Avainsana-arkisto: Papudesign

Tytöt korvissa energiaviikonlopun jälkeen

2.3.2020
4

Mahtavaa uutta viikkoa kaikille! Minä kirjoittelen täällä Työt-korvissani ihan into piukeana hetkellisestä talvesta. Kuinka olen odottanutkaan lunta? Mites teillä, onko jees vai ei, että tuli näin paljon lunta hetkellisesti?

Oli ihanaa aloittaa arkiviikko lumessa kahlaten ja palaten rutiineihin. Mutta yhtä ihanaa oli lomailla viime viikolla lasten kanssa muutama päivä ja toisaalta rikkoa arkirutiineita viemällä heidät päivystäviin hoitopaikkoihin. Kyllä voi piristää arkea, että aamulla ajaa eri paikkaan kuin normaalisti!

Ja mikä muu vaikutti mielialaan: se, että loputon marraskuu taitaa nyt taittua. Mieletön energia tuli, kun aamukasilta aurinko paistoi täydeltä terältä ja pakkasta oli 12 astetta, kun kävin perjantaina lenkillä. Siitä oli hauskaa jatkaa Helsinkiin GoExpoon messuilemaan ja intoilemaan juoksemisesta. Palata pitkän messupäivän jälkeen kotiin ja juosta lauantainakin upeassa kelissä. Käydä metsäretkellä. Syödä eväitä pihalla. Kaiken kruunasi eilinen lumisade ja laskupäivä Sappeessa. Miten paljon sitä on odottanut lunta ja valoa ja nyt oli viikonlopun ajan tarjolla molempia.

Lisäksi sain teiltä ihan hurjan määrän yksityisviestejä Instagrammissa. Meillä on ollut perheessä muutama todella iso asia päällä, jotka ovat huolestuttaneet ja mietiyttäneet ja joita ei kuitenkaan voi alkaa somessa avaamaan. Yksi onneksi ratkeaa tällä viikolla ja sitten olemme viisaampia. Unohdin kaikki huolet viikonloppuna, kun luin viestejänne ja ulkoilin perheen kanssa. Ihminen on elossa, kun saa puuhata metsässä tai möyrytä lumessa. Niin se vain on. Koko perhe oli hymyssä suin ja onnellinen. Yksi iso puute laskupäivässä oli: sen jälkeen on vain päästävä saunaan! Ja kiuas otti ja meni rikki viikko sitten, joten jäimme saunatta. Viikonloppuun kuuluu todella oleellisesti koko perheen sauna ja ulkoilupäivien jälkeen sitä kaipaa oikein ekstrapaljon.

Olen saanut lukea, kuinka saatte stooreistanne voimaa IGssa, kuinka joku sanoi oikein odottavansa niitä, olen lukenut monta kiitosta siitä, että olen aito (voi olla että taas murheissani itkeskelin julkisesti) ja yksi kovimmista kommenteista (ei sillä että niitä arvottaisin, mutta läikähti lujaa sisällä): äidinrakkauteni loistaa kuulemma kilometrin päähän. Kun juoksin lauantaina auringonpaisteessa, mietin todella paljon noita kaikkia kommenttejani ja sitä, miten paljon maailmassa on kuitenkin hyvää. Hetkellisten ammattillisten vastoinkäymisten ja epäonnistumisen myötä, perheen murheiden ja loputtoman marraskuun takia ei aina tunnu siltä. Nyt tuntui. Viikonloppu oli ihana ja kiitän teitä hirveästi, että jaksatte viestitellä. Toivottavasti pystyn jakamaan hyvää eteenpäin!


mekko PAPUSTORIES/ takki VILA/ housut KATRI NISKANEN/ kengät DR.MARTENS/ reppu GASTON LUGA/ korvikset MAMAKORU (saatu)

Niin ne Tytöt korvissa. Muistatteko helmikuisen postaukseni Mamakorun LOVE-koruista? Uusin lisäys valikoimaan ovat nimeltään Tytöt, joita on kahdessa eri värissä sekä koossa. Kun sain viestin, haluaisinko sellaiset, vastasin heti että kyllä. Rakastan isoja korviksia, haluan tukea kotimaista käsityötä ja elämäni määrittää hyvin pitkälle sana tytöt. Mitä tykkäätte, eivätkö ole hauskat?

Yhdeltä tytöltä irtosi vielä viikonlopun lopuksi ensimmäinen ylähammas edestä (tai isänsä kiskaisi siimalla, hui Luulin, että se on joku urbaani legenda). Kouluportti auki sanotaan kuulemma Oulussa. Niin on. Minun iso tyttöni. Se olisi maaliskuu, joka nykyään sykähdyttää jotenkin erityisesti, sillä olen kaksi kertaa maaliskuussa saanut tyttären. Tytöt ovat siis oiva asuste laittaa maaliskuun asut käyntiin!

Iloista alkanutta maaliskuuta!

Duracellin voimaannuttava viikko

3.2.2020
2

Ihanaa, lumista ja aurinkoista maanantaita täältä Mansesta! Olen hieman fiiliksissäni viikonlopusta ja koko viime viikosta. Kävelimme käsi kädessä aamulla eskariin esikoiseni kanssa ja hän kyseli, milloin pääsisi uudelleen tuollaiseen viikonloppuun. Järjestetäänkö niitä joka viikko? Anteeksi että jatkan jo toisessa postauksessa tätä hehkutustani, mutta oli niin mieletön tunne, että hän viihtyi superhyvin, oli onnellinen ja kun lähdimme ajamaan illalla mummilasta kohti kotia, tuli lohduton itku siitä, että nyt viikonloppu on ohi. Ihan mahtavaa, että hänelle jäi niin vahva, iloinen ja pysyvä muisto. Sinne paineli eskariin Laajavuori-pipo päässä!

Mietiskelin itsekin, miksi tänä aamuna oli niin onnellinen, joskin samalla vähän stressaantunut olo. Se johtui ihan varmasti kaiken kaikkiaan mahtavan onnistuneesta viikosta ja ennen kaikkea hyvistä yöunista. Koska perjantaina lapsi nukahti hotellissa 21.30, olin minäkin perään aika pian unessa ja nukuin vailla kuopuksen herätyksiä järjettömän sikeästi. Eilen tajusin taas miten tärkeää uni on ja kun mies kysyi, riittikö vain puolikas jakso Blacklistia sanoin että joo, kävelin ylös ja olin unessa 22.30. Pitäisi nyt tsempata tässä, illat venyvät meillä liikaa. Lapsen ilo, hyvät unet ja monenlainen puuha sekä suuri ulkoilun määrä tekivät sen, että heräsin ihan Hangon keksinä tänään. Ja minä olen muuten aika aamuäreä tyyppi.

Mutta jonkin sortin ennätysviikon tein. Vai mitä sanotte, siihen mahtui:

  • 3 juoksulenkkiä
  • 1 jumppa
  • yksi hyvin hektinen Helsinki-päivä
  • kolme eri laskettelukeskusta ja rinteessä oloa
  • viikonloppu Jyväskylässä
  • trampoliiniparkissa riehumista
  • kaksi eri kylpylää ja niissä polskimista
  • keilausta
  • lasten viemistä harrastuksiin, reitti jonka mies aina hoitaa ja minä meinasin sekoilla
  • pressitilaisuus Tampereella
  • ja tietenkin ne työt, monen monet markkinointisähköpostit, kirjanpitäjän kanssa pidempi säätö, junassa tehty starttirahan jatkohakemus ja… Yrittäjän perussäätö

Tästä huolimatta en koe oloani yhtään väsyneeksi, vaan hyvin onnelliseksi ja voimaantuneeksi. Rakastan puuhata, rakastan olla ulkona ja rakastan lastani niin että halkean. Ei, en ole ottanut mitään teetä kummempaa onnellisuuspilleriä tänä aamuna. Lisäksi koko kodin valaiseva valo ja se LUMI tekee ihan hirveästi. Voi miten paljon tammikuun vesisade ja pimeys söikään voimia, nyt sen vasta ymmärtää!


mekko PAPU STORIES/ huivi & pipo SILVERJUNGLE/ sukkikset MARY A JALAVA/ korvikset INGA CECILIA/ kengät DR.MARTENS

Nämä kuvat ovat myös taitavan Mimi & Nöde Photographyn Dilanin käsialaa. Olin todella iloinen, että sain asuun yhdistettyä neljä eri kotimaista merkkiä. Uskotteko, että ostin nuo sukkahousut odottaessani esikoista? Siis kyllä, yli 7 vuotta sitten ja konepesussa ovat aina käyneet. Miten ne voivat edelleen olla hyvässä kunnossa, niissä on kyllä laatu kohdillaan!

Oliko sinulla onnistunut viikko ja viikonloppu? Millä mielin kohti helmikuuta? 

Asukokeilu leggareilla, joo vai ei?

13.12.2016
16

Hyistä huomenta! Olipahan haipakkaa, kun ensin nukuimme ihan liian myöhään ja sitten juoksutin muksua myöhässä kerhoon unohtaen lelupäivän. Ei siinä porun tullessa auttanut kuin kääntyä takaisin ja juosta lapselle lelu mukaan, muistan itsekin miten tärkeitä lelupäivät olivat. Äiti heräsi ja sai kunnon aamulenkin ainakin!

Nämä kuvatkin otettiin aikamoisissa olosuhteissa. Olimme menossa Koiramäkeen ja lunta alkoi tupruttaa ja pimeä painua päälle. Kameramme ei lähtenyt päälle (tämä on oikeasti aika kauheaa, mutta miettikää, se on paukuttanut nyt joulukuussa neljän vuoden ajan tuhansia kuvia kuukausittain, ei ihme jos väsyy). Autossa sitten istuttiin hetki ja taottiin kameraa, se suostui yhteistyöhön ja minä hymyilin urheasti vaikka Nässyltä puhaltava tuuli ja lumisade meinasivat hyydyttää!

papudesign1

Tämä asukokeilu oli sellainen, jota ei nähdä päälläni ikinä. Leggarit ja tunika. Tuo taitaa olla ainoita tunikoja mitä kaapistani löytyy ja nuo Papun leggarit maksoivat pop upissa 10 euroa. Piti kokeilla. Tungin niiden alle villasukkahousut ja pärjäsin näin hyvin Koiramäessä, mutta fiilis? No. Oli minulla vähän ”olen lähtenyt kalsareissa ja yöpaidassa”-olo, mutta toisaalta takki oli päällä ja tällaisessa paikassa asu oli ihan ok. Muutenkin lasten kanssa pyöriessä huomasin, että onhan noissa leggareissa nyt aika mukavaa kyykkiä ja kontata lattialla normifarkkuihin verrattuna. Kaupungille en ehkä näin lähtisi. Olin siis pois mukavuusalueeltani asulla, joka on päällä ihan maailman helpoin ja mukavin. Tiedättekö muuten mitä? Pop upissa oli ihan kreisi meno ja näitäkin leggareita kiskoin yhden naisen kanssa eri lahkeista. Kakkoslaatua olevat laarit tyhjenivät alle minuutissa siitä kun ne täytettiin, huh!

Ja se on jännä, että leggarit + tunikat näyttävät muiden päällä kivoilta, mutta itselläni on jotenkin eksynyt olo tällaisessa kombossa. Miksiköhän? Tottumiskysymys?

papudesign2 papudesign3

Entä nuo kengät sitten? Niillä voisin kyllä heittää vesilintua, jos kauniisti sanon. Ostin ne alennuksesta pakkasia varten 4-5 vuotta sitten ja ovat onneton hankinta. En ymmärrä kun Soreleja kehutaan niin kovasti. Minun kokemus on, että ovat järkyttävän painavat (no, pohjetreeniä, pohjetreeniä), liukkaat, kuminen pinta ei pidä kylmyyttä ja omistani aukevat nauhat heti, jos niitä ei laita umpisolmuun. Nämä ovat jääneet vähän isoiksi, sillä myös jalkani pieneni raskauksien myötä ja villasukka mahtuu nyt hyvin ja kyllähän ne pohjetta lämmittävät, mutta en kyllä ymmärrä yhtään niiden saamia kehuja. Sen sijaan tuon takin voisin ylistää maasta taivaisiin, niin ihana, niin lämmin!

papudesign4

leggarit & pipo PAPUDESIGN/ tunika SILVERJUNGLE/ takki DIDRIKSONS/ kengät SOREL/ korvikset CORUU

Onnistuin saamaan asuun ainakin useamman suomalaisen yrityksen vaatetta ja korua, mistä olen aina tyytyväinen.

Mitä tuumaatte leggariasusta? Oletko itse leggarityyppejä? Liputatko Sorelien puolesta?