Luin jokin aika sitten Tarjanne-risteilystä Maapalloilija-blogista. Toki hyvin tiesin, että Hopealinjat järjestävät risteilyitä Tarjanteelle, mutten koskaan ollut ottanut selvää, mihin hintaan ja milloin. Miten sinne pääsee. Lukuisat kerrat olen ottanut kuviakin Mustalahdessa seisovasta Tarjanteesta, mutta tuo yli satavuotias, maailman vanhin alkuperäisellä reitillään oleva höyrylaiva on kokonaan kokematta. Aloin sepustamaan asiaa miehelle, että eihän me voida asua 20 vuotta Tampereella kokematta Tarjanne-risteilyä! Miksi emme ole koskaan olleet? Mies innostui välittömästi ja alkoi selvittää, kuinka laivan kyytiin pääsee.

Tarjanne ja Runoilijan tie Tampereelta Virroille

Tampereen Mustalahdesta pääsee hyppäämään kyytiin ja matkaamaan Tarjanteen kyydissä Virroille. Koko matka kestää 8 tuntia ja lopulta on bussikyyti Virroilta takas Tampereelle. Toki kyytiin voi tulla matkalta tai toiseen suuntaan. Tarjanne kulkee kesällä keskiviikkoisin ja perjantaisin Tampereelta lähtien.

Me pähkäilimme, kuinka pääsisimme laivan kyytiin, sillä 8 tuntia on varmasti lapsille liian pitkä. Lopulta ratkaisimme asian näin: ajoimme autolla Ruovedelle, jätimme auton sinne satamaan ja hyppäsimme lauantaipäivänä Virroilta Tampereelle kulkevan Tarjanteen kyytiin. Ruovedeltä Tampereelle matka kesti nelisen tuntia. Seuraavana päivänä mies polki 80 kilometriä pyörällä Ruovedelle hakemaan auton takaisin. Oli muuten oma ehdotuksensa tehdä näin ja tuo matka oli lapsille juuri sopiva! Tuo väli maksoi aikuisilta 42 euroa ja lapsilta 21 euroa.

Tarjanne yllätti

Ensinnäkin yllätti, miten valtavan perinteinen laiva tosiaan on. Pääsimme käymään konehuoneessa, jonne kapteeni lähetti viestejään ja konemies hoiteli homma noin 70-80 asteen lämmössä. Hurjan kuuma paikka! Ylipäätään Tarjanne oli yllättävän lämmin sisätiloiltaan helteisenä päivänä, viilein paikka taisi lopulta olla ylemmän kannen ravintola.

Keskikerroksessa on baari, jossa on pientä syötävää ja juotavaa tarjolla koko matkan ajan. Yläkerrassa on a la carte-ravintola, jonne suositellaan varaamaan ruoka etukäteen, sillä kaikkea ei ole aina saatavilla. Laivan kokki tekee hommia hurjassa kuumuudessa ja pienissä tiloissa, perinteistä ruokaa lähiseudun antimista. Mies ja lapset tykkäsivät kovin annoksistaan, perunamuussista ja muikuista sekä kalakeitosta, jossa oli erittäin maukas liemi. Itse valitsin salaatin, jossa oli mansikoita, kohtalaisen mustaksi mennyttä juustoa ja parsaa. Se ei ollut niin vakuuttava, kala-annokset veivät selkeästi pidemmän korren!

Tarjanteella oli myös lapsille paljon värityskuvia ja -kyniä, lisäksi he saivat ohjata laivaa hattu päässä hetken ja kunniakirjatkin lähtivät matkaan. Eli oli lapsia ajateltu!

Upea perinteinen reitti ja Muroleen kanava

Tarjanne aiheutti lähtiessään paljon kuhinaa Ruovedenkin laiturissa, kun se pilli viheltäen lähti matkaan. Upea kimmeltävä Näsijärvi avautui edessämme ja välillä vedimme henkeä, kun livuimme niin kapean tuntuisin kohtiin. Mutta ei hätää, hyvin se niistäkin meni kapteenin Sami Salmen varmalla otteella. Muroleen kanavaan saapuessa väkeä olikin paljon ja moni hyppäsi kyytiin pyöränsä kanssa Muroleesta. Kuulimme monenlaisia pyöräilykokemuksia reitin varrelta ja laivan etukansi suorastaan täyttyi pyöristä. Kannattaa muistaa tämäkin vaihtoehto, tulla osaksi matkaa kyytiin ja pyöräillä toinen suunta!

Kun lähestyimme Tamperetta, lapset ihastelivat Särkänniemeä kovin. Ei sitä tästä suunnasta Näsijärveltä ole yleensä katseltu! Wau he sanoivat! Kyllä tämä ehdottomasti oli historiallinen asia, joka kannatti kokea. Olemme monesti lukeneet siitä, kuinka Tarjanne oli auttamassa ihmisiä Kuru-laivan upotessa myrskyssä, mutta nyt saimme astua tuo laivan kyytiinkin. Alakerrassa on muuten hyttejä majoittumiseen, jos sellaisen haluaa kokeilla. Ilmeisen suosittuja tosin ovat olleet!

Upea Ruoveden satama

Kun mies sanoi, että ajellaan Ruovedelle ja kertoi, että siellä on satamaravintola, odotin jotain pientä kuppilaa ja yhtä laituria. Leukani loksahti todella Ruovedelle saavuttaessa. Satamahan oli valtava! Oli uimaranta ja upea hyppytorni, iso ravintola terasseineen, todella hyvät ruoat, leikkipaikka, toinen ravintola ja live-esiintyjiä ja paljon ihmisiä, veneitä ja kuhinaa. Käsitykseni Ruovedestä muuttui täysin ja ruoka oli oikeasti todella hyvää! Hauskaa, että kampaajani jutteli jonkun suositelleen hänelle Ruoveden satamaravintolaa ja yhdyin välittömästi kehuihin. Kyllä on hyvä! Mene Ruovedelle, minä haluan uudelleen sinne!

Tarjanne oli upea pala historiaa, sen reitti kaunis ja Ruovesikin yllätti tosissaan. Kannatti tehdä tämä reissu! Sen voi toteuttaa eri tavoin ja pienemmissä paloissa tai rykäistä koko reitin – kannattaa tutkia verkosta erilaisia reittivaihtoehtoja ja kokea tämä!

Kuinka moni on käynyt Tarjanteella? Mitä pidit?