Väriä puutarhaan pienellä vaivalla!

Voi että olen rakastunut uuteen penkkiini, ette usko! Kautta aikojen lila ja lähes kaikki violetin sävyt ovat olleet lemppareitani. Lilat kukat puutarhassa ovat pinkkien ohella ihanimpia, lilat vaatteet ovat ihania, astiat, väri seinässä, petivaatteet… Se on ollut lapsesta asti lempparini. Tukasta ehkä jo arvaatte asian.

Puutarhapenkin tuunaus

Edelliset asukkaat jättivät pihaamme puutarhapenkin, jolla ihan tuli istuskeltuakin, kunnes kaksi-kolme kesää sitten lapset kavereineen rysäyttivät suhteellisen lahot lankut siitä rikki. Oli ajatuksissa korjata, mutta asia jäi ja jäi. Naapuri lahjoitti muistaakseni viime keväänä puita siihen ilmaiseksi, mutta toki ne vaativat mm. sahaamista oikeaan mittaan, hiomista ja muuta tuunausta. Homma vaan jäi viime kesänä, mutta tänä keväänä mies otti asiakseen tuunata puut paikalleen penkkiin. Tulikin muuten oikein jämäkkä ja hyvä penkki, mutta… Olin aika tavalla sitä mieltä, ettei se voi jäädä puun värikseksi. Meinasin kysyä seuraajilta, mikä väri olisi hyvä, mutta päädyin sitten päättämään itse.

Teknos Aqua Futura-kalustemaali – erittäin hyvä ja peittävä maali ulkokäyttöönkin!

Kuopus halusi sateenkaaren värisen penkin, esikoinen pinkin, mutta minä nyt sitten jyräsin lilallani. Bauhausiin marssiin kysyen apua, en tiedä maaleista mitään ja sainkin erittäin asiantuntevaa apua, kiitos siitä! Pyysin maalia ulkokäyttöön, joka pysyy penkissä, jossa myös istutaan. Samalla maalilla haluaisin maalata vielä eurolavan, jonka päälle on tulossa kukkapurkkeja, kunhan tuonne uskaltaa kesäkukkia istuttaa. Hän myi minulle Teknoksen Aqua Futura-maalin, kuulemma parhaimpia maaleja heillä, kyllä hintakin vähän kirpaisi (litran pönikkä sävytettynä 35,90e). Sävyksi valitsin kartan avulla Symphony K343-sävyn.

Olikin muuten todella peittävä ja hyvä maali, joka vaati noin vuorokauden (ulkorakennuksessa, joka tietenkin sisätiloja kosteampi ja kylmempi) kuivumisen. Joka puolelle penkkiä sudittiin kaksi kerrosta ja sitten mies kiinnitti lankut takaisin penkkiin.

IHANA. Vaikka olen todella huono aloittamaan mitään projekteja, kun olen sellaista kaikki mulle heti nyt-tyyppiä, niin ei tähän maalauspuoleen enää kauaa mennyt ja tuli todella nätti pihan väriläiskä, kun vielä nurmikon vihertämistä sekä kukkaloistoa saa odotella. Ja oli huomattavasti helpompi kuin tämä viime kevään oviprojekti, jonka kanssa jupisin ihan huolella. Muistatteko?

Mitä tykkäätte? Mitä kaikkea sitä voisikaan sutia lilalla eurolavan lisäksi, kohta maalaan koko terassin! Olin jo viemässä tätä penkkiä kaatopaikalle lahonneena, onneksi ei viety. Kyllä tuunaus kannattaa!

Piilotettu paratiisi

Pysytään vielä ainakin tämä postaus (no ehkä kyllä aika monta muutakin) Kreetalla. Yritän väliin laittaa Suomi-juttuja, mutta ajatukset ovat vielä Kreetan lämmöissä ja kuvia kertyi 5000, eli jotain matskuakin reissusta olisi.

Eräänä aamuna lomallamme päätimme lähteä tutkimaan Botanical Gardenin, sillä lapset olivat kyselleet hirveästi Kreetan kasveista, oliivi- ja appelsiinipuista ja rakastavat kukkia. Ajattelin, että olisi heillekin ainutlaatuista nähdä miten appelsiinit ja päärynät kasvavat. Botanical Garden on vuoristossa noin 17 kilometrin päässä Plataniaksesta. Sinne täytyi mennä ihan ihmeellistä hökötyssiltaa pitkin, sillä tämän kevään tulvat sortivat 100 vuotta vanhan sillan. Miettikää, kahdessa päivässä oli satanut koko Kreetan normaalisti vuodessa satava määrä! Sen huomasi hyvin välillä mm. sortuneissa teissä.

Mutta hyvin päästiin perille ja meiltä pyydetiin vain aikuisista sisäänpääsymaksu (6e henkilö), vaikka yli 6-vuotiaat lapset maksavat. Koko lenkki puutarhassa on 2,5 kilometriä pitkä ja vähän jännäillen lähdimme matkaan. Mittari näytti +30, tie menee ylös ja alas eikä esimerkiksi kärryjä voi ottaa. Enemmän pienintä harteilla kantanut mies yli yksikätinen ja mietin, pääsemmeköhän mihinkään.

Olimme kävelleet varmaan 50 metriä, kun ekat huokailumme alkoivat. Vastassa oli vehreyttä, mieletön maisema ja ensimmäinen, upea magnoliankukka. Puut toivat varjoja, eikä puutarhassa ollut niin tuskaisen kuuma kuin esimerkiksi kaupungeissa, joissa tytöt tuskastuivat aika pian. Puiden varjoissa oli penkkejä, joilla leikittiin prinsessaa ja syötiin pähkinöitä ja juotiin vettä välillä.

Puutarha oli rakennettu ihanasti, se oli jaoteltu sitrustarhaan, maustetarhaan ja muihin osiohin. Lapset haistelivat kiinnostuneena laventelit, halusivat lukea kaikki kyltit ja jännittivät, näkyykö matkalla käärmeitä. Yksi kohta, missä vesi solisi, perhoset leikkivät ja kuului ainostaan linnunlaulu oli jotenkin satumainen. Se melu ja hälinä mikä perhehotelilla on oli kaukana poissa ja tilalla oli joku piilotettu pala paratiisia. Aivan ihanaa ihan kaikkien mielestä. Kasveja on kolmelta ilmastovyöhykkeeltä ja puutarha ulottuu 20 hehtariin alueelle.

Näimme miten kasvaa pomelot, päärynät, sitruunat, aprikoosit, appelsiinit, banaanit, granaattiomenat ja ties mitkä kasvit. Rauhoituimme ja saimme taapertaa aika keskenämme, mitään turistimassaa ei vaeltanut. Viimeisen koukeron alas, jossa olisi ollut järvi ja riikinkukkoja skippasimme, sillä lapset alkoivat olla aika hiessä ja edessä oli vielä pitkä ylämäki, mutta 1,5 tuntia he jaksoivat mukisematta taapertaa ja ihastella. Lopussa ollut viilennyssuihku viiniköynnösten alla tuli tarpseen, he seisovat vesisuihkussa ja saivat mäen päällä jätskit.

Ostin ylhäällä olevasta kaupasta vielä mausteita kotiinkin ja haistelin niitä ihastuksissani palatessamme kiemurtelevia vuoristoteitä takaisin hotellille. Ihana kokemus ja erittäin lämmin suositus paikalle, kannattaa varata useampi tunti paikkaan!

P.S. Kertokaa minulle, miten nuo hortensiat viihtyvät niin paahteessa, onko se vain lajikkeesta kiinni…?