Laadukasta kesäteatteria!

Eilen iltapäivällä nähtiin tämän kesän Pyynikin kesäteatterin lastenteatterin ensi-ilta, sillä Tatun ja Patun Suomi tärähti lavalle täynnä intoa ja energiaa. Me olimme paikalla tyttöjeni kanssa ja odotin mielenkiinnolla esitystä, sillä viime kesän Herra Hakkarainen sekä toissakesän Katti Matikaisen kesäteatterit ovat olleet tykättyjä ja lapset niistä puhuneet pitkään. Tatu ja Patu on meillä kohtalaisen harvinainen tuttavuus – leffa on katsottu sekä paria kirjaa luettu. Olen huomannut kirjojen kohdalla, että monesti vanhempia on naurattanut enemmän ja jouluna leffaa katsoessa, että tyttöjen ukki taisi olla se, joka nauroi eniten ääneen. Odotin siis, että tämä esitys saattaisi upota aikuisiinkin. Me emme ole lukeneet Tatun ja Patun Suomi-kirjaa, joka oli muuten vuoden 2007 myydyin lastenkirja, joten moni varmasti on! Olimme muuten saapuneet paikalle bussilla numero 25, en tiennyt että klo 13.15 Keskustorilta lähtevä linja vie teatterin ovelle!

Näytelmä lähti vauhdikkaasti käyntiin ja perheemme kuopus oli jo viime kesästä unohtanut, että näyttämö pyörii. Hän hihkui innosta aina, kun näyttämö lähti liikkeelle! Näytelmässä käytiin nimensä mukaisesti läpi Suomea – luontoa, kieltä, ihmeellisyyksiä saunasta ruisleipään, Suomen kansallisurheilulajeja ja maantiedettä. Sekä tyypillistä kesäsäätä, kun ulkona on +6 astetta ja vesi on nolla-asteista ja hullut suomalaiset menevät uimaan.

Alusta asti varsinkin 6-vuotias nauroi ääneen ja eli mukana. Näytelmä innosti nauramaan, taputtamaan ja saimmepa hokea mukana kielemme pisintä yhdyssanaakin. Kenelläkään ei varmasti ollut hetkeäkään tylsää 50 minuuttisen esityksen aikana. Lapset huusivat ja nauroivat iästä huolimatta. Näytelmässä oli myös paljon viittauksia, jotka eivät auenneet lapsille, kuten puheet Helena Petäistöstä tai Antero Mertarannasta. Myös ajankohtaisuus oli otettu huomioon ja näytelmässä hehkutettiin Mörköä, joka oli meidän lapsille ihan outo juttu, kun emme seuraa jääkiekkoa. Kun puheet siirtyivät missiin ja Armi Kuuselaan, esikoinen halusi tietää mikä on missi. Hämmentävää, siitä vasta tajusin että hän ei tosiaan tiedä! Me saimme paljon keskustelun aihetta näytelmästä ja lapset oppivat uutta. Myös ulkohuussi oli vähän outo käsite, opinpahan, että nyt mennään mökille ja huussiin!

Näytelmän jälkeen kävimme tutkimassa Suomen karttaa, joka oli viimeinen oppimisen paikka, sillä Tampere oli todellakin hukassa. Jäimme sitten kyytiä odotellessa juttelemaan enemmänkin Suomen kartan eteen missä suunnilleen on mummila, missä on Kuusamo ja Ruka, missä Turku ja missä me asumme. Karttaan piti merkitä kotipaikkansa ja hui, joku oli tullut paikalle ihan käsivarren perukoilta asti! Wau! Siinä lapset pohtivat, että varmaan täytyy jäädä yökylään kun sieltä asti tulee!

Entä sitten pääosien näyttelijät, Samuel Kujala sekä Verneri Lilja? Ihan huikeita. Jätkät vetivät ihan täysillä eläytyen ja saivat porukan nauttimaan. Monen monta roolia vnäytellet Jenni Helenius sekä Inke Koskinen olivat myös upeita ja vetivät täysillä roolinsa niin norppana kuin morsiamena. Mahtava pieni porukka!

Tämä oli ehdottomasti suosikkimme kolmesta nähdystä lasten kesäteatterista ja ehdottomasti se, joka antoi eniten eri ikäisille. Kiitos!

Kysyttäessä lapsilta näytelmän parasta kohtaa molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että paras oli pierukohtaus. Tietenkin. Hah!

Oletko menossa katsomaan, onko Tatu ja Patu suosikkeja teillä?

*liput näytemään saatu

Pyynikin näytös oli Masa Marsun ilotulitusta!

Helteisenä heinäkuun iltana suuntasimme koko perhe Pyynikin kesäteatteriin katsomaan Herra Hakkarainen seikkailee-kesäteatteriesitystä. Samalla uhmasimme ikärajasuositusta, sillä esitystä suositellaan yli 3-vuotiaille ja mukana oli myös 2-vuotiaamme. Uskoimme, että hän jaksaisi 50 minuuttisen esityksen katsoa.

Esitys alkoi ja taapero oli haltioissaan. Katsomo on pyörivä karuselli hän hihkui! Välillä kun se oli pidemmän hetken paikallaan, neiti kyseli miksei karuselli pyöri. Katsomo teki suuren vaikutuksen häneen ja naama oli kuin Hangon keksi, aina kun pyörähdettiin eteenpäin.

Esitys käynnistyi Masa Marsun jutuilla, jota esittää monelle tuttuakin tutumpi kasvo Pikku Kakkosesta, eli Veera Degerholm. Itse asiassa Masa Marsu veti koko esityksen läpi ja olikin yllättäen sen päähahmo, eikä itse Hakkaraista niin paljon näkynytkään. Sen sijaan oli Töhrijä-Tane, rouva Hakkarainen, poliisi, unissakävelijä neiti Kreekula ja kaikki muut hahmot vedettiin yllättävänkin sujuvasti läpi kolmella näyttelijällä, muita rooleja näyttelivät Juha Antikainen sekä Riitta Lindroos. Esitys sai alkunsa hämärätyypeistä, jotka tuhrivat kaupunkia ja sitä täytyi lähteä selvittämään.

Alle tunnin esitys eteni vauhdilla, vaikka pari matematiikan dialogia alkoivat käydä vähän puuduttaviksi pienille. Sen sijaan kohtaus, jossa jättiläishämähäkki pomppasi esiin sai taaperon jopa hätkähtämään ja kiipeämään isänsä syliin. Esikoinen innostui huutamaan mukana niissä kohdissa, joissa yleisöä oikein pyydettiin osallistumaan, erittäin suotava juttu lasten teatterissa.

Kepeä ja viihdyttävä pätkä on tämä Pyynikin kesäteatterissa pyörivä lastenesitys, jonka pääsee katsomaan vielä viikon ajan. Naapurin 7-vuotias oli todennut esityksen olevan vähän lapsellinen, eli toimi todella hyvin juuri meidän 2- ja 5-vuotiaille. Suosittelen kyllä testaamaan Pyynikin teatterin, se pyörivä katsomo on lasten mielestä huikea juttu! Ja katsomo on myös katettu, eli hellettä ei kannata pelästyä.

Kiitos myös näyttelijöille siitä, että jaksoivat helteestä huolimatta tulla moikkamaan lapsia esityksen jälkeen, vaikka selkeästi kuuma heillä oli. Ikimuistoinen hetki tuokin! Sattumalta nuorempi neiti oli halunnut ottaa mukaan Koiramäen Martan, harvemmin tuota lelua kuljettaa mukanaan. Osui vahingossa samaan genreen ja sen huomasi kyllä itse Hakkarainenkin.

Onko muita esityksen nähneitä? Mitä piditte? Tai mitä lastenteatteria suosittelisit?

*Liput saatu blogin kautta. Herra Hakkarainen seikkailee-esitys pyörii aina 5.8.2018 asti.

Koe tämä äkkiä: Mau-ahtava Suomi!

Myönnetään. Olen käynyt Pyynikin kesäteatterissa ehkä kerran. Ja tällä viikolla toisen kerran. Yritin juuri ennen tätä tekstiä perustella itselleni syytä tähän, enkä keksinyt. Sitä ei vaan saa aikaiseksi lähteä teatteriin, mikä on todella sääli. Pyynikin kesäteatteri on niin kauniissa miljöössä ja hieno, että siellä pitäisi ehdottomasti vierailla edes kerran kesässä!

Onnekseni siis sain kutsun Katti Matikainen ja Mau-ahtava Suomi-näytelmän ensi iltaan, joka koettiin tiistaina. Menin paikalle nelivuotiaamme kanssa ja tykkäsimme molemmat kovasti. Minä ihailin välittömästi sitä vehreyttä joka teatterista näkyy, lapsi innostui lavasteista ennen näytöksen alkua. Kun katsomo sitten lähti liikkeelle, pieni ihan hätkähti, vaikka olin asiasta kertonut. Onhan se hieno ominaisuus, tuo pyörivä katsomo ja kun maisemat vaihtuvat!

mauahtavasuomi+kattimatikainen kesäteatteri+ensiilta mauahtavasuomi+kesäteatteri

Lavasteet olivat hienot ja 45 minuuttia kestävä esitys eteni hienosti ja vauhdikkaasti. Minäkin olen ehkä vähän levoton istumaan paikallani, joten tuo esityksen mitta oli täydellinen niin äidille kuin tyttärelle! Tai no, tytär kysyi sen päättyessä, voidaanko tulla uudelleen, joko se loppui?

Näytelmässä Katti Matikainen ja  Nakkirakki osallistuvat Humppakerhon kotimaan kesäkiertueelle. Laulavien eläkeläisten matkassa kaverukset pääsevät kokeilemaan niin maatilamatkailua, metsäretkeilyä kuin festarielämääkin. Minä sanoin miehelle esityksen jälkeen, että nuo laulavat eläkeläiset olivat kyllä ehkä herttaisinta esityksessä, katsoin heitä koko ajan hymyillen. Terveisiä vaan Lempäälän mieskuoro sekä Laulu-Siskot kuoro, olitte ihania!

pyynikinkesäteatteri+tampere kattimatikainen+nakkirakki pyynikinkesäteatteri+katsomo

Esityksessä oli kohtia, joissa lapsi ihan hätkähti ja kohtia, joissa aikuinen nauroi sanaleikeille ja nelivuotiaalta ne menivät ohi. Oli puujaloilla kävelevä taiteilija (ÄITI, miten toi voi mahtua sen kotiin?!) sekä aivan hulvaton Raija-vuohi, oli mäntymittari ja paljon laulua.

Se oli siis hyvinkin viihdyttävä koko perheen teatteriesitys (suositusikä on 3v ylöspäin). En tiedä saiko lapsi ihan juonesta kiinni, sillä jo sana festivaalihan on hänelle vieras, mutta eipä tuo haitannut mitään. Kerroimme molemmat suu vaahdossa esityksestä meitä hakemaan tulleelle miehelle, minä hehkutin laulavia eläkeläisiä, lapsi puolestaan kertoi Matikaisen mummon shortseista. Keskustelu mummon shortseista jatkui siihen, että väittelimme kotipihassa olivatko ne mummokalsarit vai shortsit ja mitkä ovat mummokalsarit… Keskustelua herättävä näytös siis!

pyynikinkesäteatteri kattimatikainen+pyynikinkesäteatteri

Minä olen todella iloinen, että pääsimme tämän kokemaan. Sanoin miehelle kotona, että kesän haaveeksi jää päästä kaksin aikuisten teatteriin, kyllä Pyynikin kauneus täytyisi kokea hänenkin kanssa. Suosittelemme kyllä lämpimästi kokemaan tämän esityksen, jos olet Tampereella lasten kanssa. Pian, sillä esitys pyörii vain heinäkuun, tarkemmat esitysajat näet täältä. Sadekaan ei haittaa, sillä katsomo on katettu!

Onko suunnitelmissa mennä Pyynikin kesäteatteriin tähän tai johonkin muuhun esitykseen? Aurinkoista alkavaa viikonloppua kaikille!

*liput esitykseen saatu blogin kautta