Mitä enemmän on luovaa työtä tehnyt, sitä enemmän on huomannut, kuinka se tarvitsee tilaa. Väsynyt ja stressaantunut mieli ei ole luova. Luova hetki ei kulje kello kaulassa – on monesti todella vaikeaa sopia vaikka viikonlopusta tyhjää hetkeä miehen kanssa, jolloin pitäisi kirjoittaa. Jos sillä hetkellä ei irtoa, niin ei irtoa, tekstiä ei voi pakottaa tulemaan.

Sitten on niitä hetkiä, jolloin kello juoksee aivan liian kovaa eteenpäin ja olisi inspiraatiota loputtomiin niin tekstin kuin kuvien kanssa, mutta aika loppuu kesken. Monesti junassa se iskee. Tiistaina pendolinosta sammuivat valot, kun minä vielä näpytin tekstiä loppuun. Apua, ollaanko perillä, ei vielä! Liikunta ja luonto auttavat myös valtavasti luovuutta kehittymään – lenkeillä syntyy sata ja yksi ideaa, jotka melkein tekisi mieli istua kirjoittamaan ylös. Monesti kotiin palatessani kirjoitankin ideoita paperille ranskalaisin viivoin hien vielä tippuessa nenän päästä.

Ja yöt, ne vasta pahoja ovat! Miten ihmeessä kaikki hyvät ideat tulevat sillä hetkellä, kun aivot alkavat nukahtaa! Kai se on tutkitustikin aika luova hetki, mutta kun haluaisi nukahtaa ja samalla taistelee itseään hereille – pakko kirjata ajatukset ylös, mitä jos unohdan ne yöllä! Kun viime viikolla työskentelin yhden yön, hämmästyin miten paljon nautin siitä pimeydestä ja hiljaisuudesta. Olipa helppo tehdä hommia!

Yksi asia, mikä yrittäjyydessä on vaikeaa (tai kai siinä monikin asia on), on osaamisensa ja palvelujensa myyminen. Se rohkeus ja varmuus, että minä osaan ja pystyn ja voin olla avuksi tälle ja tälle firmalle. Kun yksin pähkää, sitä menee monesti ajatustensa kanssa ihan solmuunkin. Tiistai-illan vietinkin Helsingissä Sannan Walleniuksen sekä Rosanna Marilan pitämässä koulutuksessa Mediaduunareille. Ihanan intiimi tila, ihanan inspiroivat naiset ja ennen kaikkea se ideointi ja innostuminen. Sitä todellakin kaipaa usein tässä yksin puuhatessa! Oli jotenkin silmiä avaavaa, kun Sanna sanoi, että alkoi yrittäjyyden myötä nähdä potentiaalisia asiakkaita kaikkialla. Niin, totta. Sitä hyvin helposti ei näe metsää puilta ja sainkin siinä istuessani monta ideaa, joita jatkojalostaa. Matoja vaan koukkuun niin sanotusti! Inspiroiduin naisista ja illasta valtavasti ja mietin, että tällaisen henkisen buustauksen kaipaisi kyllä todellakin useammin! Ja miten mahtavaa olisi itse päästä kouluttamaan ja inspiroimaan toisia!

paita VERO MODA/ hame H&M/ kengät DR.MARTENS/ korvikset INGA CECILIA

Jonkinlaisen inspiksen puolestaan tukastani oli saanut joulupukki (aka kälyni), joka oli hommanut minulle joululahjaksi nämä kuvassa näkyvät korvikset. Ihan helmet ja valittu hiusvärieni mukaan. Todella kauniit ja Inga Cecilia minulle uusi merkki. Arvatkaa haluaisinko monet muutkin, kun tuolla sivustolla kävin. Mitä karkkeja! Kiitokset siis kälyn suuntaan, nämä ovat olleet ahkerassa käytössä! Onko itsellesi tuttu koruvalmistaja? Olen jo monelle vastannutkin IGssa mitkä nämä korvikset ovat, eli ovat erottuneet selkeästi edukseen! Uskoisitteko, että ovat tehty kierrätysKANKAASTA? Näyttävät ihan kiviltä vai mitä?

Kuinka moni tekee luovaa työtä siellä ruudun takana? Mikä on itsellesi paras inspiraatio? Pystytkö esimerkiksi inspiroitumaan hälyisässä tilassa vai tarvitsetko yön ja hiljaisuuden ympärillesi? Inspiroivaa torstaita kaikille!