Cielo – pala taivasta Jyväskylässä

Lauantaina saimme niin hyvän ravintolakokemuksen Jyväskylässä, että oli pakko rientää kertomaan siitä pikimmiten. Legendaarisen Kirkkopuiston Rosson tiloihin on nimittäin avattu Cielo, joka tarkoittaa latinaksi taivasta. Sellainen kyllä olikin kokemuksemme lauantaina, miten upea makumaailma meitä olikaan vastassa. Myös tarjoilijamme Milja oli ihastuttava ja häneltä sai hyvin suosituksia niin ruokiin kuin juomiin. Todella mukava kokemus siis palvelunkin osalta!

Makumatka Turkista Italiaan ja Pohjois-Afrikkaan

Cielon lista on hauskan erilainen. Tarjolla on turkkilaisia ruokia ja viineistäkin löytyy turkkilaista viiniä. Italiasta tarjolla ovat pizzat ja pastat, Kreikasta puolestaan mezet. Myös Pohjois-Afrikasta on otettu vaikutteita mausteiden ja erilaisten patojen merkeissä. Listalta löytyy varmasti jokaiselle jotakin ja valinta oli vaikea!

Alkuruoaksi jaoimme miehen kanssa munakoisoviuhkan, todella hyvää. Lapset suorastaan tappelivat feta-kesäkurpitsapalloista, joita tilasivat alkupalaksi. Äitini söi rapuja ja isäni tilasi ihanaa tahnaa, jossa maistuivat feta ja pähkinät leivän kanssa.

Pääruoaksi sai lapsille tilata annoksia pienemmässä koossa ja kuopuksen valinta oli aprikoosikana. Itse päädyin mausteiseen harissa-kanaan. Isäni valinta oli Beyti, eli leipään kääritty karitsan jauheliha. Mies ja äitini söivät härkää ja esikoinen valitsi neljän juuston pizzan. Kyllä oli muuten ruokaa pöydässä! Rakastan erilaisia kastikkeita ja tahnoja, niitä oli hyvin tarjolla. Kanassa myös maistui selkeästi se, että se oli tehty puuhiiligrillissä. Aivan loistavia ruokia! Annoskoko oli aika reilu, varsinkin jos lisukkeeksi valitsi perunat, niitäkin tuli todella paljon.

Jälkiruokaa ja drinkkejä

Myös drinkkilistaa suosittelisin, siellä oli erinomaisilta kuulostavia drinkkejä. Jälkiruokaa emme jaksaneet, mutta tytöt pyysivät saada jotain. He söivät puoliksi brownien, johon kuului listan mukaan inkiväärijäätelö. Inkivääri on kuulemma suht tymäkkä jätskissä, joten vaihdoimme sen lapsille jogurttijäätelöön.

Kaiken kaikkiaan kokemus oli hyvin onnistunut, palvelu erinomaista ja loosissa sai istua rauhassa jutellen. Ainoa mikä saa ehkä vähän miinusta on paikan sisustus, sitä ei ole juuri Rosson ajoilta muutettu. Mutta ei anneta sen häiritä, niin loistavia makuelämyksiä saimme.

Kiitos Cielo, mielelläni tulisin uudelleenkin! Oletko testannut kyseistä ravintolaa?

Turistina Tampereella: upea illallisristeily Hopealinjoilla

Kaupallinen yhteistyö Hopealinjat kanssa

Usein ei tarvitse lähteä kauas, jotta tuntee olevansa jo aivan lomalla. Turistina kotikaupungissa on ihanaa olla ja kokea uutta! Olemme seilanneet useamman kerran Hopealinjojen kyydissä Viikinsaareen, mutta varsinaisia risteilyjä ei ole juuri tullut tehtyä. Viime kesänä testasimme Tarjanteen kyydin ja lapset ovat puhuneet kokemuksesta vielä vuotta myöhemminkin. Olen huomannut myös toimittajan töissäni, että tamperelaiselta kysyttäessä kotikaupungin upeimpia puolia, todella moni nostaa esille vesistömme. Keskustan ympärillä olevat Näsi- ja Pyhäjärvi ovat upeita jylhiä vesistöjä, joista kannattaa nauttia.

Eilen pääsimmekin koko perhe testaamaan Hopealinjojen iltaristeilyä, josta tykkäsimme valtavasti. Tervetuloa fiilistelemään mukanamme tuota eilistä ihanaa kokemusta!

Hopealinjojen iltaristeily

Risteilyt lähtevät kello 19 Laukontorilta aina torstaisin sekä lauantaisin. Kesto on 2,5 tuntia ja laivana toimii m/s Silver Sky, jossa on 180 asiakaspaikkaa ja 150 ravintolapaikkaa. Laiva on erittäin siisti ja nykyaikainen isoine vessoineen ja kansipaikkoja löytyy niin edestä kuin takaa. Laiva on tehty vuonna 2014 Turkissa ja arvaatteko – laivan kapteeni toi sen vesiteitse Turkista Poriin, mistä se matkasi maateitse Tampereelle. Matkaan kului kuusi viikkoa. Wau! Aika mielenkiintoinen fakta!

Laiva suuntaa Pyhäjärvellä kohti Rajasalmen siltaa ja matkalle jää muun muassa Pyynikin ja Pispalan maisemat ja paluumatkalla näkee aimo annoksen Pirkkalan maisemia. Verrattuna siirtymään Viikinsaareen, menee Silver Sky lähempänä rantaa ja maisemat näkee paremmin. Meille moni paikka on tuttu, mutta sanoinkin laivalla, että ulkopaikkakuntalaisia ajatellen olisi kivaa välillä kuulla kuulutuksia tai mainintoja paikoista, mitä matkan varrella näkyy. Ehdottoman nautittavat maisemat, tasainen leppoisa kyyti ja kesäilta ovat kuitenkin upeita juttuja vaikkei selostusta olisi.

Myös kahden tunnin lounasristeilyjä on tarjolla samaisella laivalla, kannattaa kurkata nekin!

Mieletön ruokaelämys Hopealinjoilla

Nyt päästään parhaaseen asiaan, eli ruokaan. Iltaristeilyllä on mahdollisuus ottaa alkupalapöytä 27 eurolla, joka on todella runsas ja lisäksi pääruoka, joka kustantaa 12 euroa/annos. Toki pakko ei ole syödä ollenkaan, mutta sanoisin, ettei kannata missata tätä ruokaa. Ravintola on valkoisine liinoineen ihana ja ovelta saatettiin nimen perusteella pöytiin. Palvelu oli hurjan ystävällistä ja onnistunutta. Viinit ensiluokkaisen hyviä ja ajatuksella valittuja. Kaikki vaan toimi.

Alkupalapöydässä on tarjolla erilaisia salaatteja, lohta, raakamakkaraa, lämpimiä kasviksia ja leipää. Se on tarjolla oikeastaan koko risteilyn ajan ja kaikki oli todella herkullista. Kuopuksen suosikit olivat hillosipulit ja silli, jota täytyi ehdottomasti saada lisää. Minä kehuin vuolaasti lämpimiä herkkusieniä ja raikkaita salaatteja ja mies hieman tulista raakamakkaraa.

Laivan kokki Ari Karttunen kertoi, että lähiruokaa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon. Kalat tulevat Kauppahallissakin toimivalta Nygreniltä, raakamakkara tehdään Viikinsaaressa, juurekset tulevat torilta. Raikkauden ruoassa kyllä huomaa. Laivalla on myös kolme erikoisolutta, jotka on tehty paikallisen Panimo Himon kanssa. Laivan lisäksi oluita voi ostaa Viikinsaaresta sekä Bistro Kattilasta. Aivan huippua, että tuetaan paikallista yrittäjyyttä ja lähituotantoa! Erityisesti kuusenkerkkää sisältävä Tarjanne-porter sai mieheltä kehuja.

Pääruokana meillä oli lohta, possua ja parsarisottoa. Näistä kaksi ensimmäistä olivat valtavan hyviä, uudet voissa paistetut perunat olivat ihania. Mies kehui possua kovasti. Parsarisotto jäi ehkä hieman valjuksi, olisin kaivannut siihen enemmän parsaa.

Paikallinen elämys

Kaiken kaikkiaan tykkäsimme todella paljon illasta. Lapsetkin kehuivat vuolaasti maailman kivoimpia tarjoilijoita, eli hekin kiinnittivät huomiota miten ystävällistä henkilökunta oli. Kun oikein keskittyy syömään ja maistelemaan pitkän kaavan kautta, menee 2,5 tuntia kuin siivillä. Olisimme viihtyneet pidempäänkin!

Risteily toimii niin viileällä kuin lämpöisellä kelillä katettujen sisätilojen ja aurinkoisten kansipaikkojen ansiosta. Hämmästelimme useampaan kertaan, miksemme ole koskaan käyneet kyseisellä risteilyllä!

Iltaristeily pyörii 1.9.2022 asti, eli vielä on hyvin aikaa kokea se. Hopealinjojen kyydissä pääsee myös Tarjanteelle Näsijärven puolelle tai heidän kyydillään voi siirtyä Viikinsaareen. Myös erilaisia teemaristeilyjä on, jotka ovat käyneet Nokialla asti. Kannattaa kurkata kattavat nettisivut!

Ovatko tällaiset Pyhäjärven risteilyt itsellesi tuttuja? Tervetuloa Tampereelle testaamaan!

Rioni – Tampereen paras ravintolakattaus löytyy Rautatienkadulta

Heinäkuussa saimme jälleen yhden uuden ravintolan Tampereen jo entuudestaan mahtavaan ravintolavalikoimaan, kun Rautatienkadulle avattiin georgialainen ravintola Rioni. On käsittämätöntä miten mahtavia ravintoloita tuo katu onkaan saanut itselleen – on uskomattoman upea ravintola C, on mutkaton ja upea Bertha, on yllätyksellinen Kajo, varsinkin lounaspaikkana aivan ihana Onni&Leo ja nyt uutuutena georgialaisen keittiön ihme Rioni. Lokakuisena iltana kävimme vihdoin miehen kanssa testaamassa ravintolan. Rioni löytyy myös Helsingistä sekä Turusta, mutta itselleni kyseessä oli ensi kerta tässä ravintolassa missään kaupungissa.

Tampereen ravintola Rioni

Tein varuulta pöytävarauksen, sillä jatkoimme illalliselta matkaa teatteriin, eikä ollut aikaa odotella, jos olisi sattunut, että ravintola olisi ollut täynnä. Pidin tätä aika epätodennäköisenä, olihan tuiki tavallinen tiistai-ilta. Hämmennys olikin suuri, kun jokainen pöytä oli täynnä ja ennakkovaraus todellakin tarvittiin! Tästä syystä jäivät ottamatta ravintolasta ns. yleiskuvat sen ollessa täynnä ihmisiä. Joka pöydässä kävi puheensorina ja iloitsin, että ihmiset liikkuvat ravintoloissa arkenakin!

Täydestä ravintolasta huolimatta saimme palvelua heti ja meiltä käytiin kysymässä juomia ja tuomassa listat nopeasti. Olin katsellut Instagrammista parinkin ravintolassa käyneen tarinoita siitä, että annokset ovat todella suuria. Aikamme pyöriteltyämme päätimmekin tilata pöytään erilaisia alkupaloja, jotta saisimme maistaa mahdollisimman montaa erilaista makua. Huomasin vasta syödessämme, että tilasimme vain kasvisruokaa! Vaikka georgialainen keittiö tarjoaa lihavartaita ja erilaisia lihapatoja, ei ollut kyllä minkäänlaista vaikeutta tilata pelkkää kasvisruokaa.

Listalla oli myös kvevriviinejä, jotka ovat kypsytetty munanmuotoisessa saviastiassa. Vanhimmat kvevriviinit ovat perua ajalta 6000 eKr. Hurja löydös! Näitä kyllä tekisi mieli maistaa, ne jäivät tällä kertaa meiltä väliin, mutta on mahtavaa, että listalla on jotain, mitä ei todellakaan muualta löydy.

Millaista on georgilainen ruoka?

Niin, mitä me sitten tilasimme? Tässä vaiheessa on hyvä kiittää erittäin ystävällistä palvelua sekä sitä, että annokset tulivat todella nopeasti pöytään. Hämmästyimme positiivisesti!

Pöytään tilasimme kylmiä kasvispyöryköitä (Pkhali), pähkinäisiä vihannesrullia (Nigvziani Bostneuli), herkkusienitäytteisiä taikinanyyttejä (Sokos Khinkali), uunipaistettuja juustoisia sieniä (Soko ketse), paistettua maissileipää (Mchadi) sekä Adjikaa, tulista tomaatti-valkosipulikastiketta.

Miltä maistui? No hyvältä. Suosikiksemme nousivat pähkinäiset vihannesrullat, varsinkin munakoisorullat olivat taivaallisia! Juustoiset uunisienet olivat niin hyviä, että viimeiset juustonpalaset kaiveltiin leivällä matkaan. Myös kasvispyörykät olivat ihania ja tykkäsin erityisesti punajuuripyörykästä.

Sen sijaan taikinanyytit (jotka kuuluu muuten syödä käsin, pitämällä siitä nipukasta kiinni ja jättämällä sen syömättä) olivat vähän mauttomia ja vetisiä. Samoin maissileipä jäi aika mauttomaksi.

Mutta kokonaisuudessaan saimme mahan todella täyteen alkupaloilla ja moni annos jäi vielä maistamatta. Maut olivat ihanan erilaisia ja palvelu sekä nopeaa että ystävällistä. Paikan henki ihana. Ja miten värikästä ruokaa, ihanaa!

Todella kiva lisä Rautatiekadun valikoimaan, tervetuloa Manseenkin Rioni! Käykää testaamassa! Vai oletko jo käynyt, mitä pidit?