolihissiltä Vuosselin puolelle laskeva rinne nro 25 ja lapset innostuivat kylän puolen eturinteistä, jotka taas meinasivat saada aina omat punttini tutisemaan. Pisimmän laskun saat Village Express-tuolihissiltä laskiessa kohti kylän siirtymää nro 7, siitä kylään ja jatko aina alas Talvijärven rinteen loppuun asti!

Parhaat ravintolat? En puhu kuin niistä, joissa kävimme tällä kertaa, sillä Rukan pizzat jäivät tällä kertaa testaamatta ja nehän ovat ihanat. Tämä kysymys jakanee muutenkin mielipiteitä, mutta minun on kerran lomalla saatava Vuosselin puolella olevan RukanCampin bowl. Se on ihana. RUOK hampparit ovat myös aivan parhaat ikinä ja tällä kertaa testasin halloumihampparin. Toimi! Uutena tuttavuutena kävimme maistamassa kahta lounaspizzaa Gufo-ravintolassa, joka löytyy Vuosselin vuokraamon vierestä. Oli hyvää ja voi elämä, miten hyvä palvelu! Aivan viikon paras!

Legendaarinen Monomesta on myös aivan must see-paikka. Siellä on alppimeininkin musankin puolesta, mutta paikka on auki vain klo 18 asti, eli juuri sellainen ihana päivätunnelma. Olemme syöneet paikassa kaikkea munkista lohisoppaan ja halloumiranuihin, suosittelen niin ruokaa, tunnelmaa kuin hyvin ystävällistä palvelua! Monomestaan pääsee myös kävellen, jos ei halua laskea! Hanki Baarin tunnelma on myös omaa luokkaansa ja sinne on aina pakko päästä pelaamaan lautapelejä. Pieni ravintola on huomioinut myös koirat, heille voi ostaa herkkuja. On talon oma lonkero, paljon pelejä ja jotenkin persoonallinen meno. Edullinen ranskalaisannos, jota söimme pelatessa ilahdutti myös koollaan!

Pisteen ja Zonen esiintyjätkin olivat aika kohdillaan (omasta mielestäni). Yksi niistä oli pakko nähdä – ysärillä erittäin paljon kuuntelemani Ressu Redford! Ai että miten kova!

Tauko- ja eväspaikat

Taukopaikkojahan Rukalla riittää myös ja niihin laitetaan tuli valmiiksi aamuavarhain. Meidän suosikkipaikkojamme on Rosa ja Rudolf-rinteen laavu, sillä siinä voi samalla katsella poroja. Jos kaipaa lämpimään, niin silloin suosikki on Mastorinteiden alapuolella oleva taukotupa, jossa pääsee sisälle. Myös esimerkiksi Saaruasta ja Family Parkista löytyy tuvat. Meillä oli repussa termarissa kaakaota ja partiolaismukit, tulee aika paljon edullisemmaksi kuin käydä lounailla.

Ja eväisiin liittyen – laittakaa roskat roskiin. Varsinkin tölkkejä löytää uskomattoman paljon rinteestä, mikä harmittaa!

Maailman yksi ihanimmista paikoista. Me viihdyimme, vaikka vähän häntäluuta saa parannella. Toivottavasti pääsemme takaisin vielä!

Muita Rukan postauksiani löydät täältä: Ruka talvella, Ruka pääsiäisenä, Ruka kesällä, Rukan syysloma. Hakusanalla löytyy lisääkin! Kerro omat Rukan suosikkisi?