Toivepostaus: Härdelli-perjantai

Olette aina toivoneet minun päiväni-juttuja, kun olen kysynyt postaustoiveita. Olen ajatellut, että Instasta näkee niin paljon arjestamme, ettei tällainen enää kiinnosta, mutta toisaalta kaikki eivät ole siellä, eivät katso kaikkea ja onhan se vähän sekavaa settiä välillä. Ne storiesit.

Tallensin siis pitkästä, pitkästä aikaa kameralla päivämme. En tiedä miksi valitsin näin erikoisen päivän, sillä normaali arkipäivä kun kökötän koneen ääressä ja lapset ovat hoidossa on aika erilainen. Tämä päivä oli myös hyvin poikkeuksellinen, sillä en urheillut pahemmin. Ja eskarilainen sai melkein vaparin. Hämmennyin tallentaessani tätä päivää, sillä tuli aika hössötyshärdellipäivä tästä. Niin vauhdikas, etten ehtinyt paljon miettiä kuvia, eli nyt mennään ihan vauhdikkailla räpsyillä!

Mutta pidemmittä puheitta, tervetuloa perjantaihimme mukaan!

6.45 Kello soittaa. Hipsin alas keittämään puuroa ja teelle, näppäilen parit sähköpostit. Ehdin vaihtaa pari sanaa miehen kanssa, joka on juuri lähdössä töihin.

7.15 Lapset heräävät. Syömme yhdessä puuroa, kuopus istuu sylissä. Sitten pukemiset, siistiytymiset ja muut tarkemmin kuin yleensä, sillä tytöillä on edessä Viikarin vuoden syyskuun kuvaukset. Tuntuu, ettemme voi ehtiä.

9.00 Olemme tasan ysiltä eskarissa. Mies on tullut sinne myös kesken työpäivän, sillä on koulun avoin päivä. Ajattelimme sen tarkoittavan jotain ohjelmaa, mutta vanhemmille ei edes puhuta. Saamme siis vaan hengata taustalla. No, 3-vuotiaalle se ei sovi ja aika pian olemme ulkona hiekkalaatikolla ja mies palaa töihin.

10.00 Muut eskarit lähtevät ulkoilemaan, me tutkimme kolmisin esikoisen eskariluokkaa. Ovat tehneet muun muassa pituusmitan, neiti on toiseksi pisin. Tutkitaan askarteluja. Tytöt leikkivät pingviiniä käytävällä.

10.30 Kurvaamme Tallipihalle yhtä aikaa kuvaajan kanssa. Viikarin vuosi kuvaukset ovat aina joka kuun toinen lauantai, mutta nyt olemme olleet jo neljä kuukautta poissa ne lauantait! Korvauskertoja järjestetään aina yksi, nyt se oli keskellä arkipäivää, joten eskarilainen sai sen varjolla lähes vaparin. Kuvat otetaan, tytöt ovat suloisia.

11.00 Treffaamme Tallipihan kahvilassa opiskelukaverini. Syömme nelistään lounasta ”prinsessasalissa”, kuten lapset sitä kutsuvat. Sitten mennään tutkimaan, mitä kaikkea löytyykään Suklaapuodista, apua! Vadelma-balsamico-tummasuklaa on järjettömän hyvää! Tapasin muuten tällä viikolla kolmea ystävää lounaan tai kyläilyn merkeissä. Ihan enkat! Mahtavaa, jäi hyvä mieli.

12.30 Saavumme Särkänniemeen päivittämään kausikorttejamme ja hakemaan muun muassa arvontaan tavaraa (Särkän lippuarvonnat pyörivät IGn ja FBn puolella, käy osallistumassa!). Tapaamme aulassa Koiramäen joulupukin (nykyään tunnistan hänet ilman partaa). Tytöt kyselevät kenelle juttelin. JES! He eivät tunnistaneet!

13.30 Saavumme kotiin. Ajan Särkästä suoraan postiin ja haen sieltä Muita Ihania-blogin Tiinan lähettämän julisteen. Taitava Tiina! Saan sähköpostiini jo kuvat aamupäivän kuvauksesta ja valkkaan niistä mieluisimmat, keitän teetä ja maistelemme esikoisen kanssa pari suklaata kuopuksen nukkuessa autossa. Laitan lakanat koneeseen ja heittelen petivaatteet ulos.

14.15 Kuopus herää, värittelemme kolmisin.

15.30 Mies tulee töistä yleensä aikaisin perjantaisin. Pyydän ottamaan yhden kuvan yhteistyöhön, kuvaan Särkkä-arvonnat, tytöt hakevat pihalta lehtiä kuvia varten ja toimivat assareina.

16.00 Mies lähtee lasten kanssa ulkoilemaan. Minä laitan puhtaat lakanat sänkyyn (jotenkin Muumituttaa), teen iltaruoan ja viesti pamahtaa, että postissa on paketti. ÄH! Juurihan kävin! Mietin, että lauantaille ei ole ruokaa, joten päätän polkea pyörällä 7 kilometriä, käyn kaupassa ja haen postista uutuskirjan, joka paketissa on. Haluan niin lukea sen ja pian, ilmestyy ensi viikolla! Ja eihän sitä nyt täysin voi olla urheilematta voi olla, sainpahan pienen pyöräilyn!

17.30 Palaan kaupasta, muu perhe on syönyt. Teen vauhdilla lauantaille valmiiksi kalakeiton (siitä tuli hurjan hyvää kiitos kylmäsavulohen), mies tekee meille inkiväärishottia valmiiksi. Kaupassa oli ohjeita ja minä innostuin, joten litra juomaa inkivääristä, sitruunasta, hunajasta ja vedestä syntyy. Sitä sitten shotteina juodaan. Mies ottaa kännykällä kuvan kaverilleen, joka intoilee myös inkiväärituotteista. Näky on niin harvinainen (siis mies kuvaamassa ruokaa), että nappaan kameran ja otan kuvan tilanteesta.

18.30 Esikoisen kaveri tulee hakemaan. Nappaamme hänet myös autoon ja hurautamme katsomaan tanssivia vesiä, joista postasin eilen. Kotona olemme aika pian, koska esitys kestää vain 7 minuuttia.

20.00 Tytöt tulevat sisälle pihalta, kaveri menee kotiinsa. Laitan pyykit koneeseen, vien tytöt iltapesulle, mies on kuntosalilla. Siirrymme iltapalalle, samalla kun syövät teen seuraavan päivän synttäreille pakettia.

20.30 Hammaspyykki, iltasatu ja iltalaulut. Meillä on toiminut tosi hyvin se, että toinen lapsista valitsee sadun parittomina, toinen parillisina päivinä. Ei enää iltavääntöä! Hoilottaessani pimeässä antaumuksella Päivänsädettä ja Menninkäistä tulee mies salilta ja ehtii sanoa lapsille hyvät yöt.

21.15 Tulen itse suihkusta, teen iltapalaa (unohdin syödä päivällisen) ja sytytän kynttilöitä. Nyt löllöilyä! Mies tulee alakerrasta lakanoiden ja silitysraudan kera. Apua, pitääkö vielä vetää ne! Minä näpytän tunnin läppäriä, mies silittää päivällä pesemäni lakanat.

22.20 Onko liian myöhä vai katsotaanko jakso Handmade’s talea? Katsotaan. Jakso lipsahtaa kahdeksi. Esikoinen herää ja valittaa ettei saa unta. Otan syliin ja katsomme toisen jakson loppuun. Hän nukahtaa syliini vauva-asentoon. Tunnen ihan hirveän syvää rakkautta häntä kohtaan ja totean, että tässä samassa kohdassa katselimme kolmisin telkkaria 6,5 vuotta sitten alun imetysmaratonien myötä. Samaan asentoon nukahti, on nyt sellaiset 80 senttiä pidempi tyyppi vain. <3

00.15 Mies kantaa lapsen takaisin omaan sänkyynsä, kaadun sänkyyn hammaspesun kautta. Jotain puhuin miehelle, mutten jaksa enää muistaa seuraavana päivänä mitä, aivot eivät tallentaneet.

Sellainen härdellipäivä! Tähän olisikin hyvä laittaa rinnalle sellainen kökin koneella 7 tuntia putkeen päivä! Arkea rehellisimmillään, meidän elämää aidoimmillaan. Kuka tykkää näistä postauksista, paljon niitä toivotaan ja nyt pitkästä aikaa toteutettu!

Mitä pidit? Huikkaa jos olet itse tallentanut tällaisen lähiaikoina blogiisi, tulen lukemaan!