Kukkia järven rannassa ja arvontamuistutus

Sunnuntaiaamu, harmaa lumisateinen keli, kiire ja sotkuinen tukka. Kuulostaako hyviltä lähtökohdilta asukuville? Saatiin me sentään muutama ihan käyttökelpoinenkin aikaiseksi! Ehdotin miehelle paikkaa järven rannassa, mihin saisi myös auton parkkiin. Enpä ajatellut, että on talvi ja ajoväylä parkkikselle ei ole käytössä tai aurattu. Mies pysäytti auton bussipysäkille, kävi jalan kokeilemassa uskaltaako ajaa vai jäädäänkö pohjasta kiinni ja sitten mentiin! Taaperolla ja minulla silmät levisivät takapenkillä, kun mies kaasutti kohti penkkaa, joka ei kyllä sitten ollutkaan mikään penkka. Ei jääty kiinni ja päästiin vielä poiskin. Täytyy sanoa, että aikamoista omistautumista mieheltäni ajaa minne vaimo pyytää, ottaa kuvia ja vielä auttaa jos tarvitsen muokkausvaiheessa apua (teimme nimittäin uutta banneria yhdessä aika myöhään yöhön viime viikonloppuna). Ihana olet, tiedän että luet tämän kuitenkin!
 


Itse asu puolestaan on ollut viikon ajan päällä lähes päivittäin, sillä tästä puserosta tuli hetkessä suosikki. Myös Siljan laivat myyvät Desigualia ja tämä pusero oli laivalla klo 22 jälkeen -70% alessa, joten siitä tuli Tukholman reissun toinen Desigual-hankinta. Tykkäsin kovasti isoista kukista sekä avarasta pääntiestä puserossa. Näistä kuvista ei varmaan näy pompula, mutta nyt minulla on kolme omaa pinkkiä puhelinjohtoponnaria! Veljeni puoliso, jolta ”vein” joulukuussa sinisen puhelinjohtoponnarin, oli hommannut minulle näitä joululahjaksi, jonka unohti antaa. Kivaahan se oli saada tammikuussakin joululahja, eikä tarvitse viedä toisen pompuloita. Olikohan tämä joku vinkki? :D

 

housut Object/paita Desigual/kengät Emma/takki Esprit/

huivi Hampton Republic/korvissa legot

 

 Itselleni on tullut joku Desigual-hepuli vuoden tauon jälkeen, tänään sentään otettiin asukuvat ilman kyseisen merkin vaatteita. Jaksatteko näitä vielä?

Ja hei, huomenna päättyy blogin 3v arvonta, käykäähän vielä osallistumassa!

Leppoisaa viikonlopun jatkoa!

Collegepaita Mältinrannassa

Täällä vuosisadan murehtija ja miettijä hei. Löytyyköhän ruudun takaa samanmoisia, jotka kiinnittävät liikaa huomiota epäoleellisiin asioihin? Kerron teille esimerkin: jos blogistani häviää lukija tai Instagrammista seuraaja, selailen postauksiani ja kuviani miettien, mitä tein väärin, miksi karkoitin tuon tyypin. Sama facebookin kanssa, olen ihan onneton jos joku häviää kaverilistaltani, toisaalta saatan poistaa itse puolituttuja, joiden kanssa en ole missään tekemisissä. Yleensä en edes tajua kuka se minut poistanut fb-kaveri oli, mutta silti murehdin päivitinkö liian tyhmiä juttuja. Ja samalla yritän tolkuttaa itselleni, että sillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, olen tyhmä kun otan kaiken niin henkilökohtaisesti. Millään näistä ei ole mitään merkitystä. Murehtiiko joku muu tällaisia epäoleellisuuksia? Ja siis murehtimisella en tarkoita mitään päiväkausien voivottelua, vaan sellaista hetkellistä apeutta ja muljaisua mahassa.

 

Tästä päästäänkin aasinsillalla tavisasuun, mitä minulla oli viime viikolla päällä. Sairastamisen jälkeen ei tehnyt kauheasti mieli kameran eteen, mutta eilen kun olin saanut jopa farkut ja collegen päälle, uskaltauduin kameran eteen. Kuvissa olevan takin olen ostanut 11 vuotta sitten, mutta se jäi jossain vaiheessa unholaan ja kaivoin sen taas esille. Mieskin kysyi onko se uusi, mutta muisti heti mistä takista oli kysymys kun selitin, kuinka murehdin vuonna 2004 siihen mennyttä ketsuppia ja että takki on pilalla. Jep, taisin tosissani murehtia taas näinkin tärkeää asiaa, kun mies sen 10 vuoden jälkeen heti muisti…. Olen oikea murehtijanainen! :D Itselleni käy usein niin, että kun oikeat, isot murheet ovat liian rankkoja mietittäväksi, alan niiden sijaan murehtimaan fb-kaverista, ketsuppitahrasta tai sekaisesta keittiöstä, teen oikeista murheista monta merkityksetöntä pientä. Kumma tapa ja vähän raskas, täytyy myöntää.

 

 

 

Totaalinen repeäminen kuvatessa tapahtui, kun sanoin putoavani kohta tuonne järveen ja taapero räjähti kovaääniseen nauruun sen kuullessaan. Siinä ei enää itsellänikään pitänyt pokka, ilmeisesti ajatus äidistä hyytävässä vedessä oli hauska! Oodi näille talvitennareille, ne ovat taaperon kanssa painaessa ihan parhaat popot, kun talveakaan tunnu enää Suomessa olevan. Kävelin edelliset talvitennarit puhki ja pari viikkoa sinnittelin sukka märkänä kun niissä oli oikeasti pohjassa reikä, kunnes päädyin tilaamaan uudet talvitennarit. Paita on yksi harvoja tosissaan merkkituotteita, mitä omistan, mutta kuulkaa se pitäisi pestä käsin! Aikani jaksoin, nyt olen lykännyt sitä pesukoneeseen, sillä kovassa käytössä se on viimeisen vuoden ollut, ihan lemppari!

 

paita Ralph Lauren/huivi Becksöndergaard/farkut Object/takki H&M/tennarit Anna Field

 

 Tämä tyyppi kiinnostui olisiko meillä pullaa kun tultiin hänen tontilleen kuvailemaan.

 

Mukavaa uutta viikkoa, älkää murehtiko!

Poncho ruskan väreissä

Kyllä syksyn ja ruskan värit inspiroivat ihmistä, ah kuinka kauniit värit luonnossa on! Keltaisia, punaisia ja oransseja lehtiä katsellessani muistin ponchon, jota en ole hetkeen käyttänyt. Innostuin ostamaan muutama vuosi sitten pari ponchoa, mutta olen kokenut niiden pitämisen haasteelliseksi. Joko on pihalla kylmä tai sisällä kuuma ponchossa ja mitä muuta sinne alle keksii laittaa kuin neulepoolon? Kaikki vinkit ponchon käytöstä otetaan ilolla vastaan!

Lauantaina keli oli sopiva ponchon käyttämiselle, eikä minulle tullut kuumakaan kahvilareissulla, vaikka en riisunut ponchoa. Kiitos ruska, että muistin tämän ponchon kaapissani!

 

neulepoolo Promod/poncho Object/saappaat Barcelonasta/hattu Global Accessories/hame Vero Moda/laukku Bulaggi

 

Minusta tuntui, kuin heittelisin lehtiä jossain satumaassa, kun katsoin näitä kuvia. Upeaa aikaa, nautitaan tästä vielä hetki!

 

Kaunista sunnuntain jatkoa kaikille!