Avainsana-arkisto: kypros

Waterworld Agia Napa – yksi Euroopan parhaista vesipuistoista

30.9.2021
4

Aurinkoterapiaa syyskuun loppuun! Upeista syyskeleistä on meillä saatu nauttia, mutta palataan tähän väliin vielä Kyprokselle. Minulle on tullut paljon kysymyksiä mm. maskien käytöstä Kyproksella, ihmiset alkavat selkeästi varata enemmän reissuja. Täällä on postaukseni poikkeusaikoina matkustamisesta Kyproksella, jos haluatte sitä lukea. Toki säädökset vaihtuvat molemmissa päissä jatkuvasti ja niitä kannattaa seurata tarkasti! Lentokoneestakin on jääty, kun ei ole oikeanlaisia kaavakkeita täytettynä.

Tästä kohteesta Kyproksen Agia Napassa on pakko kirjoittaa erikseen, koska se oli niin huikean upea! Eli vuonna 2018 Euroopan parhaaksi vesipuistoksi valittu Waterworld, tulkaa mukaan aurinkoisiin hetkiin!

Vesipuistot matkoilla ovat parhautta

Kuten varmasti tiedätte, perheemme ykkösharrastus kolmella muulla on uinti, minä sitten räpiköin perässä, hih! Olimme katsoneet jo aiemmilla Kyproksen reissuilla upeana silhuetissa avautuvaa puistoa, mutta lapset ovat olleet reissuilla viimeksi 1+4- sekä 2+5-vuotiaita, joten on jäänyt välistä. Sinne kun menee, haluaa esimerkiksi, että lapsi on ehdottoman varma vessakäynneistään, ettei käy vahinko. Lisäksi kokemuksemme vesipuistoista esimerkiksi Balilta ja Rodokselta ovat olleet suhteellisen hurjia. Ajattelimme nytkin, että 5-vuotias ei varmaan moneen paikkaan pääse, kun mäet ovat niin hurjia. No tiedättekö miten siinä kävi? Äitinsähän se siellä eniten panikoi ja jäi alas kuvailemaan parinkin mäen kanssa.

Kun lämpötila huiteli elokuussa 38 asteessa, oli vedessä oleminen ihan sitä parasta aktiviteettia. Olen itse todella herkkä palelemaan ja muistan kerran kesäkuun ensimmäisellä viikolla olleeni vähän jäässä Rodoksen vesipuistossa. Ilma oli lämmin, mutta vesi ei ollut vielä ehtinyt lämmetä. Nyt ei ollut sitä ongelmaa, oli ihanaa! <3

Waterworld Cyprus

Kyproksen vesipuisto on valittu vuonna 2018 Euroopan parhaaksi enkä ihmettele tätä. Nyt tosin ihmettelen mistä luin tällaisen faktan kesällä, kun en sitä tähän hätään löydä, mutta väittäisin tällaisen tankkanneeni! Liput ovat suhteellisen tyyriit (tai mihin tätä vertaa), ennakkoon netistä ostettuna neljän hengen perheeltä kustansivat 114 euroa.

Puisto oli ensimmäinen paikka, jossa meiltä kysyttiin lomamme aikana Cyprus Flight Passit, aikuisilta, ei lapsilta. Ovella oli heti kuvaaja ja koska koko perheestä ei juuri reissusta kuvia tule, ostin perhekuvan jääkaapin oveen sieltä. Ihanan turistia!

Jo sisääntulossa hämmästyimme – miten valtavalta puisto näytti! Miten valtavan siisti, uskomattoman väljä (matkaajia oli selkeästi vähemmän) ja viimeisen päälle mietityt yksityiskohdat. Huikeaa! Ovella oli lukollisia kaappeja tavaroille ja sitten mentiin! Olisi muuten pitänyt olla koko poppoolla läpsyt matkassa, maa kuumeni niin, että oli välillä vaikeuksia päästä altaasta toiseen jalkapohjien kärytessä.

Toinen asia, mikä siisteyden lisäksi pisti silmään, oli hengenpelastajien määrä. Heitä oli joka liussa, ylhäällä ja alhaalla. Ei tullut ongelmia, että mäkeen olisi lähdetty liian pienin turvavälein tms. Kun patjalla laski pieni ihminen (eli tässä tapauksessa meidän kuopus), hänelle näytettiin reunapaikka ja alhaalla reunassa vahti hengenpelastaja silmä kovana, että lapsi laskeutuu ongelmitta altaaseen. Tulipa turvallinen olo! Kun tuo pieni ihminen kiipesi kolmatta kertaa puiston hurjimpaan käärmeliukuun (jäi minulta välistä, mies sanoi että menee niin lujaa umpiputkessa, ettei ehdi mitään tajuta), totesi työntekijä ”very brave little girl!”. Sinne meni ja äitinsä ei! Huomaatteko kuvista muuten – lähdimme yhtä aikaa ylhäältä ja pienin tulee alas kun äitinsä vielä ylhäällä tuossa valkoisessa liu’ussa missä tullaan mahallaan. Selkeästi kevyin lensi nopeiten!

Waterworld ja erilaiset aktiviteetit

Puistosta löytyi ihan kaikkea. Oli lazy river, missä mentiin renkailla virran mukana, lapsille erilaisia pomppupatjoja, suihkuja, pieniä mäkiä ja liaaneja. Oli aaltoallas ja siihen päälle kasa niitä mielestäni ihan hirveitä liukuja. Tulin alas tuplarenkaalla mäestä niin esikoisen kuin miehen kanssa ja tulin patjamäestä. Mutta todella monessa kohtaa meni luu kurkkuun, hirveitä mäkiä! Jäi aikanaan aika kammo Balin 75km/h menevästä jostain kamikaze-mäestä.

Hämmästyimme, miten hurjiin liukuihin oli moneen vain 105cm pituusraja, eli kuopus pystyi myös päästelemään Heraclesin alas, mikä oli ihan hirveä. Tai mistäs tiedän kun en mennyt. Atlantiskin näytti minusta kamalalta ja siihen oli pakko saada kolme patjalle kyytiin. Kuopuksen mitta ei riittänyt ja mies sekä esikoinen huusivat, että äiti sun pakko tulla! Minä vetosin siihen, etten voi jättää kuopusta ja sanoin, että hoidan homman. Kipitin kolmen nuoren luo ja kyselin, lähtisikö heistä joku kolmanneksi patjalle ja heti saksalainen nuori nainen oli valmiina auttamaan. Minä vilkuttelin kauempaa, että olkaa hyvä, äiti hoiti homman!

Aivan mielettömän päivän puistossa saa kyllä vietettyä, iltakuusi jolloin puisto sulkee lähestyi aivan liian äkkiä. Oli aivan mahtavaa koko perheen kivaa. Paikassa on myös todella siistit vessat sekä useita baareja ja ravintoloita, kaikenlaista ruokaakin piisasi.

Tälle paikalle ei voi kuin antaa lämpöisen suosituksen, jos vesihommat ovat yhtään sinun juttu. Niin ja on siellä paljon aurinkotuolejakin, jos joku perheestä haluaa vain chillailla ja lisämaksusta isompia looseja varattavissa! Minusta oli myös ihanaa, miten paikka oli tehty Kreikan mytologian mukaan!

Älä missaa! Onko jollekin tuttu puisto?

Rising Star Beach Protaras – millainen oli hotellimme?

3.9.2021
Vastaa

Tätä toivottiin jo aiemmin ja voi että, on pitänyt tehdä monenlaisia postauksia Kyprokselta, mutta aika on loppunut täysin. Ja lisäksi olen niitä ihmisiä, joiden on todella vaikeaa palata lomakuviin ilman kyyneliä, pakko ottaa niihin hetki etäisyyttä!

Mutta tämä postaushan ei hetkeen vanhene, Kyprokselle on tarjolla syysmatkoja yhtä lailla kuin moni suunnittelee jo ensi kesän matkoja. Joten kerron teille hotellistamme, joka oli Tjäreborgin kautta ollut Rising Star Beach Protaraksen rannalla. Miksi päädyimme sinne? Mikä oli hyvää, oliko joku huonoa? Miten hotelli palveli perheitä? Miksi vaihdoimme hotellia alkuperäisestä?

Protaras ja Fig Tree Bay Kyproksella

Olemme olleet perheenä Kyproksella nyt kolme kertaa. Ensi kerta oli Bamse-hotellissa Nausicaa Beachilla (postaus täällä), joka sijaitsee toisessa päässä rantaa kuin tämän kesän hotellimme. Toisella kertaa olimme Nissi Beachilla (postaus täällä), joka on luokiteltu jonkinlaiseksi nuorisobilepaikaksi, mutta yllättäen siellä on todella ihana hotelli mistä löytyy niin Bamset kuin vesipuistot ja Les Mills-jumpat. Tuo hotelli oli kuitenkin sellainen, missä britit järjestivät jatkuvasti häitä ja valitettavan rauhaton iltaisin tästä syystä. Muuten aivan unelma.

Kun varasimme matkan alkuvuodesta 2020, etsimme taas hotellia, jossa olisi lastenkerhot 4+7-vuotiaille, olisi miehelle hyvät uintimahdollisuudet ja minulle jumppia. Lisäksi rauhaa, hyvät altaat ja ranta lähellä. Päädyimme tähän hotelliin tuolloin. Se on lähellä Agia Napan aktiviteetteja, kauppoja, ravintoloita, vesipuistoa ja muita ja sieltä löytyisi jokaiselle jotakin. Lähellä olisi ihanaakin ihanampi Nissi Beach ja…

Kun aloimme miettiä alkukesästä, olisiko lähtö tänä vuonna mahdollinen, mietimme, ettei varmaan vielä saa ns. elää normaalisti. Ettemme käy ravintoloissa tai kaupoilla, emmekä ainakaan laita lapsia lastenkerhoon monien vieraiden lasten kanssa yhteen. Sitä paitsi 1,5 vuotta iässä teki sen, ettei sille oikein ollut enää tarvettakaan, lapset ovat kasvaneet hurjasti. Mietimme, että viihdyimme älyttömän hyvin Protaraksessa, se on rauhallinen kohde mistä löytyy kaikki mahdolliset ranta-aktiviteetit ja samaan aikaan paljon aktiviteetteja tivolista (uusi rakennettu juuri tänä kesänä) ravintoloihin, kauppoihin ja kaikkeen mitä tarvitsisimme. Päädyimme siis vaihtamaan hotellia edullisempaan, lapsiystävälliseksi luvattiin Rising Star Beachiin ja vaihtamaan rantaa Agia Napasta Protarakseen.

Protaraksesta todellakin löydät ihan mitä voi kaivata merellä – liitovarjoilua, erilaisia veneen perässä vedettäviä donitseja ja sohvia, risteilyitä, lasipohjavene lähti hotellin edestä ja niin edespäin. On ravintoloita ja rantaviivaa loputtomiin. Myös paras lenkkimaasto rannassa, ranta on pitkä ja siinä on betoniosuus jossa on helppo juosta!

Rising Star Beach – lapsiystävällinen Tjäreborgin hotelli

Hotellilla vierailivat niin aamiaisella kuin altaalla Tjäreborgin Bamse-versiot, eli Lollo ja Bernie, mutta kun ne oli kerran tavattu, ei lapsia kiinnostaneet enää koko hahmot. Kuten sanottu, ovat kasvaneet. Hotellissa oli iso aidattu ja katettu leikkipuisto, jossa lapset kävivät pariin otteeseen leikkimässä. Oli mahtavaa, ettei se polttanut vaikka lämpötila oli +38 astetta, kiitos siis katoksesta!

Muutamana iltana hotellilla järjestettiin mm. Lollon ja Bernien lastendisco ja yhtenä iltana oli taikuri papukaijoineen paikalla. Minusta tuntui, että discostakin olivat enemmän äiti ja isä innoissaan. Lisäksi hotellissa oli lasten leikkihuone, jossa pystyi esimerkiksi piirtämään, mutta siellä emme käyneet ollenkaan. Ei ollut innostusta ja välttelimme muutenkin sisätiloja.

Lapsista ykkösasia oli uiminen, uiminen ja uiminen. Altaalla ja meressä. Joten itsestäni tuntui, että mikä vaan hotelli toimisi jo nyt, kun osaavat uida ja ovat isompia. Kunhan on suurehko allas, joku vesiliukumäkihotelli toimisi varmasti heidän kanssaan!

Lapsiystävällisyys näkyi hahmoissa, altaassa, jossa oli niin matalat kuin syvät päät, henkilökunnan ystävällisyys oli huippua ja leikkipaikka kiva. Hotellissa oli lisäksi kuntosali ja aivan mahtavaa oli muutaman kymmenen metrin matka mereen! Aurinkotuoleja oli jatkuvasti vapaana niin rannassa kuin altaalla, eli jonottaa ei tarvinnut. Selkeästi turisteja oli normaalia vähemmän ja tilaa piisasi. Kävelymatkan päässä oli kauppoja, ravintoloita ja tivoliin, joka oli parin kilometrin päässä otimme taksin.

Huoneemme oli kaksio, jossa oli kaksi sänkyä parvekepuolella, baaripöytä ja pieni keittiö sekä kylpyhuone ja makuuhuone parisängyllä. Toimi todella hyvin niin, että tytöt menivät aiemmin nukkumaan makkariin suljetun oven taakse ja meille jäi keittiö/parvekepuoli. Maisema oli maastoon päin, mistä tykkäsin myös kovasti, en olisi välittänyt tuijotella uima-altaaseen ja maisemapuoli oli todella hiljainen, kun hotelli on päättyvän tien varressa. Ainoa miinus oli maailman hitaimmat hissit – olimme viidennessä kerroksessa ja itse valitsin monesti portaat, sillä kun hissiin ei saanut mennä kuin oman seurueen kanssa ja ne olivat maailman hitaimmat… Ei millään jaksanut odottaa varsinkaan aamupäivisin, kun siivojien kärryt varasivat hissit lähes kokonaan.

All inclusive, joitain ruokia vai ei ruokia ollenkaan?

Kyseiseen hotelliin ei voinut ottaa all inclusivea, enkä tiedä olisinko sitä halunnutkaan. Olimme nytkin viikon sisään vesipuistossa, kolmella eri risteilyllä, tivolissa ja ties missä, joten jatkuva hotellilla ruokailu sitoo meistä liikaa. Kuitenkin lasten kanssa ruokaa tarvitsee hyvinkin usein, kun juoksevat ja uivat tauotta. Meidänkin huoneessa oli keittomahdollisuus, jääkaappi, mikro ja vedenkeitin, eli kyllä siellä olisi voinut tehdä lapsille ruokaa halutessaan. Valitsimme kuitenkin ateriapaketin lomaamme, sillä siinä oli tarjouksena, että yksi lapsi/aikuinen syö ilmaiseksi, jos aikuiselle maksaa ateriapaketin (muistaakseni alle 12-vuotiaista lapsista kyse). Ravintola-annokset ovat usein niin isoja, että aina jotain menee haaskuun (toki varmaan hotellin buffistakin), joten koimme tämän toimivaksi.

Maksoimme siis kahden aikuisen ateriapaketin, johon kuului 7 x aamiainen, 5 x lounas ja 5 x illallinen. Yksi juoma/ateria kuului hintaan. Päivät, kun ruokia ei ollut olivat maanantai ja perjantai, ilmeisen vilkkaat paxien vaihtopäivät. Oli siis helppo suunnitella olevansa perjantai vesipuistossa, eikä missannut aterioita, vaikka kyllähän esimerkiksi lounaita jäi väliin, kun olimme veneretkillä päivän. Lapset saivat mahansa täyteen säännöllisesti ja tämä toimi meillä hyvin. Ruokailuaika oli suht pitkä, siitä kiitos, tivolistakin tulimme juuri illallisen loppuessa mutta ehdimme saada ruokaa. Ruuhkaa ei ollut koskaan ja juomat tarjoiltiin pöytään. Ruoka oli sellaista ihan ok-tasoa, lapset tykkäsivät kaikesta, itse olisin kaivannut esimerkiksi enemmän valkosipulia tsatzikiin tai muuta pientä, mutta aina sai mahansa täyteen ja monia vaihtoehtoja löytyi.

Hotelli oli minusta siisti, siivouksen taso oli todella hyvä, huone toimiva, kaappitilaa oli ja henkilökunta oli hyvin ystävällistä. Mutta todettua tuli, etteivät meidän lapset enää tarvitse päiväunia tai lastenkerhoja, eli jatkossa toiminee mikä vain hotelli, jossa huiput uintimahdollisuudet. Tämän hotellin hinta oli ainakin nyt poikkeusaikoina hyvin edullinen ja hotellilla oli hyvin väljää, eli ei jäänyt pahaa sanottavaa ja voin suositella!

Onko tuttu hotelli itsellesi? Mikä on oma suosikkisi Kyprokselta?

Matkustus poikkeusaikoina – millaista oli Kyproksella?

16.8.2021
6

Hyvää alkanutta viikkoa! Täällä ollaan, parin viikon hiljaisuuden jälkeen. Oli muuten varmastikin oma ennätykseni lähes 10 vuoden bloggaamisen jälkeen. Päätin laittaa reissun vuoksi blogin tauolle ja kun palasimme, oli vaikeaa alkaa kirjoittaa mistään muusta kuin reissusta. Oli varmasti kesän upein viikko, mutta samalla siitä oli vaikeaa kirjoittaa mitään, sillä ilmastoasiat ja pandemia-asiat jakavat tällä hetkellä aika rajusti mielipiteitä siitä, onko matkustaminen hyväksyttyä. Päätin sitten olla vain perheen kesken karanteenissa ja hoidella reissupyykkejä ja somen ulkopuolisia töitä. Nyt on arki alkanut, lapsi pääsi kouluun ja minä ajattelin kertoa teille, millaista oli reissaaminen poikkeusaikoina. En aio yllyttää ketään reissuun ja toivon, että pidetään tunteet kurissa kommenttiboksissakin. Keskustella toki voi, mutta toivottavasti pysytään asialinjalla eikä mennä henkilökohtaisuuksiin!

Me olimme siis reissulla, joka oli varattu ennen näitä pandemia-asiota ja lähdön piti olla toukokuussa 2020. Tuolloin vaihtoehtoina oli ottaa rahat takaisin tai jättää ne Tjäreborgille, jolloin he lisäsivät 10 % jo maksettuun summaan arvoa. Ajattelimme, että sehän on kiva bonus, lähdetään sitten loppukesästä 2020, silloin tilanne varmasti helpottanut. Vähänpä tiesimme… Kun buukkasimme reissun uudelleen toukokuussa 2021, ajattelimme, että loppukesästä rokotukset ovat jo hyvässä vauhdissa ja tilanne helpottanut, lähdetään elokuussa! Eihän se aivan näin mennyt, mutta pääsimme kuitenkin matkaan.

Ennen matkaa – koronatesti ja lomakkeita, eristäytymistä ja jännitystä

Vielä 14 päivää ennen reissuamme Suomi kuului ns. vihreisiin maihin, joista olisi saanut tulla Kyprokselle testittä. Meidän tilanteen pahentuessa Kypros luokitteli Suomen oranssiksi, joka tarkoitti, että matkustusta varten tarvittiin kaksi rokotetta ja todistus niistä tai maksimissaan 72h vanha testitodistus. Alle 12-vuotiaita lapsia ei tarvinnut testata. Itse asiassa minusta tämä käytäntö oli ihan hyvä, tiesi astuvansa koneeseen porukan kanssa, joka on käynyt testissä tai rokotettu.

Koska tilanne kiristyi, päätimme perua yökyläilyt ja muun muassa urheiluleirin lapselta, ettei tule uusia isoja porukoita ja mahdollista karanteenia juuri ennen lähtöä. Olimme siis jo ennen reissua vähän eristyksissä.

Lähtö oli maanantaina ja perjantaina kävimme miehen kanssa testissä, Tjärerborgin suosittelemalla PR2You-yrityksen kautta. Sepä oli kuulkaa kumma kokemus – sama tyyppi, joka vastaili puhelimeen hoiti testit pitkin Tamperetta ja sain soittaa kuudesti, jotta onnistuin varaamaan ajan. Aina oli ottamassa testiä. Kun aika oli sovittu, me ajoimme Pyynikin johonkin sivukadulle, mies tuli autosta, tökkäsi ikkunasta nenään molempia. Sitten maksoimme tästä 99 euroa/naama ja hän jatkoi matkaansa. Hämmentävää. No, todistukset tulivat lauantaina sähköpostiin, tosin passinumerot olivat keikahtaneet molemmilla vähän väärin, mutta onneksi vastasivat viikonloppuna ja saimme korjatut versiot.

Testitodistusten lisäksi jokaiselle matkustajalle piti täyttää Cyprus Flight Pass, jossa kysyttiin tarkasti lennon numero, hotelli ja hotellin osoite, passin numero ja yhteyshenkilö Suomessa ja niin edelleen. Valmis kortti tuli sähköpostiin ja se tuli olla matkassa koko viikon ajan Kyproksella, jos sitä kysytään. Tallensimme kaikki neljä korttia sekä miehen että minun puhelimiin.

Olemme monesti menneet kentälle junalla, sillä se on ajoissa ostettuna todella edullista ja juna vie kentälle asti. Koimme, ettei paluumatkaa voi taittaa junalla, sillä omaehtoisessa karanteenissa tulisi olla heti, joten matka taitettiin tällä kertaa omalla autolla.

Lentokentällä saapuessa sekä palatessa – miten homma erosi entisestä?

Olin tehnyt lähtöselvityksen etukäteen netissä ja kun menimme viemään laukkuja, kysyttiin meiltä koronatestitodistuksista (tai rokotetodistus, jos meillä olisi ollut kaksi rokotetta). Kentällä ja koneessa toki oli maskipakko. Olimme ostaneet reissuun ns. parempia FFP2-maskeja suodattimella ja kuulimme myöhemmin, ettei niitä muun muassa Finnair hyväksy käytettäväksi. Lensimme eri yhtiöllä, jonne ne kelpasivat. Tosin kun ihmiset syövät ja juovat koneessa ilman maskia, en tiedä millainen merkitys loppujen lopuksi on, mutta onhan siinä pitkä aika istua maski päässäkin ja liikkua esimerkiksi vessaan.

Kentällä oli superhiljaista, eli siellä kyllä turvavälit ihmisiin säilyivät. Osatekijänä varmasti kellonaika aamuviideltä, mutta hiljaista oli.

Perille saapuessamme meiltä kysyttiin ne Flight passit ja otettiin valokuvat (en muista että sellaista olisi ennen tehty) sekä skannattiin passit. Hyvin nopeasti pääsimme ulos, eikä kummassakaan päässä ollut mitään normaalista poikkeavaa viivytystä.

Takaisin Helsinkiin saapuessamme ihmisiä ohjattiin kolmeen jonoon – tuplarokotetut, yhdesti rokotetut ja rokottamattomat. Viimeisimmät ohjattiin suoraan testiin ja meidän ei tarvinnut ottaa testiä kentällä, täytimme yhden kaavakkeen ja lähdimme kotiin. Omalla autolla, ilman pysähdyksiä tai kontakteja. Kun pääsimme perille, kaveri toi ovelle tilaamani ruokakassit Prismasta. En ollut uskaltanut tilata kotiinkuljetusta mahdollisten myöhästelyjen takia. Kentällä vielä täyttelimme Finnentry-kaavaketta, jonka kautta pääsee sitten Suomessa koronatestiin. Suosituksena oli vähintään 72h karanteenia ja sitten testiin ja näin teimme. Tähänkään suuntaan lapsia ei ollut pakko testata, mutta me testasimme koko perheen ihan varmuuden vuoksi. On niitäkin tapauksia tiedossa, että yksi perheestä sairastaa ja hyvinkin pienin oirein, niin yritimme minimoida riskit esimerkiksi koulun suhteen. Toki lapset olivat poissa koulusta ja päikystä viime viikon.

Näkyikö korona Kyproksella? Millaista oli kohteessa sen suhteen?

Tämä vähän mietitytti etukäteen. Sääntöjen mukaan maskia tulee käyttää ulko- ja sisätiloissa, pois lukien ranta ja hotellin uima-altaat yms. Mietimme, kuinka ahdistavaa on olla +38 lämpötiloissa maski päässä. Mies oli lähdössä pari kertaa maantiepyöräilemään, joka ei tietenkään tapahdu rannalla. Miten maski?

Onneksi huomasimme heti ensimmäisenä päivänä, että sen käytössä sai käyttää maalaisjärkeä. Tyhjillä kaduilla sai kävellä ilman maskia, rantatiellä lenkkeillä ja todellakin käydä pyörälenkillä maskitta. Maskin laitoimme päähän aina kun kävimme kaupassa, liikuimme hotellissa tai istuimme esimerkiksi taksin kyydissä. Ja näin näytti tekevän hyvin jokainen hotellivieras, en nähnyt yhtään maskitonta esimerkiksi ottamassa aamiaista. Ruokailuissa oli tarjolla hanskoja buffaa varten, käsidesiä löytyi aina jokaisesta kohteesta. Ruoan otimme sisätiloista mukaan ja siirryimme ulkoilmaan terassille syömään. Ylipäätään söimme aina ulkona.

Matkailijoita oli selkeästi vähemmän. Aurinkotuoleja oli joka päivä paljon vapaana, ravintoloissa ei ollut ruuhkaa ja vaatekaupassa olimme ainoat asiakkaat. Paikalliset, jotka työskentelevät turistien kanssa, käyvät 3 kertaa viikossa testattavana. Apteekeissa pääsi sylkitestiin halutessaan milloin vain, hinta oli 10 euroa ja tulos tuli 10 minuutissa.

Niin ja Flight Pass kysyttiin meiltä kahdesti – mennessämme vesipuistoon ja viimeisenä iltana mennessämme ravintolaan syömään. Molemmissa paikoissa olimme vain ulkotiloissa (vessaa lukuun ottamatta).

Millainen oli yleinen ilmapiiri Kyproksella?

Ylipäätään olen kokenut ihmisten Kyproksella olleen hyvin ystävällisiä, mutta tämä kokemus ns. räjäytti pankin. Meitä kohdeltiin kuin kukkaa kämmenellä. Matkailusta elantonsa saavat ihmiset olivat todella onnellisia turisteista. Useamman kerran meidän vastatessamme, että olemme Suomesta, saattoi taksikuski sanoa, että ”jee, ekat suomalaiset tänä vuonna, meillä on ollut teitä skandeja ikävä!”. Olette toiset suomalaiset tänä vuonna ketä hän kohtaa, sanoi toinen. Varatessamme lasivenereissun, sanoi sitä myynyt rouva ”oi, niin suloinen pieni lapsi, mamma tarjoaa”. Hinta lapsilta reissulle olisi muutenkin ollut kaikki 5 euroa. Mutta heistä näki niin pitkälle, kuinka turisteja on kaivattu.

Näimme useamman tyhjillään olevan hotellin ja ovensa sulkeneen ravintolan. Kun ostin tytöille mekot, niitä myynyt nainen sanoi, että on joutunut tänään laittamaan kaiken alennukseen eikä ole ikinä myynyt mitään näin halvalla. Tilanne on kurittanut tapahtuma- ja matkailualaa ympäri maailman ja se kyllä näkyi. Ihmiset olivat silti erittäin toiveikkaita ja iloisia.

Mennessämme aivan uuteen Protaraksen huvipuistoon (se oli avattu kesäkuun lopulla), kyseli yksi laitteita pyörittänyt mies, tiedänkö ketään sairastunutta. Hän ei tiedä ketään ja on aivan kyllästynyt maskiin ja siihen, että testissä tulee käydä kolmesti viikossa. Kerroin tietäväni todella monta ja hänen reaktio oli rehellisen yllättynyt ”really?”. Kyproksella kuitenkin tartuntoja piisaa, liekö ne sitten enemmän kaupungeissa ja sisämaassa, kuin turistirannikoilla, ainakin sellainen olo itselleni jäi.

Normaalia eloa ja toiveikkuutta

Kaikkein parasta oli pieni kosketus siihen, miten normaalilta elämä tuntui. Maskipuljaukset ja käsidesit tuntuvat niin arjelta, että reissun soljuessa ulkotiloissa pääasiassa ilman maskia, elämä tuntui todella tavalliselta. Turvavälit säilyivät suht automaattisesti, paikalliset olivat iloisia ja toiveikkaita ja ottivat avosylin vastaan. Uutisia ei tullut luettua, enkä edes tiedä, ovatko ravintolat öisin auki, eli onko paikalla baarielämää. Varmaankin on.

En tietenkään tiedä mitään kyproslaisten somekirjoittelusta tai uutisoinnista, mutta minut on vallannut ainakin todella paha negatiivisuuden kehä Suomessa. Ihmisiä haukutaan somessa, maskittomien päälle käydään ja toisia kytätään. Uutiset ovat pelkkää pandemiaa ja ihmisviha on jotenkin käynyt liian raskaaksi viimeisen 1,5 vuoden aikana. Reissussa oli ihmisissä iloa ja toivoa, vaikka heilläkin näytti vaikeaa olevan. Oli aikaa jutella ihmisille ja hymyillä. Oli niin iloinen ja normaali olo (no toki aina reissussa on), että oli vaikeaa palata kotiin. En halunnut kirjoittaa siksikään heti mitään tänne, että halusin leijua jossain kuplassa. Arvasin, että blogiin varmasti negatiivisia kommentteja matkustuksesta saan.

Mutta tällaisin ehdoin ja säännöin sujui siis meidän viikkomme! Nämä maahantulosäädökset ja muut muuttuvat ihan koko ajan ja ovat erilaisia riippuen kohdemaasta, eli kannattaa tarkkaan seurata tilannetta, jos lähtee reissuun. Ja matkavakuutus on mielestäni aina ollut aivan ehdoton, nyt sen tarve vielä korostuu. Kannattaa muuten tarkistaa omasta vakuutuksestaan, onko siinä jotain reunaehtoja koskien pandemiaa, ettei tule yllätyksiä!

Mukavaa uutta viikkoa!

P.S. Kuten kuvista näkyy, suurin osa lomasta kului merellä, kävimme neljällä eri veneellä. Meri ja vedessä oleminen on muutenkin parasta, mittarikin näytti +38 astetta, eikä merellä ollut yhtään tukalaa.