Näin lähtee ilmoille joulukuun viimeinen arvonta, jossa palkintona on kosmetiikkaa. Kuten ehkä tiedätte, Body Shopin tuotteet ovat suuria suosikkejani. Ostan aina joulusesongin tuotteen jossain muodossa, vuosi sitten ostamani piparkakuntuoksuinen suihkusaippua loppui juuri kun tämän vuoden omenatuotteet tulivat kauppoihin. Palkinnossa onkin tämän vuoden sesonkituote, ihanan tuoksuinen glazed apple-käsirasva.
Lisäksi pakettiin lähtee Lancomen Foundation meikkisuti (ovh. n. 40e), joka on ihastuttavan pehmeä suti. Putsaus kannattaa kuulemma tehdä esim. pesemällä Marseille-saippualla!
Sitten jo varmasti tutuksi käyneet säännöt, joilla voittaa Body Shopin käsirasva sekä Lancomen suti:
1. Saat yhden arvan kommentoimalla tähän postaukseen. Kerro kommentissasi, mistä aihealueesta tykkäät blogissani eniten.
2. Toisen arvan saat olemalla lukija/liittymällä lukijaksi.
3. Kerro kommentissasi oletko mukana yhdellä vai kahdella arvalla ja anonyymi, jätä yhteystieto mistä tavoitan sinut!
Arvonta lähtee käyntiin nyt ja voittajan arvon vielä ennen joulua, eli arvonta sulkeutuu maanantaina 22.12.2014 klo 20.
Näitä en vaihda kosmetiikkatuotteeni
Kuulkaa, iski ihan hirveä alemmuudentunne. Kun blogeissa hehkutetaan tällä hetkellä Britney Spearsin alusvaatemallistoa, kuvataan yhteistyökumppanin tarjoamia skumppia tai ihan vaikka vaan blogin kautta saatua teetä, minä selittelen nolona Ikean lakanoitani. Voihan lakana.
No, tästä hypätäänkin sitten oikein sujuvasti otsikkoon, todellakin asiasta kukkapurkkiin. Mietiskelin keskiviikkopäivää kuvatessani, että joitain tuotteita sitä ei haluaisi meikkipussistaan tai kauneudenhoitorutiineistaan ikinä vaihtaa, näihin kuuluu mm. Lancomen meikkivoide, joka oli nähtävissä keskiviikon kuvissa. Päätin kuvata teille muutaman luottotuotteeni lisää, joita on pakko käydä hakemassa esimerkiksi lentokentän taxfreesta aina lisää. Olisi näitä varmasti muitakin, mutta tässä ehdottomat hitit!
Lancomen Teint Miracle-meikkivoide. Tällä saa uunompikin meikkaaja tasaisen ja kauniin lopputuloksen ja sävy on juuri oikea omalle iholle. Tuote lupaa olevansa mm. seuraavaa:
Luonnollinen tunne kasvoilla: 10 kertaa vähemmän puuterimaisia täyteaineita* ja korkea konsentraatio vettä. Iho tuntuu sileältä ja kosteutetulta 18 tunnin ajan**. Meikki kestää virheettömänä jopa 12 tuntia***.
Allekirjoitan täysin.
Ylistys myös tuolle Maybellinen ripsarille. Niitä on ollut montaa sorttia vuosien varrella, mutta tästä olen tykännyt todella paljon.
kuva Reija Vilmi
Sitten päästäänkin intohimooni, Body Shopin vartalovoihin! Kuvasin ne tarkoituksella vessan lattialla, jotta samaan syssyyn pääsette kurkkaamaan taas sisustusjuttua, eli kivikoristelua vessan lattiassa. Vartalovoit ovat pintakuivan ja kutisevan ihoni pelastus. Saan näitä usein myös lahjaksi, mutta olen itse asiassa vähän kranttu mitä tuoksuja kelpuutan, sillä en halua tuoksua yöllä kovin voimakkaasti. Mango ja kookos ovat ihania tuoksuja yötä vasten. Suklaa on mielettömän kosteuttava ja tuoksuu ihanasti suklaalle. En voi vastustaa näiden voiden tuoksua ja koostumusta ja tykkään muutenkin Body Shopin tuotteista ja arvoista, joten näissä on monta hyvää yhdessä. Purkkeja on kertynyt monta, mutta osa on tyhjiä. Tyhjät purkithan saa viedä BodyShopille kierrätykseen ja siksi ne säilytän, arvatkaa kuinka useasti muistan niitä sinne viedä…
Uskoin myös kovasti kookosrasvan voimaan mitä raskausarpiin tulee, joten siksi halusin kuvata nämä odotusajan kuvan kanssa. Kuka tietää kuinka paljon sinnikäs rasvaus auttoi, mutta arvitta säilyttiin.
Cliniquen meikinpoisto. Kun ekan kerran käytin tätä, tuntui että meikki räjähti irti naamasta (noin niin kuin positiivisesti sanottuna), iho jäi ihanan pehmeäksi eikä yhtään kuivaksi. Se oli menoa sitten se. Ostan aina lentokentältä tätä kaappiin.
Tigin Superstar kampausneste. En muista yhtään, milloin ensimmäinen pullo päätyi kaappiini, mutta vuosikaudet tämä on ollut luottotuotteeni. Käytän kiharoiden alle ja ylipäätään päivittäisessä hiustenlaitossa. Näitä oli useampi matkalaukussa, kun palasimme New Yorkista. Helppoa käyttää, hyvän tuoksuista, pitää tukan kuosissa ja… Tykkään.
Vichyn seerumi. Taisin testata tätä ensimmäisen kerran pari vuotta takaperin ja ihastuin välittömästi siihen, miltä iho tuntui. Joten siitäkin tuli vakiotuote. Seerumi kosteuttaa ja heleyttää ja häivyttää mm. iän tuomia vaikutuksia iholta. Tunnen ihoni todellakin heleämmäksi tämän seerumin myötä.
Lumenen meikkipuuteri. Sain ensimmäisen Lumenen meikkipuuterini joululahjaksi äidiltäni vuonna 1996 ja siitä asti se on ollut meikkipussissani. Todellinen luottotuote siis! Kun lähdimme vaihto-opiskelemaan Englantiin, pakkasin puolen vuoden puuterit matkaan, koska tiesin ettei tätä saa ulkomailta. Välillä tämä on ollut kaupoista loppu, on ollut toimitusvaikeutta, sävyjen nimet ovat vaihdelleet, koostumus on vaihdellut, mutta yksi on ja pysyy: minä ostan tätä. Hih.
Luottotuotteita yhdessä. Kuvasin ne myös tuon lattian takia, yksi suosikkisisustusjuttuja kodissamme on toisen vessan lattia. Lankun näköinen laatta on todella hauska, mistä syystä en ole halunnut edes laittaa vessanmattoa paikalleen, jotta saamme ihailla lattiaa.
Siinäpä tärkeimmät! Onko joukossa sinulle tuttuja tuotteita? Mikä on oma ”tätä en vaihda”-tuotteesi?
Kotiäidin keskiviikko kuvina, tule mukaan!
Siitä on aika tasan viisi kuukautta aikaa, kun tein postauksen, missä pääsitte kotiäidin päivään mukaan kuvien myötä. Ajattelin, että aikaa on kulunut tarpeeksi paljon ja voin tehdä uuden tällaisen, josko taas keväällä seuraava. Lisäksi sisustuspostausta kyselleille tässä on jotain sisustusta mukana, kun otin kuvia pitkin päivää. Yhteensä kuvia kertyi 170 kappaletta, joten hieman karsintaa piti tehdä julkaistavien kanssa. Tässäpä kuitenkin eilinen päivämme kuvina, tervetuloa mukaan kotiäidin ja taaperon keskiviikkoon!
Aamumme alkoi aika tasan kello 7 nahkavekkarin herätyksellä. Ei tarvitse kelloa laittaa soittamaan nykyään! Kaurapuuroa, Tammelantorin mansikoita pakkasesta, leipää, äidille tolkuton määrä teetä, isille heipat ja näin päivä oli käynnistynyt.
Katselimme hetken Muumeja (muistan täysin ulkoa edelleen nämä jaksot, koska katsoin niitä lähes 10v nuoremman pikkuveljen kanssa) ja sitten jatkoimme kotihommilla.
Teimme ensiksi lempparihomman, eli astianpesukoneen tyhjennyksen. Olen äärimmäisen ylpeä, kun tavarat löytävät ihan oikeisiin laatikoihin. Ratkesin nauruun, kun kone tyhjenettiin vähän turhan tarkkaan, korille ei sitten löytynyt laatikoista paikkaa. :D
Siirryimme meikkamaan (tai siis äiti meikkasi) ja taapero hoiti niin äidin vanhaa barbieta kuin omia pehmojaan.
Luottotuotteitani. Tämän ripsarin myötä minulta on kyselty, ovatko ripseni omat (wink wink!).
Jo voiton puolella, vaatteet päällä, enää hiukset harjaamatta! Paita Betty Barclay, huivi Desigual.
Lähdimme autolla kyläpaikkaan, tosin taaperoa ei kiinnostanut autokyyti vaan rattaiden rullaus, joten lähtö hieman venähti…
Kyläpaikassa nautin ystävän aivan mielettömän kauniista kodista, josta olen ilmeisesti imenyt vaikutteita (vrt. Muumi-kuvassa näkyvä tapetti tai aamun teemukini) ja taaperolla oli ikäistään leikkiseuraa. Ihana aamupäivä!
Palasimme kotiin ja taapero painui unille (painui ja painui, nukutus kesti puoli tuntia…). Minä söin bataattikeittoa, vastailin blogikommentteihin ja soittelin epätoivoisesti Studio Amandaan. Kuten aiemmin kerroin, Kotivisio-messuilla kävimme ilmaisessa Studio Amandan lapsikuvauksessa. Laitoin heille 3 viikkoa sitten sähköpostia, että haluaisin teettää kuvia ja eilen yritin soittaa kuusi kertaa. Puhelu meni vastaajaan, jossa kerrottiin että Studio Amanda palvelee ma-pe klo 9-16. Niin? Soitin kello 13-14 välillä. ÄRRR! Hyvää mainosta, ilmainen kuvaus, mutta kun haluaisin teettää kuvia, ei vastata. Melkein tekee mieli antaa periksi.
Unien aikana hoitelin myös pyykkihommia (kurkkaus kodinhoitotilaan!).
Unien jälkeen hyppäsimme bussiin ja kurvasimme kyläpaikkaan b, jossa äiti sai teetä, taapero banaania ja taas ikäistään leikkiseuraa. Hän myös oli käsi hissin hälytysnapilla, ehdin viime hetkessä estää hälytyksen painamisen. Huh!
Busseilimme kotiin linjalla, jota en ollut ennen käyttänyt ja jäin liian aikaisin pois. Oho. Kävelimme sitten kilometrin matkan kauniissa syyssäässä, harmi että piti kipittää aika kovaa, sillä olimme luvanneet heittää miehen keskustaan klo 17 alkavaan harrastukseen.
Saimme kipattua miehen keskustaan ja punaisissa valoissa istuessa otin kuvan Särkänniemestä ja haikailin kesästä.
Kotona korjasimme pyörää (?), loruttelimme sohvalla ja söimme taaperon lempparia, broileripullia ja uunibataatteja (ohje Maku-lehdestä). Oven pieleen oli poissaollessamme ilmestynyt naapureiden tuomia kuivattuja omenia, voi miten ihana ele. Tällaiset kyllä saavat niin hymyn huulille, ihanaa kun joku muistaa. <3
Sitten kiskaisin trikoot jalkaan ja lähdimme hakemaan miestä harrastuksestaan. Minä jäin puolestani keskustaan bodypumppiin ja mies jatkoi taaperon kanssa kotiin (ihme lennosta vaihtoja tämä jumppa-ajan löytäminen välillä vaatii…).
Matkalla pois jumpasta ihailin Kehystarinan ikkunassa olevia MarielDesignin ihania korviksia…
Tulin bussilla kotiin, ehdin antaa hyvän yön suukon pienelle ja istahdimme miehen kanssa katsomaan jakson Sons of Anarchya. Miksi istun aina lattialla sohvan sijaan? En tiedä, tykkään istua lattialla, eikä siinä tule röhnättyä niin kuin sohvalla. Mieskin on jo kysellyt onko sohvassamme jotain vikaa. :D Tapa on varmaan jäänyt myös siitä, että koiran kanssa housut olivat aina koirankarvoissa enkä halunnut niitä sohvalle, lisäksi koiraa oli helpompi rapsutella lattialla istuessa. Netflix on muuten paha palvelu, kun se toistaa jaksoa jakson perään, telkkarin eteen on vähän turhan helppo unohtua…
Sovin vielä treffejä ihanaisen Lilan kanssa, kävin suihkussa ja sitten oli jo kiire nukkumaan. Pyysin miestä ottamaan viehkon nukkumaanmenokuvan minusta. Olen sellaisia joskus blogeissa nähnyt. Eihän siitä mitään tullut. Kun valotus ei millään onnistunut, mies räpsäisi salamalla, joka sai silmät kirvelemään ja vedet valumaan silmistä. Lopulta aloin hihittää hervottomasti ja kuvista ei tullut mitään. Lakanatkin olivat ylellisten pellava- tai satiiniversioiden sijaan iänikuiset Ikea-lakanat. Oikeasti varmaan ensimmäiset, jotka olen meidän talouteen ostanut. Mutta hei, that’s life! :)
Näin huideltiin läpi keskiviikkopäivän, päivä oli vielä hieman normaalipäivää vauhdikkaampi, mutta usein päivistä vain tulee aika täysiä ihan vahingossa. Kiva kun tulit mukaan, mitä pidit tällaisesta postauksesta? Mikä oli oman keskiviikkosi kohokohta?