Sigulda, Cesis ja Riika – matka täynnä makuja sekä elämyksiä

*pressimatka

Tervehdys blogiin pitkästä aikaa! Valtavan paljon olisi reissukuulumisia kerrottavana, mutta aloitetaan Latvian pressireissusta, jossa olin lokakuussa. Reissu oli täynnä elämyksiä ja jännitystä samoin kuin hyvää ruokaa. Se jäikin päällimmäisenä mieleen, miten valtavan hyviä ravintoloita Latviasta löytyykään!

Kävin ensimmäisen kerran Latviassa viime vuonna ja siitä löytyy postaus täältä. Silloin tutkimme Riikaa ja kävimme ihastuttavassa Jurmalassa. Latviasta pidin välittömästi ja lyhyt matka on suuri plussa!

Lokakuussa lähdimme 50 kilometrin päässä olevaan Siguldaan sekä siitä vielä reilun 30 kilometrin päässä sijaitsevaan Cesikseen. Matkat taittuvat helposti autolla, mutta myös junat kulkevat (ja ovat hyvin edullisia Latviassa).

Nappaa tästä vinkkejä Latvian reissulle, takaan, että et pety! Uskoisin, että moni teistä Latviassa käy, sillä suurimmat turistimäärät Latviaan tulevat kuulemma Liettuasta, Saksasta sekä Suomesta.

Siguldan rauha ja jännitys

Hämmästyin Siguldaan saapuessa, kuinka rauhallista siellä olikaan. Kaupunki on vain 11 000 asukkaan kaupunki, mutta maasto on epätyypillisen vaihtelevaa verrattuna muuhun Latviaan. Siksi sitä kutsutaankin Latvian Sveitsiksi. Rinteisiin on perinteisesti otettu tukivälineeksi kävelykeppi ja tuosta kepistä onkin muodostunut kaupungin yksi symboli. Saimme omat minikepit matkamuistoksikin!

Majoituimme Siguldassa Hotel Ezeri Spassa, jonka huoneet olivat tilavat, pihalla oli lapsille leikkialue ja nimensä mukaisesti paikasta löytyy myös saunoja, kylpylä ja ulkoallas kesämatkailuun. Siguldassa on myös mahdollisuus kokea latvialainen tuntikausia kestävä saunatraditio esimerkiksi täällä.

Rentoutumisesta voi hypätä suoraan vauhdikkaampiin aktiviteetteihin, sillä Siguldassa sijaitsee Aerodium Sigulda, jossa voi kokea laskuvarjohypyn ilman laskuvarjoa. Monesti kyseiset ”tuulitunnelit” ovat sisätiloissa, mutta tässä lentäminen koetaan ulkona. En voi verrata kokemusta sisätiloihin, sillä lensin Latviassa ensi kertaa, mutta tuntuihan se huikealta nousta puun latvojen korkeuteen!

Saimme haalarit, kypärät ja opastuksen hommaan, mikä tuntui ihan helpolta. Palaute ohjaajalta kuitenkin oli, että kaikki jännitimme kehoamme, vaikka mielestäni olin ihan rentona! Mitään ennakkokokemusta ei siis tarvita ja ohjaaja lentää vieressä. Juoksijat tiedätte, miten jumissa alaselkä saattaa olla ja ainoa hankaluus olikin tuo selän kaarrelle venyttäminen. Mutta hauskaa oli ja tälle ehdottomasti suositus! Siellä voi mennä oman elämänsä Tom Cruisena!

Kuvaaja Tero Pajukallio

Seuraava jännitysmomentti olikin SIGULDA ADVENTURES, jossa on tarjolla niin zipline-liukua kuin köysiratahissi, joka vie toiselle puolelle Gauja-joen yli. Ziplinen voi mennä istuen tai maaten ja makuulla saa vielä valita turbovaihteen päälle, jolloin mennään noin 100 kilometrin tuntivauhtia.

Valitsin istuma-asennon, sillä ajattelin sen olevan paras kuvauksen kannalta. Käteensä saa Go Pron ja videon saa sähköpostiin yritykseltä. Jännitin itse eniten etukäteen sitä, millaista on killittää 55 metrin korkeudessa odotellen paluukyytiä, sillä tämä zipline ei ole perinteinen liuku paikasta a paikkaan b. Se jarruttaa ylhäällä, jonka jälkeen peruutetaan rauhassa takaisin lähtöpaikkaan.

Ei ollut paha rasti ja siinä peruuttaessa ehti katsella rauhassa maisemia. Kaunis ruska näkyi alla samoin kuin joki ja pieni karhupatsaskin on bongattavissa puiden seassa!

Sen sijaan köysirata on rauhallista menoa ja sillä pääse toiselle puolelle, jossa sijaitsee muun muassa Krimuldan kartano.

Jos pitäisi valita, niin aivan ehdottomasti kokisin ziplinen uudelleen, kyllä se oli jotenkin köysiratahissiä mukavampaa.

Siguldan linna ja nahkatyöpaja

Krimuldan kartanossa valmistuvat myös Krimuldan viinit, joita tehdään niin kukista kuin marjoista. Viinejä on 15 erilaista ja liköörejä 10. Oletko maistanut esimerkiksi voikukkaviiniä? No en minäkään ollut!

Siguldassa kävimme myös tutustumassa Siguldan uuden linnan alueeseen, jossa pääsimme kokeilemaan nahkatyöpajaa. Samaisesta paikasta ostin mm. nahkaiset kirjanmerkit koko perheelle, joissa on yläosassa jokaisen etunimen alkukirjain. Ovat kaikilla meillä neljällä kovassa käytössä!

Huolimatta nimestään uusi, on itse rakennus vuodelta 1878. Kesäisin alueella on muun muassa konsertteja ja käsityöpajoista voi ostaa matkamuistoja tai tehdä niitä itse.

Siguldan lounas, pienpanimo Kussh sekä illallinen

Ruoka oli ihanaa koko reissun ajan. Lounasta Siguldassa söimme vuonna 1890 perustetun Hotelli Siguldan ravintolassa. Vuohenjuustosalaattia alkuruoaksi ja pääruoaksi herkullista kalaa. Toimi! Paikassa oli myös todella kaunis sisustus.

Ehkä suloisin ruokaan ja juomaan liittyvä paikka oli pienpanimo Kussh, joka on yhden miehen taidonnäyte. Paikka sai alkunsa vuonna 2019 kolmen miehen illanvietosta, jossa he päättivät, että haluavat tehdä olutta. Nimi panimolle tuli puolestaan siitä, että miehet pitivät mekkalaa omistajan kotona ja hänen siskonsa tuli sanomaan heille HYSS eli latvialaisittain KUSSH! Yksi miehistä on kyseisen omistajan siskon kanssa nykyään jopa naimisissa.

Nuori omistaja on tehnyt käsin paikan remontit ja pyörittää olutbisnestä. Tilassa järjestetään niin olutmaistiaisia kuin konsertteja. Suomalaisia hämmästytti, että olutta saattoi ostaa suoraan hanasta muovipulloon laskettuna. Omaksi suosikikseni nousi Amber beer!

Illallinen Siguldassa nautittiin puolestaan Hotelli Aparjodsin ravintolassa, jossa oli kivan mutkaton tunnelma. Valitsin ruokseni rapuja, jotka olivat erinomaisia.

Cêsiksen ihastuttava linnakierros

Cesiksen kaupungissa meillä oli linnakierros, josta pidin aivan valtavasti. Osasyynä tähän oli oppaamme, joka oli jotenkin aidon innostunut ihan kaikesta kertomastaan. Hänen nimensä on Janis Klavins, jolta voi suoraan varata opastettuja kierroksia (voin välittää yhteystiedot, jos innostut!).

Cesiksen keskiaikainen linna on vaikuttava kokonaisuus, jonne kävellään sillan yli. Kuulin, että Latviassa ensi kerran sillan ylittäessään voi toivoa, joten muista tämä!

Kuulimme ylipäätään jännittäviä faktoja Latviaan liittyen. Kuulemma heidän lippunsa syntyi siitä, kun Liivinmaan sodassa 1200-luvulla haavoittunut johtaja käärittiin valkoiseen lakanaan. Näin syntyi punavalkoinen lippu, lakanassa olevissa veritarhoista. Legendan paikkaansa pitävyyttä ei pysty kukaan vahvistamaan, mutta tarina on hieno!

Ylipäätään lippu on Euroopan vanhimpia Itävallan sekä Tanskan lipun ohessa ja mielenkiintoista on, että kaikki liput ovat punavalkoisia.

Itse kierrokseen linnassa – se oli mahtava! Saimme käsiimme lyhdyt, jotka valaisivat tietä kierreportaita ylös. Linnan alue näkyi ikkunoista kauniisti ja pysähdyimme katselemaan myös audiovisuaalisen kertomuksen Latvian ja kyseisen linnan historiasta. Se oli todella upeasti toteutettu! Tähän linnaan tutustumista ei kannata jättää väliin. Linnan alueella on myös puutarha, jossa kasvatetaan samoja yrttejä kuin keskiajalla.

Kiersimme myös tarkkaan linnan alueella olevan museon, jossa oli monenlaisia vanhanaikaisia huoneita, keittiö ja alueelta löytyneitä esineitä. Myös katolle pääsi kiipeämään, josta näkymät olivat kauniit.

Linnalta siirryimme jalan kohti keskustaa sekä lounasravintolaa ja Cesiksen kaupunki vaikutti todella sympaattiselta. 16 000 asukkaan kaupungissa oli ilo kävellä ja matkalla muun muassa kosketimme Cesiksen kirkon vieressä olevan munkkipatsaan lyhtyä – kiillottumisesta päätellen moni on koskenut munkin kädessä olevaa kepin nuppia, mutta uskomusten mukaan tulisi kuulemma koskettaa lyhtyä.

Cesiksen puistossa näimme mennessämme myös mustia joutsenia ja niitä ihaillessamme ohitsemme kulki Latvian pääministeri seurueineen. Yllättävä käänne!

Michelin-oppaan ravintola KEST

Puiston vierestä löytyy yksi Latvian kuuluisimmista ravintoloista, ravintola KEST, jonka on luonut kokki Maris Jansons. Kyseisessä ravintolassa meni jotenkin kaikki nappiin, enkä voi kehua tätä paikkaa liikaa. Saimme muuten mukaamme pienen purkin pestoa ja se oli parasta pestoa, mitä olen ikinä syönyt. Enkä ole ainoa seurueestamme, joka sanoi näin!

Ravintolassa toimivat täydellisesti ruoka- ja juomaparitukset, henkilökunta oli yhtä hymyä ja ruoan maku loistava. Menun hinta on 75 euroa ja siihen paritetut juomat 55/35 euroa.

Maut olivat hyviä ja yhdistelmät kivan erikoisia, kuten tasokkaalta ravintolalta saattaa olettaa. Miltä kuulostaisi lanttujäätelö kuivakypsytetyn punajuuren ja kerman kanssa? En olisi tiennyt syöväni punajuurta, niin lihainen rakenne siinä oli! Tonnikalatartar oli todella hyvä erilaisten majoneesien kera samoin kuin kala. Ainoa, mikä oli vähän tylsä oli liharuoan tilalle tullut portobellosieni. Siihen olisin kaivannut jotain lisää. Mutta kokonaisuutena loistava!

Ravintolan takaosassa on hämyinen, taiteella väritetty lounge, joka on auki ainoastaan ravintolan asiakkaille. Sinne voi siirtyä illallisen jälkeen nauttimaan esimerkiksi Riika balsamit. Tämä ravintola oli kyllä kokonaisuutena reissun paras!

Riika – TRIBE-hotelli sekä jugend

Cesiksestä takaisin Riikaan, jossa majoitumme TRIBE-hotellissa. Taidetta sisältävässä ravintolassa oli tilavat huoneet, sijainti on loistava ja aamiainen oli minusta todella hyvä! Alakerrasta löytyi myös kuntosali sekä poreamme saunoineen.

Riiassa sain ihan eri tavalla arkkitehtuurista irti kuin viime vuoden reissulla, sillä oppaanamme oli loistava Marja Lazdans. Riika on maailman johtavia jugend-tyylisiä pääkaupunkeja ja Albertinkadun alue on erityisen täynnä jugendia. Monet talot ovat siellä Mikhail Eisensteinin suunnittelemia, eikä niitä aikanaan katsottu ollenkaan hyvällä, vaan karsastettiin kermakakkumaisia rakennuksia.

Katse kannattaa nostaa myös ylös, sillä rakennusten katoillakin näkyy paljon erilaisia patsaita. Kissa on kaupungin symboli ja monia muitakin eläimiä löytyy. Osoitteessa Alberta iela 12 sijaitsee Jugendmuseo, jonne kurkkasimme nopeasti, nähtävää siellä olisi paljonkin!

Riian mahtavat maut: Chef’s Corner, Kalku varti sekä Andaluzijas Suns

Riiassakin ruoka oli jälleen loistavaa. Saapuessamme kaupunkiin ennen lähtöä Siguldaan söimme Andaluzijas Sunsissa. Saimme mielettömän hyviä plattereita, joiden jälkeen oli tarkoitus tilata pääruoka, mutten itse ainakaan jaksanut enää mitään. Alkuruoissa oli mm. paikallista tummaa leipää paahdettuna, täytettyjä kesäkurpitsoja, erilaisia antipastoja, sipulirenkaita… Varmasti jokaiselle jotakin. Mutkaton mukava paikka, jonne olisi helppo mennä esimerkiksi lasten kanssa.

Illallinen Kalku vartissa oli tunnelmallinen ja herkullinen. Kaikkein ihaninta oli ehkäpä alkupalan vuohenjuustomousse, joka tarjoiltiin tomaattiterriinin ja kvittenin kanssa. Ravintola löytyy vanhan kaupungin puolelta.

Michelin-oppaassakin mainittu lounaspaikka Chef’s Corneria odotin kovasti ja ruoka olikin hyvää, mutta kokonaisuutena (miljöö, palvelu yms.), KEST veti kyllä pidemmän korren. Maistelimme läpi kaikki kymmenen alkupalaa, joista omia suosikkejani olivat punajuuri sekä ravut, joiden kanssa oli aivan loistava mangosalsa!

Pääruoaksi otin sienirisottoa, jossa oli lehtikaalisipsejä päällä ja se oli kyllä napakymppi. Plussaa tälle ravintolalle siitä, ettei siellä tarvitse nauttia isoa menua vaan lounaaksi voi syödä vaikka tuon risoton. Sen hinta on 15,50 euroa, eli hyvin kohtuullinen laadukkaalle ravintolalle pääkaupungissa!

Riiassa sekin on mukavaa, että lentokentälle on keskustasta lyhyt matka, eli olostaan voi nauttia ilman tuntien siirtymistä.

Tekisi mieli kertoa vaikka vielä ja mitä, mutta tästäkin postauksesta tuli jo hurjan pitkä. Olen kuitenkin todennut, että moni löytää helpommin vinkit matkailuun yhdestä postauksesta kuin niin, että kirjoittaisin aihe-alueittain. Kuvia minulla oli 900 kappaletta, nekään eivät ”ihan” kaikki mahtuneet mukaan, mutta parastahan se on kuvata ja kokea itse vai mitä?

Matkan järjestivät Matkailutoimittajien Kilta sekä LIAA eli Investment and Development Agency of Latvia. Suurkiitos kaikista järjestelyistä, huikeista kokemuksista sekä mauista, jäi monta uutta kokemusta matkaan!

Oliko tuttuja paikkoja postauksessa sinulle?

Valloittava Riika ja Jurmala viikonlopussa

Vietimme viime viikonlopun miehen kanssa kaksin kauniissa Riiassa ja kävimme myös Jurmalassa. Sain pidettyä 18-vuotishääpäiväämme suunnitellut yllätyksen ihan loppuun asti salassa. Vielä illalla mies kyseli, onko aikainen lähtö junaan ja kun herätin hänet kello kolmelta yöllä, totesi, että tähän aikaan ei taida junia mennä. Jee! Rakastan yllätyksiä!

Riika on valtavan kaunis kaupunki, joka on kuulemma (tämä oli ensimmäinen kertamme siellä) kehittynyt valtavasti viime vuosina. Kyllä sillä, kuten monella muullakin suurkaupungilla on kahdet kasvot. Koin kuitenkin paikan turvalliseksi, pääasiassa ihmiset ystävälliseksi ja kaupunki on mahtavan kokoinen viikonlopun reissulle. Lento kestää tunnin, keskustaan pääsee kentältä bussilla alle puolessa tunnissa ja vanhan kaupungin jaksaa hyvin kävellä ympäri. Tästä tulee nyt hurjan pitkä postaus, sillä kuvia ehdin ottaa satoja ja aikaa blogille on ollut viime aikoina vähän. Toivottavasti saatte silti fiiliksiä ja vinkkejä!

Air Balticin lento sekä laukkusäilytys Riiassa

Tampereelta suhahtaa tunnissa Riikaan ja lentoajat ovat sinällään kivoja, että viikonlopusta saa kaiken irti. Lento lähtee kello 5.20 perjantaiaamuna ja takaisin tullaan noin 00.30 maanantain puolella. Valitettavasti molempiin suuntiin oli noin tunnin myöhästyminen. Mennessä se ei tosin haitannut, sillä mikään ei ollut niin aikaisin aamulla kuitenkaan auki. Perillä suosittelen ehdottomasti siirtymään keskustaan bussilla, se maksaa kahdelta hengeltä alle kolme euroa. Bussi lähtee suoraan terminaalin edestä, eli astut ulos ja näet pysäkin. Matkaan menee aikaa noin 15-20 minuuttia.

Jäimme pois kirjaston jälkeen ja kävelimme vain muutamia satoja metrejä meille neuvottuun Keep my bag-säilytykseen. Se maksoi vuorokaudessa 9 euroa ja toimi todella hyvin. Olimme keskustassa kello 8 aamulla ja asunnon saimme iltapäivällä, eli johonkin laukku täytyi saada.

Majoittuminen Riiassa

En edes katsonut hotelleja kurkattuani Air bnb-valikoimaa. Asuntoja oli valtavasti ja hinnat hyvin edullisia. Mietin pitkään, ottaisinko isomman asunnon kauniilla parvekkeella, sieltä saisi varmaan upeita kuvia ja… Kuitenkin totesin, että käymme yleensä majoituksessa nukkumassa ja päädyin halvempaan vaihtoehtoon. Lacplesa iealalla sijaitseva asunto kustansi 55 euroa yöltä, oli uusi ja todella passelin kokoinen kahdelle. Asunto oli hiljainen, siitä käveli kilometrin verran Origo-ostoskeskukseen ja noin 10 minuuttia vanhaan kaupunkiin. Vieressä oli ruokakauppa ja kaikki toimi todella hyvin.

Nähtävyydet Riiassa

Me emme ole mitään museokävijöitä, joten oli selvää, että katselemme kaupunkia mahdollisimman paljon kävellen ja käymme ehkä jokiristeilyllä. Valitettavasti perjantaina emme sellaiselle ehtineet, lauantaina satoi aika kovaa ja sunnuntai meni Jurmalassa, eli risteily jäi. Aamukahdeksalta oli valloittavaa tulla tyhjään kaupunkiin. Kaikki rakennukset näkyivät jotenkin upeasti, kun ihmisiä ei ollut ja ehdimme kävellä tehokkaasti vanhaa kaupunkia ympäri heti aamusta.

Vanhankaupungin laitamilla on Vapauden muistomerkki, joka on kunnianosoitus Latvian vapaussodassa 1918-1920 kaatuneille. Hyvin pian sen takana kohoaa Radissonin hotelli, jonka 26. kerroksesta löytyvät upeat näkymät. Kävimme siellä molempina iltoina, sillä pöydät ikkunan vieressä olivat pitkälti varattu ja ensimmäisenä iltana emme päässeet katselemaan vanhan kaupungin puolta ikkunoista. Kannattaa siis varata tänne pöytä! Toisena iltana menimme paikalle aiemmin ja onnistuimme pääsemään ortodoksisen kirkon yläpuolelle istumaan. Kirkosta puheen ollen, sinne pääsee käymään ja suosittelen kurkkaamaan – upea! Kuvauskiellon takia kuvia sieltä ei ole.

Varmasti jokainen käy Riian reissulla Mustapäiden talolla. Onhan se upea, koko vanhakaupunki on arkkitehtuuriltaan mielettömän kaunis. Alunperin vuonna 1334 tuhoutui toisessa maailmansodassa ja rakennettiin uudelleen vasta 1990-luvulla. Me ajelimme vanhankaupungin ympäri kävelyn lisäksi sellaisella katujunan tyylisellä ajelulla, jossa kyllä kuuli luureista historiaa, mutta en tiedä oliko ihan 10 euron arvoinen.

Suurin nähtävyys on minusta upeasti säilyneet jugend-rakennukset, Riikaa ei turhaan kehuta Baltian kauneimmaksi kaupungiksi!

Ostokset Riiassa – Origo ja keskustori

Tavoitteenamme ei ollut juurikaan shoppailla, mutta vanhassakaupungissahan on vieri vieressä erilaisia matkamuistomyymälöitä, samoin kuin kadulla myytäviä maatuskanukkeja ja.. balsamia! Mustaa balsamia eli riikalaista likööriä myytiin kyllä joka kadunkulmassa. Vanhassakaupungissa on ostoskeskus Galerija Centrs, jonne emme edes menneet sisälle, sillä tarpeita ei ollut ja paikkaa oli kutsuttu kalliiksi.

Sadepäivänä suuntasimme ostoskeskus Origoon, josta löytyi monen hintaisia kauppoja, kosmetiikkaa ja mm. suuri Rimi. Myös monenlaista kahvilaa ja pikaruokaketjua löytyi täältä. Aivan majoituksemme vierestä löytyi kenkäkauppa, jossa oli kaikki -60%, sieltä mukaani lähti mm. alempana kuvissa näkyvät pinkit Guessin tennarit.

Riian keskustori lähellä rautatieasemaa on paikka, jota suositellaan joka matkaoppaassa ja blogikirjoituksessa. Ovathan ne hallit aika näyttäviä ja niihin oli ensimmäisen maailmansodan aikaan sijoitettuna saksalaisia ilmalaivoja. Kuitenkin itse torilla oli mielestäni nähtävillä ihmisten köyhyyttä ja sellaista neuvostoaikaisuutta, mitä toki ihmisten onkin hyvä nähdä turistikuplan lisäksi. Torilla käy päivittäin yli 100 000 ihmistä ja sen koko on 72 000 neliömetriä!

Puistot Riiassa

Me yritimme mahdollisimman pitkälle mennä pienellä budjetilla, eli lauantaina söimme suosiolla Rimista ostetun lounaan puistossa. Riika on täynnä suuria, hyvin hoidettuja puistoja, joissa on oikeasti muutaman metrin välein roskiksia. Tämä oli jotenkin silmiinpistävää. Pelkissä puistoissa voisi viettää päivän!. Vapauden muistomerkin vieressä on ihanaa kävellä ja istahtaa ravintolaan alas ja puistolounaan nautimme Vermane-puistossa. Sen laidalla oli Tabu Tea House, josta ostin kotiin irtoteetä. Aivan ihastuttava pieni paikka, jossa oli lämmitysmuotona kiuas. No, ei sinne vettä heitetty, mutta ihan kiukaan näköinen laite.

Tea Housen vieressä oli myös viehättävä Cakehouse Amalija, josta ostimme tuliaiksi mukaan paikallisia keksejä. Vitriinissä oli vaikka mitä herkkuja ja paikka oli suloisesti sisustettu. Mikä värien ilotulitus!

Syöminen Riiassa

Riika on täynnä ihastuttavia kahviloita, ravintoloita ja baareja. Varsinkin vanhakaupunki pursuaa niitä, eli runsaudenpula iskee tässä tapauksessa. Olut on edullista ja sen voi saada pubista parillakin eurolla, mutta syöminen ei ole mitenkään hurjan edullista. Ensimmäisenä iltana yritimme aasialaiseen ravintolaan, joka oli kiinni ja menimme sitten lennosta syömään hamppareita, jotka olivat ihan ok, mutta eivät mitenkään ihmeelliset.

Ensimmäisenä aamuna kaipasimme aamiaista ja kello 8.30 aukesi vanhassakaupungissa paikka nimeltään This place needs no name. Siellä oli kyllä aivan huikea aamiaislista ja lähdin ulos suorastaan pyörien, aamiaiset olivat todella täyttäviä. Oma croissanttini sisälsi uppomunan, avokadoa ja kylmäsavulohta, eli selkeästi fiinimpiä ainesosia oli käytetty. Kaksi aamiaisannosta, kahvi ja limu kustansivat yli 30 euroa, eli mikään edullinen paikka ei ollut, mutta olihan se nyt hurjan hyvää.

Lauantai-iltana päätimme testata Dome-aukiolla olevaa ruokapaikkaa Nekadu Problemu, sillä siellä oli lähes joka ilta livemusaa ainakin vielä ennen talvea. Ajattelimme, että siellä saa kyllä pulittaa ruoasta varmasti paljon, mutta päinvastoin! Paikka oli keskihintainen, oluita on valtava määrä hanoissa ja paikallinen musta leipä oli ihanaa. Bändi oli mainio ja kävimme tanssahtelmassakin. Lämmin suositus tälle paikalle!

Kuten sanoin, Riika on täynnä mitä ihmeellisimpiä pubeja ja baareja. Ihan jo sisustuksen vuoksi kannattaa kurkata sisälle kirsikkabaariin, jonka katto on tehty laseista, sisustus on punainen ja tiskiltä saa Latvian erittäin perinteikästä kirsikkalikööriä.

Toinen aivan ihastuttava paikka oli Aussie pub lähellä rautatieasemaa. Sisällä oli bussi, joka toimi baaritiskinä. Kuinka suloinen! Ja musiikkivalinnat täysi kymppi.

Jurmala, Latvian Hanko

Sunnuntaina aamu näytti hieman harmaalta Riian puolella, mutta halusimme kuitenkin käydä kurkkaamassa, millainen on tuo niin kehuttu Latvian Hanko, eli Jurmala. Rautatieasemalta lähtee junia puolen tunnin välein ja lippu kustantaa kahdelta nelisen euroa edestakaisin. Matka kestää puolisen tuntia ja perillä pääset asemalta suoraan ytimeen. Lippu on hieman edullisempi etukäteen ostettuna (asemalta tai verkosta), mutta sen voi ostaa myös junasta.

Jurmala on täynnä erilaisia ravintoloita ja baareja, kauppoja ja kaiken jälkeen edessä siintää tietenkin se helmi, eli 24 kilometriä pitkä ranta. Kun pääsimme Jurmalaan, oli lämpötila jo +25 astetta. Paikka on todellakin oikea paikallisten kesäinen olohuone ja tykkäsin tunnelmasta valtavasti!

Ravintoloista testasimme ensimmäisenä netissä kehutunkin Aluksen, josta otimme muutaman pienen annoksen. Miljöö oli autenttisen oloinen, mutta ruoka ja palvelu ei kyllä vakuuttanut. Kävisin ihan fiiliksen ja sisustuksen vuoksi täällä juomilla, mutta ruokaa en suosittele. Illalla ennen paluuta Riikaan kävimme vielä Majorenhoff-ravintolassa, jossa oli tällä hetkellä erikseen kantarellimenu! Kantarellirisottoa, pizzaa, vaikka mitä. Söimme puoliksi kantarellipizzan ja ainakin tätä voin suositella!

Pääasiassa vain lompsimme rannalla ja fiilistelimme upeaa maisemaa, keliä ja todennäköisesti viimeistä kesäpäivää ennen Suomeen paluuta. Vesi oli noin 17 asteista ja kun sitä kokeili jaloilla, ei tehnyt mieli uimaan. Toki siihen vaikutti sekin, että olimme luovuttaneet asunnon ja lennolle ei tehnyt mieli mennä suoraan merivedestä.

Jurmalaa ei kannata kyllä ohittaa, jos on kesäaikaan Riian suunnilla!

Tässäpä kohokohtia reissulta. Kaupunki on erittäin hyvän kokoinen viikonloppureissulle. Se on hyvin monipuolinen ja kuten sanoin, on siellä nähtävissä niin upeaa historiaa, moderneja kauppoja ja rakennuksia kuin myös köyhyyttä ja neuvostoaikaisia rakennuksia. Kahdenkeskisellä reissulla sitä nauttii jo siitä, että voi vaan aikatauluttomasti haahuilla sinne tänne, syödä silloin kuin huvittaa ja katsoa vaikka hetken Netflixia asunnolla, jos vettä roikaa taivaalta.

Oletko itse käynyt Riiassa, mitä pidit tai mikä oli oma suosikkijuttusi?