”Onpas sinulta lähtenyt takaa hiuksia, oletko pitänyt niitä kiinni?” ihmetteli kampaajani viime kerralla. En pidä koskaan lyhyttä tukkaa kiinni ja mietin, mitä olen mahtanut tehdä, kun tuollainen hiustenlähtö on tullut. Kampaaja suositteli mm. syväpuhdistavaa shampoota, itse jäin siinä hetkessä miettimään, onko minulla jokin vitamiininpuutos joka asiaan johtaisi.
Talven aikana jouduin useamman kerran heittämään juoksun ylämäessä kävelyksi sykkeiden paukuttaessa liian ylhäällä peruskestävyyteen nähden. Otti päähän, miksen kehity treenissä. Sitten kun lumet sulivat, juoksu alkoi kulkea paremmin. Ehkä se lumi vain lipsutti ja väsytti, ajattelin.
Huhtikuussa olisin monta kertaa iltapäivällä nukahtanut, huolimatta kahdeksan tunnin yöunista. Iltapäivällä tuli vain uupumus ja välillä torkahdinkin vartin. Mietin, etten ole tainnut palautua, olen tehnyt monta reissua Helsinkiin, treenannut paljon ja arki on aktiivista, ei ihme että väsyttää.
Olen kärsinyt viime vuosina unettomuudesta, joka nyt kevään myötä alkoi taittua, mutta iskee aina välillä. Kun olet todella väsynyt päivän jälkeen ja menet nukkumaan, eikä uni tule, se on hirveää. Aikani pelkäsin lasten yöheräilyjä, mutta nyt kevään myötä niitä on tullut ihanan vähän. Silti olen välillä valvonut koko muun perheen nukkuessa.
Pinnani on myös välillä äärettömän lyhyt. Saatan tulistua miehelle suhteettoman paljon pienistä asioista ja olla jotenkin superväsynyt ja ärtynyt. Olen ajatellut, että se liittyy siihen kun teen paljon, päivät ovat uuvuttavia ja lasten kanssa ei saa ajatuksia kulkemaan. OIen tankannut B- ja C-vitamiinia uupumusta vastaan.
Kunnes sitten verikoe kertoi, että rautavarastoni ovat tyhjät, mikä toisilla tarkoittaa äärimmäistä väsymystä ja jopa sairaslomaa. Niin lääkäri kuin minä itse hämmästyimme, että olen jaksanut ylipäätään treenata ja tehdä näinkin paljon. Kun kerran aiemmin kärsin anemiasta (silloinkin katsottiin vain hemoglobiinia), se johtui suuresta verenvuodosta ja olo oli heti heikko. Nyt tuo tila on hiipinyt pikkuhiljaa päälle, mistä ihmeestä tiedän, vaikka olisin kärsinyt huonoista rauta-arvoista vuosia?
Harmitti. Minä olen laittanut kaiken uupumuksen, unettomuuden ja muun sen piikkiin, että minulla on yövalvomisia ja pienet lapset. Menepä nyt tällä kombolla valittamaan lääkäriin väsymystä. Nyt se hiustenlähtökin selittyi, raudanpuutos pudottaa tukkaa. Kaikki selittyi yks kaks hengästymisestä uupumiseen. Miksen ollut tätä älynnytkään epäillä, olisin voinut hoitaa asiaa jo ajat sitten!
Alkoi armoton raudansyönti ja viikon syötyäni tabletteja vaihdoin nestemäiseen, jota vatsa sietää paremmin, vaikka otan sitä tupla-annoksen. Myös ruokailusta tuli vähän puljausta, sillä tee, maitotuotteet, jopa vilja estävät raudan imeytymistä ja haluan saada hommasta kaiken irti. Tyhjään mahaan aamulla siis rautaa ja mandariinia. Tuntuu välillä hurjalta, että vähintään vuosi pitää tätä tehdä, mutta toisaalta, oloni paranee varmasti ja onneksi vaiva ei ole vakavampi.
Mikä tähän on johtanut, se onkin eri asia, kun ei tiedä kauanko vaivasta olen kärsinyt. Varmasti iso syy on punaisen lihan puute ruokavaliossa ja välillä ruokailun hoitaminen esim. leivällä, kun on ollut kiirettä. Myöskään jatkuva teenjuonti ei ole edesauttanut sitä, että rauta imeytyisi ravinnosta. Osasyynsä varmasti juoksulla, joka pilkkoo punasoluja enemmän kuin niitä ehtii minulla takaisin muodostua. Monen asian summa, olotila, johon olen pikkuhiljaa tottunut ja ajatellut, että minä nyt vain olen väsynyt pienten lasten äiti ja vähän takakireä.
mekko LINDEX/ kengät VAGABOND/ korvikset POOLA KATARYNA/ aurinkolasit RAYBAN (saatu)
Rautakuuria on takana kaksi viikkoa ja en tiedä kuvittelenko, mutta pääsen aamulla helpommin sängystä ylös. Olo ei ole superuupunut, vaan herään ja nousen ihan iloisena. Hermo ei ole palanut, en ole niin ahdistunut ja stressaantunut. Tämä voi ihan oikeasti johtua osaltaan siitä, että olotilalle on nyt selitys, mutta uskon, että tuplana menevä rautalisä alkaa vaikuttaa myös.
Halusin kertoa tästä asiasta, jos joku siellä kärsii samanmoisesta olosta. Että aina on vähän väsynyt ja haluton. Hemoglobiini voi jopa olla hyvä ja rautavarastot silti tyhjät, minun tapauksessani molemmat arvot olivat huonoja. Minäkin pääsin nyt ensimmäistä kertaa ikinä ferritiini-mittaukseen, joten mitään mihin verrata arvoja ei ole.
Pitäkää siis itsestämme huolta ja nautitaan kesästä! Minä olen ihan hullaantunut näihin kukkiviin puihin, omppupuumme alkaa valitettavasti jo tiputtaa upeimpia kukkiaan. Voi, ei vielä!
Onko raudanpuute sinulle tuttua? Mitä pidät mekkokuvista?
P.S. Koiramäki-liput arvottu, fbssa menivät Annelle, blogin puolella Riitille. Voittajat tavoitettu, kiitos kaikille osallistumisesta!
