Tampereella kehittyy vauhdilla uusi kaupunginosa – tee päiväretki katutaiteen ja tehdashistorian keskelle

Kesäviikonloppu vailla suunnitelmia? Niitä meillä on ollut tänä kesänä useampia! Mietin, että olisi kivaa tehdä jokin retki lähialueella ja käydä jossain, missä ei ehkä olisi vielä käynyt. Haasteensa asettaa myös lasten kasvu – siinä missä pienet ihmiset nappaa mukaansa minne vain, teini-ikään tulevaa ei innosteta niin helposti.

Mietittyäni asiaa ehdotin perheelleni, josko mennään ratikalla Hiedanrantaan. Toki sinne autollakin pääsee, mutta tässä oli taka-ajatuksena kuopusta kiinnostava tekosaari. Vuonna 2022 Lielahden vieressä alkanut tekosaaren rakennus on kiinnostanut häntä, kun paikan ohi on ajettu treeneihin lukuisia kertoja. Sinne on päästävä! Miltä tuntuu mennä tekosaareen?

Varsinaisesti emme nyt kuitenkaan siellä kävelleet, mutta ratikkahan viuhahtaa tekosaaren läpi. Kuopus oli tyytyväinen, nyt siellä on käyty!

Ratikalla Hiedanrantaan

Ratikkaa ei tule arjessa käytettyä, joten sitä tuntee olonsa täysin turistiksi mennessään sen kyytiin. Hyppäsimme keskustasta ratikan nro 1 kyytiin ja lähdimme kohti Länsi-Tamperetta. Matka Hiedarantaan kestää noin 12 minuuttia. Jäimme pois Tehdas-pysäkillä.

Tuossa pysäkin ympäristössä ihastutti valtavasti sinne tehdyt istutukset. Olipa kauniisti laitettu kukat, jopa mansikat kasvoivat radan vieressä. Ihana näky vs. hiekkaa ympärillä. Siinä kun kykin kuvaamassa kukkia, meni parikin ratikkaa ohitsemme. Iloisesti kuskit vastasivat vilkutukseen, kun lapsi päätti heille vilkutella. Kiitos siitä!

Autollakin toki pääsee perille ja ainakin omana retkipäivämme oli hyvin tilaa ilmaisissa parkeissakin. Ja toki pyöräily perille onnistuu hyvin myös!

Katutaidetta ja herkkuja Hiedanrannassa

Mitä periltä sitten löytää? Hienon kokonaisuuden, jonka rakentaminen toki kehittyy vielä vuosien ajan. Alueesta on tarkoitus tehdä oma kaupunginosansa, jonne ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan vuonna 2026.

Tällä hetkellä Hiedanrannasta löytyy mm. katutaidepuisto, joka käsittää tuhansia neliömetrejä ja sinne on yli 200 taiteilijaa tehnyt teoksia. Vanha sellutehdas punatiilineen luo hienon kontrastin modernille katutaiteelle. Itse ainakin pidän tällaisesta ympäristöstä. Zane Praterin luoma Cygnus Cygnus -seinämuraali, joka esittää joutsenta, on valtavan hieno.

Katutaidepuistossa on myös vapaasti maalattavissa olevaa tilaa, jonne voi käydä harjoittelemassa. Kannattaa tarkistaa mihin saa maalata täältä!

Hiedanrannan Pajassa on myynnissä suuri määrä käsityöläisten tuotteita, jotka valmistuvat Hiedanrannassa.

Toki myös ravintoloita löytyy useampia ja alueella on myös jäätelökioski. Meitä kiehtoi eniten Tehtaan Terassi, jossa neljä ravintolaa on avoinna kesäaikaan päivittäin klo 12-19 (säävaraus!). Terassilta löytyy Muona, Katuravintola Leidi, Ramona ja Ravintola Palkki. Päädyimme näistä viimeiseen (vaikka toki terassille voi ostaa eri paikoista vaikka jokainen oman annoksensa). Lapset kehuivat juusto- ja pekonihampparinsa taivaisiin ja minunkin kasvishampparissa oli loistavasti makua (vaihdoin vegaanisen juuston tavalliseen).

Olimme siis hyvin tyytyväisiä tähän kokonaisuuteen! Terassialue oli esikoisen mielestä samanlainen kuin katukeittiöalue, jolla söimme Kööpenhaminassa. Totta! Viihtyisä alue!

Tekemistä Hiedanrannassa

Alueella on myös sauna, joka on auki tiistaisin ja torstaisin klo 17-21 (maksu 8 euroa aikuisilta). Sekasaunassa saunotaan uikkarit päällä ja suihku löytyy pihalta. Tämän haluaisin ehdottomasti vielä testata tänä kesänä!

Saunan saa vuokrata myös yksityiskäyttöön, eikä hinta ollut minusta kauhean paha – arkena yksityisesti saunoo hintaan 45 euroa/tunti. Yhtä aikaa saunaan mahtuu 10 henkeä. Ehkäpä porukka kasaan, saunomaan ja syömään?

Toinen asia, minkä haluaisin kokea on elokuun alussa pidettävät ulkoilmaleffat. Näytöksiä on kolme ja ne järjestetään 7., 8. ja 9.8. Kurkkaa leffat täältä.

Lisäksi ohjelmassa on kesäjoogaa, konsertteja ja alueellahan viihtyy vain ulkoillen ja ihastellenkin. Tai voi loikkia omia parkour-ratojaan, kuten lapset innostuivat tekemään. 16.8. luvassa on Hiedanrannan Puutarhajuhlat.

Meillä oli todella kiva lähialueen retki Hiedanrantaan, edellisestä käynnistämme oli ehtinyt vierähtää muutama vuosi. Tuolloin perille ei vielä päässyt ratikalla ja kaikkialla oli aika tyhjää. Miltäköhän alue näyttääkään muutamien vuosien kuluttua, kun asukkaita sekä palveluita alkaa tulla enemmän ja enemmän?

Oletko käynyt Hiedanrannassa viime aikoina? Mitä pidät vanhan ja modernin yhdistelmästä? Ehdottomasti matalan kynnyksen suht edullista kesätekemistä Tampereella!

Edullista ja kivaa kesätekemistä Tampereella

Hyvää juhannusta kaikille! Meidän perheemme viettää kotijuhannusta nauttien tyhjentyneestä kaupungista. Ajattelin tässä koneella istuessa vinkata teille yhdestä Tampereen aktiviteetista, jonka testaamista olen miettinyt vuosikausia. Kyllä.

Olen aiemminkin sanonut, että kotikaupungissa ei tule tehtyä niin helposti asioita – esimerkiksi Turussa sitä menee heti maauimalaan, Jyväskylässä kahvilaan ja Tampereella… Ei saa aikaiseksi. 24 vuotta Tampereella ja nyt saimme aikaiseksi.

Kävimme siis eilen testaamassa vihdoin kolmisin lasten kanssa Koulukadun minigolfin. Niin kivaa, niin helppo mennä ja edullista. Eilisilta oli loistava aika, löytyi parkkipaikka suoraan kohdalta ja ruuhkia ei ollut. Ainoa miinus oli aika puuskittainen tuuli, joka sai pallot välillä vierimään omiaan. Mutta kivaa oli silti!

Koulukadun minigolf – jo vuodesta 1997

Minigolf on mielestäni siitä kiva laji, että sitä ns. osaavat kaikki. Ei tule samanlaisia suorituspaineita kuin monissa lajeissa, mieluummin lähden minigolfaamaan kuin esimerkiksi padelia kokeilemaan.

Olemme minigolfanneet muun muassa Ahvenanmaalla, mutta sen verran aikaa oli edelliskerrasta, ettei kuopus muistanut hommaa tehneensä. Hänellä on kuitenkin suuri tarmo lajiin kuin lajiin, nyt mennään eikä meinata!

Meillä meni ilman ruuhkia kolmistaan suoritettuihin 18 rataan noin 1,5 tuntia. Ehkä hieman vähemmän, en niin tarkkaan seurannut. Lisäaikaa toi kadonnut pallo, jota etsimme aikamme ympyrää pyörien. Kumma homma, että pallot ovat punaisia, keltaisia ja niin edelleen!

Kolme vaikeustasoa ja hinnoittelu

Koulukadun minigolfissa on mielestäni huikean laajat aukioloajat – se on auki joka päivä kellon ympäri nyt kesäaikaan, eli kello 10-22. Varmasti ehtii päivän aikana paikalle! Radat maksavat aikuisilta 9-11 euroa ja lapsilta (alle 15 vuotta) 5-6 euroa riippuen radasta.

Vaikeustasoja on kolme. Betonirata luvattiin helpoimmaksi, huoparata vaikeimmaksi ja eterniittirata oli jotain siltä väliltä. Meille riitti aivan tarpeeksi haastetta betoniradassakin. Vaikeusaste ei noussut lineaarisesti, vaan esimerkiksi seitsemäs lyöntipaikka oli aika haastava aloittelijoille – pallo piti saada lentämään nurmikon yli suht kauas.

Kävimme tutkimassa muitakin ratoja ja huoparadalla pallo täytyy saada nousemaan ylämäkeen yhdellä suorituspaikalla yms. Eli ainakin näin lasten kanssa tuo betonirata oli ehdottoman toimiva. Pienimmälle sai muuten myös lyhyemmän mailan.

Paikasta löytyy myös terassi ja kioski jätskeineen ja limuineen, eli oikein toimiva konsepti. Pyynikin kauniissa maisemissa on kivaa golfata ja vieressä on myös leikkipuisto pienemmille, jotka eivät välttämättä jaksa rataa kiertää. Toimii siis monen ikäisten kanssa.

Meidän tyttötrio suosittelee lämpimästi minigolfia Koulukadulla, eikä varmasti jäänyt viimeiseksi kerraksi tämä reissu. Nyt kun vihdoin saatiin se ensimmäinen kerta käytyä!

Ja ryhmille saa alennuksen, jos kaipaat tekemistä porukalle kesällä.

Oletko käynyt täällä minigolfaamassa, mitä tykkäsit? Ja suurkiitos hyvästä palvelusta henkilökunnalle!

Laineilla lipuen Laukon keikoille

Kaupallinen yhteistyö Hopealinjat

Jälleen kerran Pirkanmaan mahdollisuudet aukenivat aivan uudella tavalla, kun pääsin tutustumaan viime viikolla Laukon kartanoon. Hyppäsimme kälyni kanssa Laukontorilta Hopealinjojen kyytiin, josta m/s Silver Moon lähtee kello 15 kohti Vesilahtea ja Laukon kartanoa. Keikat alkavat kello 18 ja matka kestää parisen tuntia. Laivan saapuessa perille jää siis vielä ennen keikkaa aikaa tutkia kartanon taidenäyttely, tilata jotain ruokaa tai ihastella puodin tarjontaa. Olisin ottanut mukaani kaiken tuolta puodista, miten ihastuttavia astioita ja koruja. En voinut ohittaa Linda Toyen rannekorua, se oli niin hurjan kaunis ja pääsi matkaani. Täältä voi tutkia lisää puodin tarjontaa.

Laukon kartanoon Pyhäjärven laineita pitkin

Minusta oli todella kivaa, että laiva lähti jo iltapäivästä ja keikka alkaa aikaisin. Takaisin laiva lähtee kello 20.30, eli aikaa jäi keikan jälkeenkin tutkia aluetta. Menomatkalla vaihdoimme kuulumisia ja kerroin kälylle erilaisista paikoista, mitä matkalla näkyy. Hän oli ensi kertaa Hopealinjojen kyydissä ja asuu muualla, joten Pispalan maisematkin olivat hänelle uusia. Tällä kertaa laivassa ei ollut maisemien selostusta, vaan keikkatunnelmaan sopivaa musiikkia.

Ruoka tuli tarjolle heti laivan lähtiessä, se on ostettava erikseen, eli laivalippuun se ei suoraan kuulu. Tarjolla oli kasviksia, kalaa ja perunaa sekä erilaisia salaatteja. Olisin jälleen syönyt niitä mummonkurkkuja loputtomiin, ne ovat herkkua! Syödessä ihmettelimme Nokian Sotkanvirran kapeutta jälleen ja upean vehreitä maisemia.

Laivan lipuessa Laukon kartanolle hämmästyin ihmismäärää! Autojono oli sekä saapuessa että lähtiessä aika loputon, joten laivalla saapuminen oli ihanan vaivatonta eikä tarvinnut jonotella! Hämmästyin myös paikan upeutta – alue oli paljon suurempi kuin arvasinkaan, maisemat olivat kauniita, rakennukset upeita… Ihastuttava paikka!

Laukon kartanon historia ja keikat

En ollut aiemmin tutustunut Laukon kartanon historiaan ja hämmästyin sitä verkosta lukiessani. Jo 1400-luvulla alkunsa saanut paikka on nykyään Liisa Lagerstamin perheen koti ja hänen lapsuudenkotinsa. Vuonna 2016 he ovat avanneet paikan sen nykyiseen käyttöön. Alueella on kyllä valtavasti tutkittavaa patsaista näyttelyihin, täällä voisi käydä muutenkin kuin keikkapäivänä tutkimassa paikkoja. Nyt agendana oli kuitenkin Anna Puu.

Käväisimme taidenäyttelyssä keikkaa odotellessa ja saimme ennen sen alkua ihan kivat istumapaikatkin, joilta kuuntelimme keikan alun. Aika monella tuntui olevan matkassa myös retkituoleja. Käly halusi maistaa vohvelia ja se oli ilmeisen onnistunut, sillä oli jo kadonnut, ennen kuin ehdin kysyä maistiaista. Anna Puu aloitti keikkansa täsmälleen kello 18 ja ihmetteli, miten tänne maalle on löytänyt näin paljon ihmisiä. Helpostihan sinne pääsi ja monelle Laukon keikkamatka tuntui olevan jo kesäperinne.

Keikka kesti reilun tunnin ja sen aikana pystyi hyvin käymään lähempänäkin artistia kuuntelemassa. Anna veti kaikki hittinsä Runosta Ota minut tällaisena kuin oon-kappaleisiin. Mestaripiirrosta toki yhteislaulettiin myös samoin kuin Sääntöjä rakkaudelle.

Kotimatkalla katselimme auringonlaskua ja pääsimme jonottelematta takaisin Laukontorille. Todella kiva konsepti minusta! Keikkoja on vielä 15 kappaletta jäljellä tälle kesälle, itseäni houkuttelisi käydä katsomassa Dingoa elokuun alussa. Kurkkaa täältä mitä kaikkia artisteja Laukossa nähdään vielä tänä kesänä.

Oletko käynyt keikalla Laukossa? Mukavaa alkanutta uutta viikkoa!