Safarihommia sekä epäonnistunut hakemus

Sunnuntaita ystävät! Onpa ollut ihan tosi kiva viikonloppu, entä siellä? Meillä oli lapsen luokkakaveri yökylässä ja lisäksi eilen käytiin lähiruokasafarilla, miten kiva keksintö! Olen tutkinut ideaa varmaan jo 15 vuotta sitten, mutta koskaan ei ole saatu aikaiseksi lähteä tai on oltu jossain muualla. Lähiruokasafarilla pirkanmaalaiset tilat avaavat oviaan ja joukkoon kuuluu niin lihatiloja, kahviloita, vihannesravintolaa kuin pienpanimoita. Yhteensä paikkoja oli eilisellä safarilla muistaakseni 26 kappaletta. Kävimme Lempäälässä Mantereen tilalla, jossa kuopuksella oli vähän vaikeuksia syödä haikkuburgeria, kun vieressä ylämaankarja katseli. Siis onko tämä tuolta tapettua lehmää hän kyseli. Mietin, että jo oli hyvä tulla tälle kierrokselle jo ihan tämän takia, kyllä, tuolta ruokasi tuli.

Siirryimme sitten Ilolan tilalle Valkeakoskelle, jossa syötimme innoissamme lampaita, söimme pehmistä ja lapset pääsivät ratsastamaan. Matkalla pysähdyttiin Toijalassa Hopping Brewsterissä, heidän olut on valittu jopa Suomen parhaaksi olueksi! Älyttömän kiva reissu ja paikkoja olisi riittänyt vaikka kuinka, mutta tietenkin ajomatkaa on jonkin verran ja yllättävän pitkään saa aikaa menemään paikoissa, Ilolassakin oli vaikka mitä! Niin lähellä kuitenkin kotia ja samalla paikoissa, joissa ei ole ikinä käyny: Suomi on mahtava paikka!

Viikolla tapahtunutta: ei voida auttaa – starttirahan 3. kausi

Kuten kerroin, starttirahakauteni loppui viime viikonloppuna. Ja sitten, maanantaina (!!) luin Naisyrittäjien Facebook-ryhmästä, että starttirahaa on voinut koronan takia poikkeuksellisesti hakea tänä vuonna 12kk:n sijaan 18kk:n ajaksi. ÄH! Tiesin kyllä, että uusi hakemus tulee tehdä, kun vanha on vielä voimassa, mutta päätin silti kysyä TE-toimistosta onko mitään tehtävissä. Omatkaan myynnit eivät ole menneet kevään jälkeen ihan putkeen ja olen tehnyt yhden aloittelevan yrittäjän virheen – myynyt liian halvalla. Aluksi ajattelin, että aloittelevan on otettava vastaan ihan kaikki mitä saa ja hinta ei ole niin tärkeä, mutta niitä on muuten vaikeaa nostaa! Olen huomannut olevan välillä todella työllistetty, mutta tilillä se ei tarpeeksi näy. No, ei siitä sen enempää, mutta minulla oli todellakin mennyt starttirahan kolmas mahdollisuus ohi aivan täysin ja halusin kertoa asiasta, jos joku on samassa tilanteessa!

Teen parhaani mutten lupaa mitään

Otin siis yhteyttä TE-toimistoon ja kysyin asiasta. Sen sijaan, että minulle olisi heti sanottu, että ei onnistu, minua palvellut mies oli aivan superystävällinen. Hän pyysi tekemään hakemuksen ja lupasi tehdä parhaansa, vaikka sanoi, että kyllä siinä se sääntö on, että aina pitäisi hakea uutta kautta kun vanha on vielä voimassa. Niin, senhän tiesin. Mutta hän lupasi mennä pomon ovelle kolkuttelemaan ja tehdä parhaansa. Hei ihan mieletöntä!

Pari päivää myöhemmin samainen mies soitti ja sanoi, ettei valitettavasti voi tehdä mitään. Sääntö on sääntö ja niitä ei Suomen byrokratiassa kierretä. En edes hätkähtänyt tai ollut pettynyt, sillä tiesin, että näin varmasti käy. Ihanaa, että sain näin hyvää palvelua, siitä olin ihan todella yllättynyt! Kuulemma valitusoikeus on, mutta miksipä valittaisin. Minua palvellut mies sanoi, että ainoa tapa valittaa olisi osoittaa, että olin täysin estynyt tekemään hakemuksen paria päivää aiemmin. Naurahdin, että niin, otan kuvan kun tietokone räjähti. Virkailija sanoi että joo ja sitten selität miksei yksikään muu julkinen tai lähellä ollut tietokone toimi. Sitten nauroimme jo molemmat. TE-toimiston virkailijan kanssa! Oli kyllä ihan paras palvelu ikinä ja vaikka starttirahan 3.kausi ei ole mahdollinen tai onnistunut, nauratti vielä puhelun jälkeenkin.

Mutta hei! Olettehan huomanneet tämän mahdollisuuden, joka koronan myötä on tuotu starttirahan 3.kauteen? Minä olen lukenut sadasta paikasta yrittäjän mahdollisuudesta työmarkkinatukeen ensi kertaa, mutta olin jotenkin täysin missannut tämän mahdollisuuden.


neule LUHTA/ farkut BY PIA’S/ kengät MINNA PARIKKA/ korvikset PINJAPUU/ laukku VERO MODA

Sitten vain hankkimaan lisää töitä viikonlopun tuomalla hyvällä mielellä! Viikonlopun olen mennyt tässä harmaassa univormussa, joka koostuu aika monesta kotimaisesta merkistä. Välillä villapaidassa on palellut, välillä hikoiluttanut. Vaihtelevat syyskelit ovat täällä.

Nyt lenkille perheen kanssa, aurinkoista sunnuntaita kaikille! Oletko ollut lähiruokasafarilla tai huomannut tuon starttirahamahdollisuuden?

Viikon parhaat palat (tule moikkaamaan huomenna!)

Lauantai! Viikossa on tapahtunut kyllä paljon, siitä hetkestä kun viime lauantaina suuntasimme Hyvinkäälle on kauan! Mitkä ovat olleet viikon parhaita juttuja? Ja mitä vielä huomenna tulossa?

  • Maanantaiaamu. Hyvin poikkeuksellista, että näin voi sanoa. Olimme hitsautuneet jotenkin puussa yhteen tai siltä se tuntui, kun esikoinen halusi perhehalin ja siinä sitten oltiin hetki ennen eri suuntiin lähtemistä mytyssä nelistään maanantaiaamuna seitsemän jälkeen.
  • Suunnistus. Kävimme kaksin maanantaina iltarasteilla ja vaikka emme hortoilleet, vitsi mikä sijoitus oli! Hämmästyin, oltiinpa hitaita. Mutta toisaalta, himmasin tarkoituksella useamman kerran ja jouduin yskimään tosissani limaa vielä irti. Lapsi sanoi torstaina, että suunnistuskoulussa oli kivempaa kuin Särkänniemessä (!!). Voi jee, metsä tekee iloiseksi!
  • Aika kuopuksen kanssa kaksin, kun esikoinen oli yötä Helsingin kummilassa. Olen käynyt pari kertaa kuopuksen kanssa sushilla kaksin tällä viikolla. Hän on kyllä mainio tyyppi! Nyt huomaa, kuinka esikoisen kolmevuotisajasta meni kyllä osa ohi vauvasumussa. Ihania tyyppejä osaavat 3veet olla!
  • Turkkilainen ilta. Siis aivan mieletön elämys keskiviikkona. Turkkilainen kuorinta ja vaahtopesu, turkkilainen ruoka ja päälle vielä pikakasvohoito. Ihana ilta, jossa sielläkin oli 3vee mukana. Kerron vielä lisää!

  • Juoksu. Juoksin 14 kilometrin lenkin torstaina, eikä tuntunut enää pahalta. Jes, taas yksi lenssu taittunut!
  • Invisible Heroes. Mennä katsoimme sitten koko sarjan, no, eihän niitä ole kuin kuusi jaksoa. Jakso/ilta, eli kuudeksi päiväksi riitti. Meidän on suht vaikeaa löytää sarjoja katsottavaksi, katsomme kaikki telkkarijutut yhdessä. Meille ei kiitos fantasiaa, ei tositv:tä, ei mielellään komediaa, ei puheohjelmia kiitos. Meidän lempparit, joita on tahkottu aika vauhdilla ovat olleet mm. Sons of Anarchy (ihan all time ykkönen!), Breaking Bad, True Detective ja OITNB. Huomaatte, jenkkiläisiä rikosdraamoja siis. Aallonmurtaja juuri muuten katsottiin, se on myös hyvä! Tositapahtumiin perustuva Invisible Heroes oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä ja laittoi googlettemaan lisää. Nosti myös näyttelijänä Pelle Heikkilän ihan uudelle tasolle omissa silmissä sieltä sekoilevasta Tikkakoskesta. Suosittelen! Ja hei, mitä me nyt katsotaan taas, apuaaaa! Suosituksia?
  • Tänään olevat Viikarin vuosi-kuvaukset, viidennet tänä vuonna siis, otetaan kirsikkapuiden alla. Ihanaa! Jää tytöistäkin pinkkien kukkien alla muisto.
  • Eilinen grillattu kala, sienet ja homejuustosalaatti. Tytöt söivät kaiken ja kehuivat, pyysivät sitruunat ja tillit kalan päälle. Kaikki hävisi hetkessä. Heillä oli selkeästi kova nälkä, mutta olinpa ylpeä kun syövät niin kaikkea ja olipa iloinen illallinen, ihan vailla ruokataistoa. Kaikki vaan meni ja vanhemmat saivat kehut mahtavasta ruoanlaitosta! Ohhoh!

On niitä muitakin kivoja juttuja viikkoon mahtunut, tapahtumarikas viikko. Samalla viikkoa on siivittänyt väsymys ja selkeä aivojen ylikuormittuminen, olen sekoillut huolella pariin otteeseen. Pesin jopa tukan käsirasvalla! Kyllä se tästä, kyllä se tästä.


toppi CHANGE LINGERIE (saatu)/ farkkuliivi ONLY/ farkut LIDL HEIDI KLUM (saatu)/ tennarit MINNA PARIKKA/ rannekoru BY PIA’S/ korvikset UHANA DESIGN (tein itse!)

Mutta hei! Sitten vielä huomiseen äitienpäivään. Me vietämme sen Keskustorilla Peräkonttikirppiksellä seisten ja myyden tavaroitamme. Myynnissä on naistenvaatteita, tyttöjen vaatteita ja kenkiä (eniten löytyy kokojan 86/92-98, joitain 68cm sekä 122cm), sisustustavaraa ja leluja. Toivottavasti mahdollisimman moni piipahtaa Tampereen keskustassa ostoksilla! Kirppis on auki klo 9-15, tulkaa bongailemaan aarteita, tinkimään ja moikkailemaan. Toivottavasti näemme!

Ihanaa aurinkoista lauantaita! Nämä kuvat ovat huhtikuulta, siltä lämpöiseltä viikolta, toivottavasti saadaan tätä pian lisää. Kyllä hymyilyttää, kun takin saa heivata pois! Nauttikaa viikonlopusta! Heittäkää sarjavinkkejä ja tulkaa shoppailemaan huomenna, jooko?

P.S. Kiitos kaikille asuäänestykseen osallistuneille. Arpaonni suosi tällä kertaa Sirpaa, voittaja tavoitettu spostilla. Suosikki voitti yhdellä äänellä seuraavaksi tulleen, mutta tämä keltainen mekko oli ykkönen!

On oloja pidellyt

Äkkiä näin lumiset asukuvat alta pois vai mitä? Kun tasan kaksi viikkoa sitten laitoin tuona päivänä kun kuvat otettiin tennarit jalkaan, se tuntui vähän höhlältä. Nyt kaksi viikkoa myöhemmin tennarikuvia vilisee jo vaikka kuinka paljon somessa ja lumet ovat kadonneet. Äkkiä se käy!

On se hyvä, että kuvia kuitenkin jää varastoon välillä, sillä tämän viikon postaukset on tehty huonoissa fiiliksissä. Ihmettelin eilen, miksi alkuviikon Aamulehden välissä on Moro-liite, sehän tulee torstaisin. Jostain tajuntaani tuli, että tosiaan, on muuten torstai! Alkuviikko meni todella ohitse.

Mietin, sanonko mitään oloista vai miten sanon, sillä sairaskertomukset ovat vähän ehkä epäsuosiossa ihmisten lukulistalla, eikä kukaan halua yksityiskohtaista kuvausta. Mutta kerron teille mahdollisimman tiivistetysti kuluneen viikon. Juoksin viikko sitten torstaina 13 kilometriä ja sen jälkeen sain jonkin tosi pelottavan kohtauksen. Lenkki meni hyvin ja olo oli hyvä. 20 minuuttia sen jälkeen alkoi hillitön kutina ja joka puolelle kroppaa nousi raju nokkosihottuma. Myös maha meni ympäri. Mietin kuumeisesti mitä ihmettä söin. Olo helpottui lopulta Zyrtecilla.

Perjantaina olo oli ihan ok, lauantaiaamuna jo herätessä vähän yökötti. Kaksi tuntia ennen lasten synttäreitä en pystynyt enää seisomaan, syömään mitään, heikotti ja pyörrytti hulluna ja lihaksia särki. Mietin kauhuissani mikä tauti iskee ja iskeekö joku tarttuva, en voi ekojen vieraiden saapuessa perua juhlia! Vedin hirveän määrän nestettä ja särkylääkkeen ja pysyin vauhdissa juhlat, olo helpotti. Ansaitsisin jonkun palkinnon siitä, miten osaan piilottaa oloni, oli kyse järjettömästä väsymyksestä tai mistä vain. Kuvien määrässä ja laadussa kyllä näkyi, etten todellakaan ollut oma itseni.

Olo palasi sunnuntaina. Sunnuntai, maanantai ja tiistai meni lihassäryssä ilman kuumetta. Mahakivuissa ilman oksennusta tai muuta vastaavaa mahatautiin viittaavaa oiretta. Olin väsyneempi kuin ikinä. Nukuin tiistaina kaksi kertaa tunnin päiväunet yhdeksän tunnin yöunien päälle. En jaksanut nostaa lusikkaa, silmäni pilkkivät jatkuvasta nukkumisesta huolimatta. Analysoin itselleni kaikkea ruokamyrkytyksestä (kävin kaksi kertaa loppuviikosta lounaalla ulkona ja söin juttuja mitä muu perhe ei) mahatautiin ja jonkin sortin burn outiin juhlastressin jälkeen. Mietin keliakiaa, syytin endometrioosia osista kipuja.

Mitään kurkkukipua, nuhaa tai kuumetta ei ollut. Vain kipu ympäri vartaloa, hirvittävän kipeä maha, ruokahaluttomuus ja järjetön, ihan järjetön väsymys. Hännänhuippuna mittasin kuopukselta 39 astetta kuumetta tiistaina, eli häneltä jäi tarhapäivät väliin ja minä sinnittelin tiistain kahden lapsen kanssa enkä jaksanut suunnilleen seistä.


t-paita H&M/ farkut MANGO/ neule ESPRIT/ korvikset VIA MINNET/ tennarit MINNA PARIKKA

Nyt voimat alkavat palautua, mutta edelleen olen vähän normaalia väsyneempi. Ruoka ei enää ällötä eivätkä hajut ällötä. Ruoka ei pyri ylös. Edelleen vähän seurailen oloja ja mietin, lähdenkö vielä selittämään nämä todella oudot oireet lääkäriin vai voiko esimerkiksi ruokamyrkytys viedä voimat ja kestää viikon? Kuka tietää. Näitä päiviä, kun on kipeänä kahden lapsen kanssa on viime vuosina riittänyt onneksi suhteellisen vähän, mutta arvatkaa tuliko mieleen viime kevään kahden viikon vatsatauti. Pidin seinistä tukea välillä ja mietin epätoivoisena, miksei kotiäideille ole tällaisiin tilanteisiin mitään apua. Nyt oli onneksi vain yksi toivoton päivä, mutta se on todella kurja tunne, kun ei jaksa tai pysty laittamaan lapsilleen ruokaa. Ai sitä riemua, kun pystyi laittamaan eilen ruokaa ensimmäistä kertaa tällä viikolla!

Että sellaisissa fiiliksissä tarvottu tämä viikko läpi, toivon todella, että kyseessä on joku ohimenevä homma eikä mikään vakavampi juttu. Juoksemista on tullut jo ikävä tässä neljän seinän sisällä pyöriessä.

Mutta nyt kohti viikonloppua, toivottavasti terveenä. Niin siellä kuin täällä, taas on monella kaverillakin riittänyt sairasteluja. Miten siellä voidaan, missä fiiliksissä aloitat viikonlopun?