*kaupallinen yhteistyö Way Out-pakohuonepelin kanssa
En ole halunnut testata pakohuoneita, vaikka niiden suosio on selkeästi ollut suuri viime vuosina. Somessa on vilahdellut paljon kuvia porukoista, jotka ovat selvittäneet tiensä ulos pakohuoneesta ja veljeni puolisoineen on käynyt niissä useamman kerran. Oma kauhuni on liittynyt ahtaanpaikankammoon ja suljettuun huoneeseen, siellähän voi hepuloida! Elokuussa koin ensimmäisen pakohuoneeni ja aatonaattona toisen. Taas se ajatus hepuloinnista kävi mielessä, mutta hätää ei pääse syntymään, sillä peliä seurataan koko ajan kameroista ja jos on pakko päästä ulos, sen kuin huikkaa kameralle ja ovi aukeaa.
Mutta tiedättekö mitä? Siinä pelin touhussa ja keskittyessään ei edes ehdi älytä olevansa suljetussa huoneessa. Aatonaattona minä, mieheni, veli ja käly olimme pankkirosvoja. Meidän oli tarkoitus varastaa holvista timantti vihjeitä käyttäen. Olimme suunnanneet päivää ennen joulua Jyväskylässä Väinönkadulla sijaitsevaan Way Out-pakohuonepelipaikkaan, sillä halusin antaa elämyslahjan ja tiesin heidän innostuksensa pakopeleihin. Saimme hyvät ohjeet ja pohjustuksen siitä, mitä edessä oli Way Outin uusimmassa pakohuoneessa, Diamond Heistissa.
Maailmankuulu timantti on talletettu paikallisen yksityispankin holviin. Olette osa kansainvälistä rikollisliigaa, joka on ottanut tehtäväkseen varastaa timantin. Järjestön parhain soluttautuja on työskennellyt pankissa jo useamman kuukauden ja valmistellut kaiken valmiiksi ryöstöä varten! Hän varmistaa selustanne 60 minuutin ajan.
Aika alkoi pyöriä digitaalisena näytössä ja me aloimme vimmatusti pohtimaan ratkaisua. Ensimmäiset minuutit ovat vähän hämmentäviä, kun kaikki tutkivat huoneessa olevia tavaroita ja miettivät, mistä ratkaisu alkaa, mutta aika pian saimme ensimmäisen lukon auki. Edessä oli tässäkin huoneessa todella monenlaisia lukkoja, magneettisia, suuntalukkoja, perinteisiä pyöritettäviä lukkoja jajaja… Kun ensimmäisessä pakohuoneessa olin aivan huuli pyöreänä ja tuntui, että melkein seurasin vain mitä muut tekevät, tässä olin heti paljon enemmän mukana. Ilahdus on valtava, kun saat pari lukkoa auki! Ja ne mekanismit, kun joku raksahtaa tai liikahtaa auki, sitä samaan aikaan innostuu ja välillä vähän säikähtääkin. Ihan huippuja keksintöjä!
Vaikeinta näissä peleissä on arvioida, kannattaako pyytää vinkkiä, jos ei pääse eteenpäin. Tässä huoneessa vinkin sai huikkaamalla kameraan, että haluamme vinkin. Yksi kohta jumitti ja päädyimme vinkkiin, mutta lopussa meillä jäi yli 20 minuuttia aikaa jäljelle – olisi siis ollut aikaa ratkoa tuotakin kohtaa pidempään, mutta sitä ei siellä huoneessa osaa arvioida, kun ei tiedä, paljonko aikaa on jäljellä.
Diamond Heist on huoneena mielestäni kohtuu helppo, vaikkei minulla paljon ole vertailukohtia ja toisaalta, veljeni keksi taas yhden vinkin, jota en olisi itse keksinyt. Näissä selkeästi harjaantuu! Vähän kaipasimme monimutkaisempaa tarinaa huoneen ympärille, toisaalta minäkin tokakertalaisena pääsin tähän mukaan hyvin. Tehtävät jäivät eräällä tavalla irrallisiksi, olisi ollut kivaa, että niiden mukana olisi kulkenut jokin tarina. Tiedän, että itse hermostuisin liian vaikeassa huoneessa, kun peli ei etenisi, siltä kantilta tämä oli ihan huippu. Pääsimme tasaiseen tahtiin eteenpäin ja aina yllätti, kuinka monta uutta pulmaa edessä olikaan.
Joka tapauksessa meillä oli huikean kivaa, enkä ole kuullut keneltäkään pakohuoneessa käyneeltä, että olisi ollut huono reissu. Olen aivan varma, että tästä jäi enemmän muistoja, kuin siitä, että olisin paketoinut veljelle ja kälylle vaikka lakanat joulupakettiin. Tämä on ihan ehdoton elämyslahja ja sopii moneen tilanteeseen polttareista pikkujouluihin tai vaikka uuden vuoden elämykseksi kaveripoppoolla! Mutta hei, kannattaa ottaa juhlajuomat vasta jälkikäteen, pakohuoneessa kannattaa oikeasti olla niin sanotusti terävimmillään!
Luin juuri artikkelin siitä, miksi pakohuoneita kannattaa harrastaa. Niissä muun muassa kehittyy kommunikointitaidot, oppii keskittymään paineen alla ja jopa stressitaso laskee! Tämä on ihan varmasti totta, sillä unohdin ainakin itse täysin ajan, paikan ja sen, että on aatonaatto. Keskityin täysillä edessä olevaan ongelmaan ja siihen, että ratkaisemme sen tiiminä. Sanoisin, että me neljä olemme hyvä tiimi, sillä kaikki olivat hyvin rauhallisia eikä kukaan hermostunut. Ainoa murahdus tuli mieheltä yhdessä kohtaa minulle, että pidä nyt se …. paikallaan, en näe! Jätin yhden sanan kirjoittamatta, jotta en paljastaisi yhtään liikaa edessä olevasta elämyksestä. Samasta syystä otin hyvin varovasti kuvia, että kaikki saisivat aloittaa tämän elämyksen puhtaalta pöydältä.
Niin me selvisimme timantti kainalossa ulos hieman alle 40 minuutissa ja lähdimme kohti paljua tekemään jälkipuntia pelistä ja kyselemään fiiliksiä toisiltamme. Kaikilla oli hurjan kivaa. Kiitos Way Out meidän aatonaaton paon järjestämisestä!
Onko itselläsi kokemuksia pakohuoneista tai juuri tästä kyseisestä?
