Hyvää alkanutta viikkoa! Täällä ollaan, parin viikon hiljaisuuden jälkeen. Oli muuten varmastikin oma ennätykseni lähes 10 vuoden bloggaamisen jälkeen. Päätin laittaa reissun vuoksi blogin tauolle ja kun palasimme, oli vaikeaa alkaa kirjoittaa mistään muusta kuin reissusta. Oli varmasti kesän upein viikko, mutta samalla siitä oli vaikeaa kirjoittaa mitään, sillä ilmastoasiat ja pandemia-asiat jakavat tällä hetkellä aika rajusti mielipiteitä siitä, onko matkustaminen hyväksyttyä. Päätin sitten olla vain perheen kesken karanteenissa ja hoidella reissupyykkejä ja somen ulkopuolisia töitä. Nyt on arki alkanut, lapsi pääsi kouluun ja minä ajattelin kertoa teille, millaista oli reissaaminen poikkeusaikoina. En aio yllyttää ketään reissuun ja toivon, että pidetään tunteet kurissa kommenttiboksissakin. Keskustella toki voi, mutta toivottavasti pysytään asialinjalla eikä mennä henkilökohtaisuuksiin!
Me olimme siis reissulla, joka oli varattu ennen näitä pandemia-asiota ja lähdön piti olla toukokuussa 2020. Tuolloin vaihtoehtoina oli ottaa rahat takaisin tai jättää ne Tjäreborgille, jolloin he lisäsivät 10 % jo maksettuun summaan arvoa. Ajattelimme, että sehän on kiva bonus, lähdetään sitten loppukesästä 2020, silloin tilanne varmasti helpottanut. Vähänpä tiesimme… Kun buukkasimme reissun uudelleen toukokuussa 2021, ajattelimme, että loppukesästä rokotukset ovat jo hyvässä vauhdissa ja tilanne helpottanut, lähdetään elokuussa! Eihän se aivan näin mennyt, mutta pääsimme kuitenkin matkaan.
Ennen matkaa – koronatesti ja lomakkeita, eristäytymistä ja jännitystä
Vielä 14 päivää ennen reissuamme Suomi kuului ns. vihreisiin maihin, joista olisi saanut tulla Kyprokselle testittä. Meidän tilanteen pahentuessa Kypros luokitteli Suomen oranssiksi, joka tarkoitti, että matkustusta varten tarvittiin kaksi rokotetta ja todistus niistä tai maksimissaan 72h vanha testitodistus. Alle 12-vuotiaita lapsia ei tarvinnut testata. Itse asiassa minusta tämä käytäntö oli ihan hyvä, tiesi astuvansa koneeseen porukan kanssa, joka on käynyt testissä tai rokotettu.
Koska tilanne kiristyi, päätimme perua yökyläilyt ja muun muassa urheiluleirin lapselta, ettei tule uusia isoja porukoita ja mahdollista karanteenia juuri ennen lähtöä. Olimme siis jo ennen reissua vähän eristyksissä.
Lähtö oli maanantaina ja perjantaina kävimme miehen kanssa testissä, Tjärerborgin suosittelemalla PR2You-yrityksen kautta. Sepä oli kuulkaa kumma kokemus – sama tyyppi, joka vastaili puhelimeen hoiti testit pitkin Tamperetta ja sain soittaa kuudesti, jotta onnistuin varaamaan ajan. Aina oli ottamassa testiä. Kun aika oli sovittu, me ajoimme Pyynikin johonkin sivukadulle, mies tuli autosta, tökkäsi ikkunasta nenään molempia. Sitten maksoimme tästä 99 euroa/naama ja hän jatkoi matkaansa. Hämmentävää. No, todistukset tulivat lauantaina sähköpostiin, tosin passinumerot olivat keikahtaneet molemmilla vähän väärin, mutta onneksi vastasivat viikonloppuna ja saimme korjatut versiot.
Testitodistusten lisäksi jokaiselle matkustajalle piti täyttää Cyprus Flight Pass, jossa kysyttiin tarkasti lennon numero, hotelli ja hotellin osoite, passin numero ja yhteyshenkilö Suomessa ja niin edelleen. Valmis kortti tuli sähköpostiin ja se tuli olla matkassa koko viikon ajan Kyproksella, jos sitä kysytään. Tallensimme kaikki neljä korttia sekä miehen että minun puhelimiin.
Olemme monesti menneet kentälle junalla, sillä se on ajoissa ostettuna todella edullista ja juna vie kentälle asti. Koimme, ettei paluumatkaa voi taittaa junalla, sillä omaehtoisessa karanteenissa tulisi olla heti, joten matka taitettiin tällä kertaa omalla autolla.
Lentokentällä saapuessa sekä palatessa – miten homma erosi entisestä?
Olin tehnyt lähtöselvityksen etukäteen netissä ja kun menimme viemään laukkuja, kysyttiin meiltä koronatestitodistuksista (tai rokotetodistus, jos meillä olisi ollut kaksi rokotetta). Kentällä ja koneessa toki oli maskipakko. Olimme ostaneet reissuun ns. parempia FFP2-maskeja suodattimella ja kuulimme myöhemmin, ettei niitä muun muassa Finnair hyväksy käytettäväksi. Lensimme eri yhtiöllä, jonne ne kelpasivat. Tosin kun ihmiset syövät ja juovat koneessa ilman maskia, en tiedä millainen merkitys loppujen lopuksi on, mutta onhan siinä pitkä aika istua maski päässäkin ja liikkua esimerkiksi vessaan.
Kentällä oli superhiljaista, eli siellä kyllä turvavälit ihmisiin säilyivät. Osatekijänä varmasti kellonaika aamuviideltä, mutta hiljaista oli.
Perille saapuessamme meiltä kysyttiin ne Flight passit ja otettiin valokuvat (en muista että sellaista olisi ennen tehty) sekä skannattiin passit. Hyvin nopeasti pääsimme ulos, eikä kummassakaan päässä ollut mitään normaalista poikkeavaa viivytystä.
Takaisin Helsinkiin saapuessamme ihmisiä ohjattiin kolmeen jonoon – tuplarokotetut, yhdesti rokotetut ja rokottamattomat. Viimeisimmät ohjattiin suoraan testiin ja meidän ei tarvinnut ottaa testiä kentällä, täytimme yhden kaavakkeen ja lähdimme kotiin. Omalla autolla, ilman pysähdyksiä tai kontakteja. Kun pääsimme perille, kaveri toi ovelle tilaamani ruokakassit Prismasta. En ollut uskaltanut tilata kotiinkuljetusta mahdollisten myöhästelyjen takia. Kentällä vielä täyttelimme Finnentry-kaavaketta, jonka kautta pääsee sitten Suomessa koronatestiin. Suosituksena oli vähintään 72h karanteenia ja sitten testiin ja näin teimme. Tähänkään suuntaan lapsia ei ollut pakko testata, mutta me testasimme koko perheen ihan varmuuden vuoksi. On niitäkin tapauksia tiedossa, että yksi perheestä sairastaa ja hyvinkin pienin oirein, niin yritimme minimoida riskit esimerkiksi koulun suhteen. Toki lapset olivat poissa koulusta ja päikystä viime viikon.
Näkyikö korona Kyproksella? Millaista oli kohteessa sen suhteen?
Tämä vähän mietitytti etukäteen. Sääntöjen mukaan maskia tulee käyttää ulko- ja sisätiloissa, pois lukien ranta ja hotellin uima-altaat yms. Mietimme, kuinka ahdistavaa on olla +38 lämpötiloissa maski päässä. Mies oli lähdössä pari kertaa maantiepyöräilemään, joka ei tietenkään tapahdu rannalla. Miten maski?
Onneksi huomasimme heti ensimmäisenä päivänä, että sen käytössä sai käyttää maalaisjärkeä. Tyhjillä kaduilla sai kävellä ilman maskia, rantatiellä lenkkeillä ja todellakin käydä pyörälenkillä maskitta. Maskin laitoimme päähän aina kun kävimme kaupassa, liikuimme hotellissa tai istuimme esimerkiksi taksin kyydissä. Ja näin näytti tekevän hyvin jokainen hotellivieras, en nähnyt yhtään maskitonta esimerkiksi ottamassa aamiaista. Ruokailuissa oli tarjolla hanskoja buffaa varten, käsidesiä löytyi aina jokaisesta kohteesta. Ruoan otimme sisätiloista mukaan ja siirryimme ulkoilmaan terassille syömään. Ylipäätään söimme aina ulkona.
Matkailijoita oli selkeästi vähemmän. Aurinkotuoleja oli joka päivä paljon vapaana, ravintoloissa ei ollut ruuhkaa ja vaatekaupassa olimme ainoat asiakkaat. Paikalliset, jotka työskentelevät turistien kanssa, käyvät 3 kertaa viikossa testattavana. Apteekeissa pääsi sylkitestiin halutessaan milloin vain, hinta oli 10 euroa ja tulos tuli 10 minuutissa.
Niin ja Flight Pass kysyttiin meiltä kahdesti – mennessämme vesipuistoon ja viimeisenä iltana mennessämme ravintolaan syömään. Molemmissa paikoissa olimme vain ulkotiloissa (vessaa lukuun ottamatta).
Millainen oli yleinen ilmapiiri Kyproksella?
Ylipäätään olen kokenut ihmisten Kyproksella olleen hyvin ystävällisiä, mutta tämä kokemus ns. räjäytti pankin. Meitä kohdeltiin kuin kukkaa kämmenellä. Matkailusta elantonsa saavat ihmiset olivat todella onnellisia turisteista. Useamman kerran meidän vastatessamme, että olemme Suomesta, saattoi taksikuski sanoa, että ”jee, ekat suomalaiset tänä vuonna, meillä on ollut teitä skandeja ikävä!”. Olette toiset suomalaiset tänä vuonna ketä hän kohtaa, sanoi toinen. Varatessamme lasivenereissun, sanoi sitä myynyt rouva ”oi, niin suloinen pieni lapsi, mamma tarjoaa”. Hinta lapsilta reissulle olisi muutenkin ollut kaikki 5 euroa. Mutta heistä näki niin pitkälle, kuinka turisteja on kaivattu.
Näimme useamman tyhjillään olevan hotellin ja ovensa sulkeneen ravintolan. Kun ostin tytöille mekot, niitä myynyt nainen sanoi, että on joutunut tänään laittamaan kaiken alennukseen eikä ole ikinä myynyt mitään näin halvalla. Tilanne on kurittanut tapahtuma- ja matkailualaa ympäri maailman ja se kyllä näkyi. Ihmiset olivat silti erittäin toiveikkaita ja iloisia.
Mennessämme aivan uuteen Protaraksen huvipuistoon (se oli avattu kesäkuun lopulla), kyseli yksi laitteita pyörittänyt mies, tiedänkö ketään sairastunutta. Hän ei tiedä ketään ja on aivan kyllästynyt maskiin ja siihen, että testissä tulee käydä kolmesti viikossa. Kerroin tietäväni todella monta ja hänen reaktio oli rehellisen yllättynyt ”really?”. Kyproksella kuitenkin tartuntoja piisaa, liekö ne sitten enemmän kaupungeissa ja sisämaassa, kuin turistirannikoilla, ainakin sellainen olo itselleni jäi.
Normaalia eloa ja toiveikkuutta
Kaikkein parasta oli pieni kosketus siihen, miten normaalilta elämä tuntui. Maskipuljaukset ja käsidesit tuntuvat niin arjelta, että reissun soljuessa ulkotiloissa pääasiassa ilman maskia, elämä tuntui todella tavalliselta. Turvavälit säilyivät suht automaattisesti, paikalliset olivat iloisia ja toiveikkaita ja ottivat avosylin vastaan. Uutisia ei tullut luettua, enkä edes tiedä, ovatko ravintolat öisin auki, eli onko paikalla baarielämää. Varmaankin on.
En tietenkään tiedä mitään kyproslaisten somekirjoittelusta tai uutisoinnista, mutta minut on vallannut ainakin todella paha negatiivisuuden kehä Suomessa. Ihmisiä haukutaan somessa, maskittomien päälle käydään ja toisia kytätään. Uutiset ovat pelkkää pandemiaa ja ihmisviha on jotenkin käynyt liian raskaaksi viimeisen 1,5 vuoden aikana. Reissussa oli ihmisissä iloa ja toivoa, vaikka heilläkin näytti vaikeaa olevan. Oli aikaa jutella ihmisille ja hymyillä. Oli niin iloinen ja normaali olo (no toki aina reissussa on), että oli vaikeaa palata kotiin. En halunnut kirjoittaa siksikään heti mitään tänne, että halusin leijua jossain kuplassa. Arvasin, että blogiin varmasti negatiivisia kommentteja matkustuksesta saan.
Mutta tällaisin ehdoin ja säännöin sujui siis meidän viikkomme! Nämä maahantulosäädökset ja muut muuttuvat ihan koko ajan ja ovat erilaisia riippuen kohdemaasta, eli kannattaa tarkkaan seurata tilannetta, jos lähtee reissuun. Ja matkavakuutus on mielestäni aina ollut aivan ehdoton, nyt sen tarve vielä korostuu. Kannattaa muuten tarkistaa omasta vakuutuksestaan, onko siinä jotain reunaehtoja koskien pandemiaa, ettei tule yllätyksiä!
Mukavaa uutta viikkoa!
P.S. Kuten kuvista näkyy, suurin osa lomasta kului merellä, kävimme neljällä eri veneellä. Meri ja vedessä oleminen on muutenkin parasta, mittarikin näytti +38 astetta, eikä merellä ollut yhtään tukalaa.