Osallistuttiin tapahtumaan ensimmäistä kertaa vuonna 2003 ja siitä on kyllä ”tarjoilujen” taso laskenut! Ennen pitkin lenkkiä sai lakua, keksejä, mehua ja ties mitä ja eilen lenkin aikana sai kaksi kertaa mukillisen vettä. No, eipä siellä tarjoilujen takia olla, mutta hassu homma. Keli puolestaan oli aivan upea ja kun koko päivän kun oli pihalla, niin tuloksena olivat pinkit kädet. Sitä tottui Thaimaassa asuessaan siihen, ettei pala enää, mutta Suomessa vietetyn talven jälkeen iho on aika herkkä. Pyynikin kenttä kylpi auringossa ja siellä pärjäsi t-paidassa erinomaisesti. Esiintyjinä kentällä oli Lauri Tähkä, Hanna Pakarinen sekä Jussi ja Ressu ja varsinkin vika duo oli mieleen, koska niitä tuli teinivuosina kuunneltua ahkerasti. Siellä sitten äipän kanssa hoilattiin ”Tuo mulle taivaalta kuusi kuuta, paa Saturnuksen renkaat sormeeni muuuuun….!”
Ennen lenkkiä käytiin Hämeenpuistossa syömässä tomaatti-vuohenjuustokeitot, aivan huippuhyvää! Ne olivat siis a’la Henrick’s, Hämeenpuistossa on Eurooppalaisen torin lisäksi myös Tunne Tampere-tapahtuma, jonka takia tamperelaisten ravintoloiden ruokia saa ulkoilmassa. Suosittelen lämpimästi käymään!
Ihana päivä oli, ensi kevään lenkkiä odotellessa!
Tänään puuhailtiin pihahommia äipän avustuksella ja lisäksi olen taistellut koirankarvoja vastaan. Nyt seuraa pikku itkut, varoitus alkuun niin tämän pätkän voi skipata jos ei halua itkuja lukea!
Mä rakastan siistiä kotia. Voin jotenkin paremmin kun koti on siisti. En ikimaailmassa uskonut sitä, paljonko koirasta voi lähteä karvaa ja kun sitä lähtee AINA, eikä vain pari kertaa vuodessa. Tällä hetkellä karvalähtö on aivan hirveetä ja meillä on imuroitava joka päivä. Siitä huolimatta lattialla pyörii karvakasoja, mutten mä nyt useammin voi imuroida kuin kerran päivässä! Tämä on niin turhauttavaa, meillä ei ole nykyään ikinä siistiä kotia, kun saman tien imuroinnin jälkeen karvoja on taas joka puolella. En nyt edes kirjoita kuolatusta sohvapöydästä ja nuollusta jääkaapin ovesta, ne eivät tunnu miltään tämän karvaongelman rinnalla. Hankimme käytettynä Dyson-imurin, sillä toiveena oli saada tehokkaampi apuri karvataistoon. En tiedä tehokkuudesta, mutta jestas mä vihaan sitä imuria! Meteli mikä siitä lähtee on niin kova, että korviin sattuu ja se ei liu kunnolla lattialla, letku on ihan liian lyhyt ja… VOI ÄRSYTYS!
Joten kaikki koiranomistajat, jos teillä on joku kikka karvoja vastaan, niin jakakaa ihmeessä! Furminaattori meillä on myös käytössä päivittäisen imuroinnin lisäksi. Ei auta ei.
Päivän imuroinnin tulos ja taisteluparini:
