Ainahan se on mielessä, reissuun pääseminen tai siitä haaveilu. Sitä kuumetta Matkamessut nostavat potenssiin 100 ja innostuin vielä tilaamaan pätkän ihanasta Mondo-lehdestä – se on samalla kertaa ihana lehti sekä hieman kidutuslehti, kun kohteita on niin paljon ja aikaa ja rahaa… Viime vuonna kiersin messut kohtalaisen tehokkaasti ollessani yksin liikenteessä, mutta nyt tuo varaamani 6 tuntia lapsen kanssa meni täysin siivillä ja tuntuu, etten ehtinyt juuri vinkkejä kerätä varastoon.
Matkamessuilla on menossa kampanja #Tempaudu ja sitä me teimme. Fiilistelimme kaikki lasta innostaneet jutut, joista ykkönen tuntui olevan Pärnun lähellä sijaitseva, vuoden 2014 Viron paras matkailukohde Lottemaa. Koirataloon piti päästä uudelleenkin. Kiljuttiin kun Oulun pisteen lähellä vastaan käveli dinosaurus tai kun jääkarhu halusi taputtaa päätä.
Perinteisesti jumiuduimme ruokaosastolle pitkäksi aikaa, ostin Forsmanin messuteet matkaan ja maistelimme juustoja sekä italialaisia suklaita. Koska en ole löytänyt kotimaista lehtikaalia mistään, olen innoissani aina kun ohitan Jungle Juice barin. Heillä sitä on, kotimaista kaalia, en uskalla ulkomaista odotusaikana syödä. Istuimme loungessa smoothieita nauttien ja tuttujen kanssa höpöttäen. Osallistuimme moneen moneen kilpailuun ja kuvautimme itsemme niin Eckerö linen bileristeilyllä kuin Veikkauksen pisteen New York-maisemissa. Yritimme treffata tuttuja pariinkin otteeseen Thaimaan pisteellä, muttei siellä ketään ollut? Katsoimme tanssiesitystä ja innostuimme muumitalosta. Allasbaarin altaaseen olisi kuulemma pitänyt päästä uimaan.
Treffasimme ulkomailla asuvaa kaveria ja vaihdoimme odotuskuulumisia hänen kanssaan. Etsin käsiini Gian, joka kirjoittaa Matkakuume-blogia ja sitä ennen Mustikkasmoothie-blogia. Olen lukenut Gian tuotoksia vuodesta 2012 ja oli kivaa nähdä hänet vihdoin livenä! Giahan oli juuri vuoden maailmalla ja jaoimme kokemuksen puhtaasta vedestä: sitä kyllä arvostaa kun ollut pidempään poissa Suomesta. Opin Thaimaassa asuessa mm. käymään suihkussa aina suu kiinni, tein sitä vielä pitkään Suomeen palattuamme. Toisia asioita sitä oppii arvostamaan enemmän, kun on pitkään poissa.
Kaikkein kummallisin tapahtuma messupäivässä koettiin heti kun pääsimme paikalle: vieras mies otti minua kädestä kiinni ja kyseli tyttären saamista joululahjoista. Menin täysin jumiin enkä saanut sanaa suustani, kunnes hän kertoi tunnistaneensa meidät Koiramäestä, hän oli siis pukkina siellä. En tunnistanut kyllä yhtään ja hämmennyin aivan totaalisesti tästä! Ihana joulupukki, kun muisti meidät vieläkin. :)
Sanoisin siis, että menkää vaeltelemaan ja fiilistelemään, paljon saa fiiliksiä irti, vaikkei mitään tiettyä matkaa olisi suunnitteilla. Me odottelemme nyt, jos jostain kisasta irtoaisi voitto. :D Niin kuin tytär kovaan ääneen ilmoitti lehdistökeskuksessa lähtiessämme, ”oli kivaa nähdä teitä, heippa!”. Niin oli, kivaa tavata monta tuttua!
Iloista lauantaita, onko se sinulla messupäivä? Mitkä ovat omat messutärppisi?