Ei minkäänlainen pääsiäinen?

Jotenkin ajattelin, että tänä vuonna pääsiäistä ”ei ole”. Palmusunnuntaina olemme jo reissussa ja virpomiset jäävät, ruohoja ei kannata kasvatella kun ei niitä kukaan ole katsomassa tai kastelemassa ja laitanko koristeita esille, kun kukas niitä katselee. Koin tästä jotenkin vääränlaista oloa, sillä kuten olen kertonut, meillä on kaksi pääsiäislasta. Pääsiäinen on ollut monta vuotta jotenkin sellainen, että teen sen juustokakun, jota söin sairaalasta tullessa, fiilistelen koristeita laittaessa, kuinka niitä laitoin esille ja elin vauvakuplassa. Että eihän sitä pääsiäisperinnettä voi rikkoa tekemällä ei mitään pääsiäistä!

Kun lähdimme reissuun, olin jopa ihan helpottunut. Ei tarvinnut miettiä virpomisasuja ja ekana päivänä hiihtäessään virpomista harmitellut esikoinen totesi, että Rukalla on kyllä kivempaa. Ei tarvinnut mennä perinteiden mukaan. Pääsiäinen tuli, vaikka meillä ei ollut yhtään narsissia tai koristetta esillä. Niitähän näki vaikka missä. Kuusamossa syötiin niin suklaamunia kuin mämmiä. Mitäpä siihen oikeastaan tarvitsee, että pääsiäistä voi viettää!

Olimme ajatelleet saapuvamme vasta sunnuntaina kotiin, mutta tulimmekin jo lauantai-iltana. Eilen sitten sain pestä 7 koneellista pyykkiä ja kaikki toppavaatteet ovat puhtaina kaapeissa ensi talvea varten. Mies oli puoli päivää ulkona pesten autoa ja vaihtaen renkaita, esikoinen oli onnellinen kun sai puuhata kavereiden kanssa taas. Kyllähän se reissussa on sitä jatkuvaa vanhempien kanssa oloa, hän nautti ulkona lämmöstä ja ystävistä. Minä repäisin keskellä päivää ja luin tunnin kirjaa. Ei ollut tarvetta rynnätä ulos aurinkoon, kun oli koko viikon möllöttänyt aamusta iltaan ulkona reissussa! Iltapäivällä juoksin vielä kympin ihmetellen leskenlehtiä ja pölyn määrää. Kyllä se lumi Kuusamossa vielä säästi ihmisen tältä pölyltä! Tsemppiä allergikot, ei varmasti ole helppoa.

Kaikki olivat vähän omissa touhuissaan koko päivän, tavarat löysivät paikkansa ja lapsille tupsahti kotipiirit takaisin. Siinä missä itse kaipaan reissuun, tuntuu että he monesti takaisin kotileikkeihin ja kavereiden luo. Tänään on tarkoitus urheilla lisää, siivota lisää, käydä brunssilla ja ehkäpä leffassa! Sehän on jo traditio suorastaan, kävimme nimittäin viime pääsiäisenä brunssilla ja leffassa katsomassa Petteri Kaniinia!

Pääsiäinen, jonka ei pitänyt olla minkäänlainen pääsiäinen on ollut täynnä yhdessäoloa ja rauhallista menoa. Mummon synttärit ja matkustuskin siihen mahtuivat, mutta olen iloinen, että tulimme jo lauantaina kotiin. Olemme todella harvoin kaikki kotona ilman aikatauluja ja kaksi sellaista päivää tuntuu jo aika luksukselta. Huomasin miehestä, että hänkin lauleskeli eilen ja oli ihanan hyvätuulisen oloinen. Rauhallinen olo, loma ja aurinko näyttää toimivan itse kullekin! Olen nyt ihan ylpeä itsestäni, sillä Kuusamon viikosta kertyi yli 1000 kuvaa vähemmän kuin alkuvuodesta ja keskityin yhteen lajiin. Sen päälle pystyin meikittä möllöttämään kotona pääsiäisenä. Nämä eivät kuulkaa ole niin yksinkertaisia juttuja levottomalle suorittajasielulle, mutta ehkä vähän opin.

Ei minkäänlainen pääsiäinen, eli rauhallinen pääsiäinen olikin tähän väliin just meille sopiva. Tiukasti asetellut servetit, hiki päässä väännetyt pashat ja virpomisoksien teko eivät olleet niitä juttuja, mitä nyt kaivattiin. Rauhallisia päiviä selkeästi kaivataan sen viipotuksen lisäksi ja minäkin rentoudun, kun normaalisti arkena viuhdon päivät yksin lasten kanssa.


haalari POMP DE LUX/ liivi ONLY/ tennarit ADIDAS/ rannekoru BY PIA’S/ korvikset UHANA DESIGN/ aurinkolasit RAYBAN (saatu)

Ja hei, katsotkaa, löysin Jyväskylästä ne narsissitkin kuviin! Päälleni vetäisin liivin, jonka kaivoin esiin keväisin jo aikana ennen kuopusta, sillä alkaa siis olla aika monta ikävuotta takana. Kevät!

Ihanaa kun toiset jaksavat koristella, saa sitten ohikulkijatkin nauttia. Ja huomaatteko, maailman tuskaisin projekti aka hiustenkasvatus alkaa näkyä, nyt mennään omassa inhokkimitassa, mutta jotain on selkeästi tapahtunut!

Ja eikö ole parasta, kun sunnuntaina ei ole sitä inhottavaa sunnuntaioloa, että arki alkaa taas? Vaan saadaan nauttia vielä tänäänkin? Aurinkoista toista pääsiäispäivää jokaiselle!

Äiti ja kälyt juhlivat potkupuvuissa!

Näin siis teimme. Minä ja kaksi upeaa kälyäni (tai toinen on virallisesti sitä vasta kesällä, mutta käytän jo nimitystä) juhlimme potkupuvuissa viikonloppuna. Omani oli jopa lastenmallistosta hankittu. Ai että ovat kuulkaa täydelliset asut lastenjuhliin!

Potkupuku, josta yleisimmin nimitystä jumpsuit käytetään, oli veljeni lanseeraama nimitys. Kun olin vaihtanut verkkarit juhla-asuuni samoin kuin veljeni avovaimo, kuulin selkäni takaa kommentin ”kato Katjallakin on tollainen potkupuku”. Käännyin ihmettelemään asiaa ja näin kälyni kauniin mustan jumpsuitin. Myöhemmin paikalle saapui toinen käly vihreän sävyisessä jumpsuitissaan, joka on sekin ihan huikean kaunis. Voi miksi miksi me emme ottaneet kuvaa näistä kaikista yhdessä? Höh!

Kerroin veljelleni, miksi potkupuku on paras vaate lastenkutsuille. Tiesin, että kodissamme tulee kuuma ihmismäärän myötä, joten oli helpoin olla ilmassa ja kevyessä vaatteessa. Konttasin myös kerran jos toisenkin lattialla nappaamassa pois jaloista isoimmat pudonneet muffinssit ja kakunpalat ja tämä olisi inhottavaa lyhyessä hameessa. Kyykin lasten luona, nostelin heitä, menin portaissa, pyllistelin ties missä. Älyttömän kätevää ilmavassa haalarissa!


haalari POMP DE LUX/ rannekoru BY PIA’S/ korvikset MAANANTAIMALLI

Tämä Pompin Huntsville haalari oli niin mukava, että mietin josko tilaisin lapsillekin kesää varten. Neuletakin kanssa siitä saa viileisiin iltoihin kesäisen, mutta samalla lämmittävän kokonaisuuden. Sokkona tilasin lastenmalliston isoimman koon, 170 cm itselleni ja ajattelin, ettei niin haittaa kesällä jos lahkeet eivät ole superpitkät. Tämä versio olikin aika napakka lantion kohdalta ilman joustoa, joten hetken mietin saanko sen vedettyä päälleni mutta hyvin meni. Jos kaipaat nättiä haalaria kesään, tämä menee ehdottoman hyvin XS-S kokoiselle äidillekin!

Ja vaikka sisällä oli lämmin, aurinkoinen ja pinkki tunnelma juhlissa, pihalla meno oli sitäkin karmeampaa. Satoi vettä ja tuuli niin että tukka lähti päästä. Tampere oli itse asiassa viikonloppuna sisämaan tuulisin paikkakunta sanottiin uutisissa. Tämän vuoksi en edes yrittänyt ulos räntäsateeseen ja tuuleen ottamaan kuvia, vaan ne napattiin nopeasti alakerrassa ensimmäisten vieraiden tullessa jo sisään. Huh, kaikkea sitä pitäisikin yrittää ehtiä hetkessä! Muistan, että tyttöjen synttäreillä on ollut aina ihanaa kuvata kevätauringon tulviessa ikkunoista, mutta tällä kertaa oli toisin ja päivä harmaa, että kattovalot jouduttiin pitämään päällä.

Tykkäätkö itse jumpsuiteista vai ärsyttääkö esimerkiksi vessakäynnit niissä? Oletko tilannut lastenmallistosta itsellesi?

Social shopping with Pomp de Lux

Eilen oli ihan hurja rankka ja kiva ilta yhtä aikaa. Heräsin tänään ihan katujyrän alle jääneenä ja lapseni heräsi sanoen: ”vaatekutsut ovat ihania, niin paljon kavereita!”.

Siitä oli siis eilisilta tehty, herkuista, ystävistä ja sosiaalisista ostosteluista, kuten Pomp de Lux niitä kutsuu. Yksi suosikkimerkkejäni tyttöjen vaatteiden suhteen, rakastan värimaailmaa, tyllihameita ja ulkovaatteet ovat olleet kestäviä. Tytöt olivat koko viime talven Pompin fleece-kypärämyssyissään, olisin päivittänyt ne uudempiin, mutta valitettavasti tämän syksyn mallistossa niitä ei ollut. Olen myös tilannut isoimpia kokoja lastenvaatteista itselleni, mutta nyt mallistossa ei ollut sellaisia juttuja, mitä olisin itselleni harkinnut.

Sen sijaan löytyi ihanat pitkähihaiset mekot, joiden alaosa oli tylliä. Mietin, ovatko nuo mekot vähän liikaa arkeen, mutta sitten äkkäsin, että lokakuulle on jo useampi synttärikutsu ja hei, kohta ovat ristiäisetkin tulossa, eli sain verukkeen tilata nuo vähän hienommat mekot. Siinä missä esikoinen keskittyi kavereihin, kuopus ihasteli koko malliston purkamisen ajan juurikin tuota mekkoa ja hoki ”saanko saanko tuon violetin mekon ihan omaksi? Kaikki on niin ihanaa!”. Uutena mallistossa oli paita, mekko ja hame, joissa oli kuvioita, ne poikkesivat vähän aiemmasta Pompin tyylistä. Olisin nuo paidat tilannut tytöille, mutta harmikseni niissä ei ollut pienemmälle kokoa. Ja hei, tämä ei ole vain minun ”hulluuttani”, vaan tytötkin vaativat usein samat vaatteet päällensä! Tosin nyt alkaa näkyä eroa siinä, että 2-vuotias haluaa vaan mekkoja ja hameita, siinä missä 5-vuotias pyytää useammin housuja.

Ensimmäistä kertaa tilasin myös pyjamat tytöille. Olen aina ihastellut Pompin pehmeitä pyjamia, mutta keskittynyt sitten sisävaatteisiin tai ulkoiluvaatteisiin. Pompin body pysyi pehmeänä ja ihanana molempien tyttöjen käytön, eli sen perusteella olisin vakuuttunut laadustakin.

Kyllä Pompit ovat edelleen mielestäni pitkälti tyttöjen mallisto. Pojillekin on ihania juttuja, mutta värit hyvin hillityt ja malliston koko puolet tytöistä. Olisi ehkä päässyt helpommalla poikien äitinä, voi sitä valintojen tekemistä! Ja samalla, voi sitä hulabaloota, ei ollut kyllä aikaa keskittyä.

Meillä oli ainakin 10 naista ja 10 lasta, joten hulinaa riitti pienten lastenkutsujen verran. Olisi ollut ihanaa vaihtaa enemmän kuulumisia vieraiden kanssa, mutta kun hösäsi lasten perässä välillä, välillä tutkaili vaatteita ja mietti, onko pöydässä kaikki tarjottavat kunnossa, ehdin loppujen lopuksi hirveän vähän jutella kenenkään kanssa. Se kai se on vähän emännän rooli. Mutta ihanaa sekin, miten kivaa lapsilla oli!

Olin vakaasti päättänyt, etten järkkää kutsuja kattorempan keskellä ja mietin, ettei kukaan varmaan tulisikaan, koska ruuhkavuodet ja syksyn uudet harrastukset vievät. Mutta sitten edustaja laittoi viestiä ja en voinut vastustaa. Kävikin niin, että remppamiehet lähtivät jo kolmelta viikonlopun viettoon, joten meillä ei ollutkaan pelkäämääni pauketta illalla. Ja puolet kutsutuista pääsi paikallekin, joten koin homman vaivan arvoiseksi! Niin ja kuulkaa. Olin miettinyt, että pyydän Annalta jotain pientä leipomusta paikalle. En sitten kehdannut, mutta nainen saapui tuliaisten kera, oli teetä ja herkkuja ja samana päivänä leivottua brownieita, joka oli ihan älyttömän hyvää. KIITOS ANNA!

Huomenna olisi naapurilla tiedossa seuraavat kutsut, meinasin ehkä kurvata paikalle yksin ja keskittyä tällä kertaa teenjuontiin ja höpisemiseen. Ehkä. Tai sitten pikkunaiset vaativat mukaan.

Kuka tunnustaa olevansa Pomp de Lux-fani? Tykkäätkö kotikutsuista vai ahdistaako konsepti? Olen törmännyt ystävissä tähänkin, että edelleen ajatellaan, että kutsuilta on pakko ostaa ja jätetään järjestelmällisesti aina tulematta. Ostopakkoa ei todellakaan ole, en itsekään tiedä kuka osti ja mitä vai ostiko.

Iloista alkavaa viikonloppua!