Lastenteatteri joka irrottaa pyllyt penkistä – Suuri KOT-KOT-MIAU!

*liput saatu

Eilen pääsimme kuopuksen kanssa kaksin teatteriin ja tiesin, että nelivuotiaan voi olla vaikeaa jaksaa arki-iltana päiväkodin ja muun päälle istua paikallaan. Siksi 40 minuuttia kestävä, eilen ensi-iltansa saanut Suuri Kot-Kot-Miau lastenteatteri vaikutti lupaavalta – napakka esitys ja lapsille suunnattu ihanan intiimissä Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa, tämä täytyy nähdä! Innoissamme hipsimme marraskuun pimeydessä kohti teatteria, kuopus hämmästeli jo matkalla teatterin määrää kotikaupungissaan. Niinpä, Mansen teatteritarjonta on kyllä vertaansa vailla, aina löytyy jotain kivaa!


pressikuva

Suuri Kot-Kot-Miau päästää Nätyn opiskelijat lavalle

Lavalla nähdään neljä eläinhahmoa kasvimaalla, joita näyttelevät Eero-Heikki PuustinenKatriina LilienkampfMiika Suonperä sekä Vilma Sippola. Täytyy sanoa, että aivan upeat, innostuneet ja elekieleltään upeat roolit jokaiselta nuorelta näyttelijältä! Nelivuotias totesi, että ihan älyttömän hyvin se mies (Suonperä) esitti kanaa. Niin elävästi hänen kaulansa nytkyi ja kanapuku heilui. Täytyy kyllä kunnioittaa opiskelijoiden paneutumista tähän esitykseen, ensi-ilta sujui hienosti!

Näytelmässä on kanalasta karannut kana sekä hylätty kissa (Lilienkampf), joilla on suuri ongelma – kanan kaalit eivät kasva! Ongemaa selvitellään ja sitä ihmetellään ja kuinkas ollakaan, ainakin lapsiyleisö alkaa hihittää, kun paikalle saapuu sittiäinen puhumaan kakan tärkeydestä! Aihe esitetään hauskasti, mutta asiallisesti ja maapallosta sekä eläimistä ja kasvien kasvamisesta tuli paljon ihan oikeaa faktaa, uskon, että koululaisemmekin olisi viihtynyt näytöksessä erittäin hyvin!

Lastenteatterissa saadaan pyllyt ylös penkistä

Vaikka esitys ei ole kuin 40 minuuttia pitkä, on sekin pitkä aika pienille. Esitystä suositellaan yli 3-vuotiaille ja se on hienosti rakennettu lapsiyleisöä ajatellen. Esitykseen saa osallistua soittamalla pieniä pahvisia laatikoita, jotka löytyvät penkeiltä. Nuo pienet mysteerilaatikot saa myös kotiin mukaan ja niistä liittyy esitykseen liittyvä yllätys – mikä, sitä en vielä tässä paljasta. Mutta ilahdutti lapsia kovasti!

Loppuvaiheilla koko yleisön täytyy myös nousta seisomaan ja laittaa vähän lanteita heilumaan, mikä oli erittäin hyvä veto pientä yleisö ajatellen (no miksei myös aikuisia, milloin teatterissa saa nousta ylös heilumaan?). Esitys soljui koko ajan eteenpäin, ei ollut pelottava, mutta vähän jännittävä silti oli kasvimaalla mönkivä asukki lapsen mielestä.

pressikuva

Kysyin nelivuotiaan analyysia näytöksestä ja se kuului näin ”oli tosi kiva, parasta oli se viimeinen laulu kun ne kaikki lauloi yhdessä. Se sittiäinen oli hauska, mutta ihanin oli kyllä se suloinen kissa!”.

Suosittelen lämpimästi menemään lasten kanssa teatteriin, tästä on hyvä aloittaa kulttuurikokemukset, mukavan pituinen, osallistava ja lämminhenkinen teatteriesitys Nätyn opiskelijoilta. Ja lipun hinta 10 euroa ei sekään päätä huimaa. Jos innostuit, kannattaa olla nopea, esitys pyörii vain muutaman viikonlopun ajan! Kiva ohjelmanumero viikonloppuun lapsiperheille!