Asioita, joita en elämässäni haluaisi muuttaa

Viikonloppu oli aivan ihana. Oli aikaa perheelle, oli partioparaati sekä päivä Särkänniemessä. Urheilua ja huonoja leffoja (mm. Se vuodelta 2017). Mietin jo viikonloppuna, miten onnekas olen ja tunne vahvistui maanantaiyönä, kun kuopus nukkui vieressäni ja sanoi kesken unien ”nuku hyvin äiti”. Kyllä läikähti sisälläni.

Usein sitä miettii elämäänsä taaksepäin ja kelaa asioita, joita olisi halunnut tai olisi pitänyt tehdä toisin. Niitähän riittää varmasti aivan jokaisella. Mietiskelin koko viikonlopun kuitenkin otsikkoa asioista, joita en haluaisi muuttaa tai jotka ovat menneet nappiin. Otsikkohan on loputtoman laaja ja pitää tietenkin sisällään niin oman kuin läheistenkin terveyden, kodin ja muut isot asiat. Listaan voisi laittaa vaikka mitä ja siitä varmasti unohtuu jotain hyvin oleellista, mutta yritetään! Josko tämä pitäisi positiivista kehää yllä ja saisi muitakin ajattelemaan, mitä meni hyvin, eikä pyörittämään niitä, mitä olisi voinut tehdä toisin.

Lapsuus

1. Turvallinen lapsuus, perhe ja ihana yhteisö Helsingin kodissa.
2. Koti Jyväskylässä, jossa asuimme 10 vuoden ajan. Sinne jäi valtava määrä hyviä muistoja. Ylipäätään turvallinen asuinympäristö ja kaverit. Samalla matkustimme aika paljon ja sain jo lapsena nähdä niiin maailmaa kuin kotimaata. Kesän kotimaan reissut ovat vahvasti mielessäni!
3. Veljet ja myöhemmin heidän myötään elämääni tulleet kälyt ja lasten serkut.
4. Mahdollisuus harrastaa, oma hevonen puoliksi ystävän kanssa opetti valtavasti vastuuta.
5. Ihana lähikirjasto! Olin suurkuluttaja!

Nuoruus

1. Selkeä päämäärä siitä, että haluan joskus kirjoittaa työkseni.
2. Kolmas sija Keskisuomalaisen reportaasikilpailussa yläasteella, josta olen vieläkin ylpeä.
3. Elämääni syvästi vaikuttanut rippikoulu ja sen myötä tulleet ystävät, joista yksi on kuopukseni kummitäti.
4. Jo nuorena minulle tuli oma tyyli. Punainen pystytukka ja Nirvana-paita. Tyyli on elänyt sen jälkeen, mutta olen aina mennyt ns. omaa polkuani ja olen siitä hyvin ylpeä.
5. Kesätyöt ja se, miten opin hyvin varhain työnteon merkityksen ja sen, ettei sillä ole väliä mitä tekee. Mainosten jakaminen oli esimerkiksi hurjan hauskaa!

Varhaisaikuisuus

1. Turvallinen parisuhde, jossa sain olla oma itseni, vaikken sitä vuosiin osannut. Mieheni jaksoi silti alusta asti kannustaa ja tukea.
2. Muutto Tampereelle. Elämään on tullut valtava määrä uusia tuttuja, kavereita ja kontakteja.
3. Opiskelu yliopistossa. Rakastin tiedotusopin luentoja. Opin valtavasti.
4. Vaihto-opiskelu Englannissa. En olisi uskaltanut lähteä, mutta mieheni innostamana menimme ja tuo aika oli korvaamatonta!
5. Matkustelu. Kuinka lyhyessä ajassa näimme esimerkiksi Afrikan, Australian, Thaimaan, Amerikan. Kuulostaa siltä, että näimme mantereet kokonaan, emme toki, mutta monessa paikassa on seikkailtu.

Aikuisuus

1. Thaimaassa asuminen. Jälleen ihan ex tempore-asia, josta tuli korvaamattoman paljon muistoja ja tuttavia ympäri Suomen. Asia, mitä en ikinä vaihtaisi pois.
2. Sukeltaminen. Mieheni avulla opin sen, vaikka pelkäsin hirveästi. En ikinä vaihtaisi pois vapaapäiviä pinnan alla ja kaikkea, mitä näimme.
3. Meillä on ollut miehen kanssa valtavasti kivoja juttuja kaksin, olemme aina puuhanneet todella paljon kaksin. Se on kerryttänyt kasan muistoja, joita ei arvosta sillä hetkellä, mutta jälkeenpäin tajuaa, miten arvokkaita muistot ovat.
4. Liikunta. Se on aina ollut osa elämääni, mutta parikymppisenä otin esimerkiksi ensimmäisen salijäsenyyden, joka onkin ollut sitten aina olemassa Thaimaan vuosia lukuun ottamatta. Liikunta on osa elämää siinä missä ruoka ja unikin. Se on todella tärkeä juttu.
5. Koti. Vaikka siinä on ollut haasteensa, siinä on paljon hyvää. Olemme valinneet kaikki pinnat itse, tehneet kodista näköisemme. Tuoneet tähän taloon kaksi vastasyntynyttä. Se on nähnyt tyttöjemme kehityksen.

Vanhemmuus

1. Luulin, etten saa kokea sitä. Kun se yllätyksenä tapahtui, jännitti kauheasti. En ikinä arvannut, miten paljon lapset tuovat elämään hyvää ja kaunista. Kuinka heidän kauttaan aukeaa täysin uusi maailma, johon sukelsin täysillä.
2. Vanhemmuuden myötä on elvytetty vanhoja harrastuksia vuosien tauon jälkeen, kuten hiihtoa ja lumilautailua. Olisi varmasti jäänyt tekemättä!
3. Joka päivä oppii jotain uutta lasten kautta.
4. Lasten kanssa on hirveän kivaa puuhata iästä huolimatta. Vauvauintia, perhekerhoa, pyörälenkkejä, lautailureissuja, uimarantareissuja, palapelien tekoa, lautapelejä, leipomista, huvipuistoilua… Olen iloinen, että meillä on yhteisiä juttuja, joita jaamme.
5. Jaettu vanhemmuus on todella arvokasta. Oli ihanaa esimerkiksi Rukalla kaksin ollessa jutella lapsista mieheni kanssa. Myös vanhempani tuntevat lapset todella hyvin, joten iloja ja murheita voi jakaa useamman aikuisen kesken.

Perhe

1. Perhe on minulle kaikki kaikessa. Siitä olen äärettömän kiitollinen.
2. Vanhempieni tuen määrä kaikessa on ollut korvaamatonta.
3. Minulla oli lapsuudessa neljä isovanhempaa, mikä ei ole todellakaan itsestäänselvyys. Edelleen kaksi heistä elossa, mikä on valtava rikkaus, sillä tyttärenikin tulevat muistamaan isomummot aina.
4. Pitkä parisuhde. Parin viikon kuluttua olemme olleet yhdessä 22 vuotta. Enemmän kuin puolet elämästäni. Olemme molemmat hyvin temperamenttisia ihmisiä, mikä tekee sen, että rakastamme ja tappelemme täysillä. Luin jo teininä SinäMinästä, että oinas ja skorpioni ovat huono yhdistelmä. Minusta me täydennämme toisiamme.
5. Kotiäitiys. En olisi ikinä arvannut, että minusta tulee vuosikausiksi kotiäiti, toki kevytyrittäjyys rinnalla teki sen erilaiseksi. En arvannut myöskään sitä, miten valtava ikävä tulee tuota aikaa, kun tytöt ovat koko ajan vieressä ja näen kaiken mitä he tekevät ja oppivat. Meillä on omat juttumme päivien aikana. Koulun ja kaverien myötä perheen dynamiikka on nykyään niin erilainen, mutta tässäkin on paljon hyvää.

Työ

1. Kaikki työt, joita olen saanut tehdä, ovat opettaneet minulle valtavasti.
2. Vaikka matkaoppaana työskentely oli rankkaa, nyt jälkikäteen en vaihtaisi sitäkään mihinkään.
3. Jokaisesta työpaikasta on jäänyt ystäviä elämään. Se on valtava rikkaus. Olen iloinen, että jaksoin esimerkiksi koko opiskeluajan tehdä töitä Hesen vuoropäällikkönä. Se oli arvokas kokemus ja ihana yhteisö.
4. Saan tehdä tällä hetkellä unelmatöitäni. Se ei todellakaan ole tullut helpolla ja kotiäitiaikana kerrytetyt verkostot ovat nyt vuosia myöhemmin olleet apuna. Tein määrätietoisesti vuosikaudet töitä, että pääsin tähän, missä nyt olen.
5. Yrittäjyys on ihanaa. Se on rankkaa kyllä, mutta tuntuu, että sopii parhaiten luonteenlaadulleni.

Musiikki

1. Aloitin pianonsoiton 6-vuotiaana. Oli tylsää joo, mutta opin nuotit, mikä on ollut hyvä taito ja musiikista tuli päivittäisen harjoittelun myötä osa elämää.
2. Aloin kiertää 13-vuotiaana keikkoja. Apulantaa ja Juustopäitä aluksi, mutta livekeikat ovat jotain fantastista, joita toivottavasti on jatkuvasti elämässä.
3. Festarit. Niistä nyt on kaikenlaisia muistoja, mutta monta Provinssikesää on onnellisena mielessä. Sellaisia telttailureissuja, mihin ei enää lähtisi.
4. Musiikin tuomat muistot ovat itselleni todella tärkeitä.
5. Musiikin siivitys urheiluun. Musat korvilla on painettu mm. ennätys puolimaratonilla, sillä on merkitystä mitä musiikkia korviin tulee viimeisillä kilometreillä.

Mitäköhän sitä vielä osaisi listata? Näitä riittäisi varmasti loputtomiin 40 vuoden ajalta, mutta tässä päällimmäisenä mielessä liikkuneet aiheet. Mitä sinä listaisit elämästäsi?

Kuvat ovat Rukan Wappulounaalta, joka oli jotenkin aivan ihana tapahtuma livemusineen ja meininkeineen. Vaikka tapahtumasta on vasta viikko, tuntuvat kuvat aika talvisilta, kun nyt katsoo ulos!

Turistina Helsingissä – ihana Clarion ja muuta kivaa

Helsingissä tulee käytyä suhteellisen usein. Pääasia työn merkeissä, matkalla laivaan, pressitilaisuuksissa, joskus kylässä kavereilla ja mummolla. Sukulaissynttäreillä ja ristiäisissä viime aikoina. Mutta turistina? Kävimme kesällä saariretkellä mummoni kanssa, mutta ihan turistina ei ole tullut pyörittyä aikoihin. Kun lapsen yökyläily kummeillaan siirtyi joulukuulta tammikuulle, eli minulla ja kuopuksellakin oli lomaa, sain idean. Mitä jos otan meille hotelliyön jostain, samalla saamme vietyä esikoisen yökyläilemään. Tuumasta toimeen ja varasin Clarion hotellista yön. Katsellessani keliennusteita ja tuumiessani lautailusäitä, vaihdoin yön vielä maanantaiaamuna lennosta päivää aikaisemmaksi ja lähdimmekin vähän ex tempore matkaan kolmisin.

Rautatieasema, Hard Rock Cafe, jouluikkunat

Törmäsin joululomalla Instagramia selaillessani Eeva Kolun stooriin, jossa hän kehui Helsingin rautatieasemaa ja sen arkkitehtuuria. Tiesittekö, että rakennus on valittu maailman 10 kauneimman rautatieaseman joukkoon vuonna 2012? Minä en. Sen sijaan, että olisin painanut rakennuksen läpi, jäimmekin lapsen kanssa sitä tutkimaan ha ihailemaan ensi kertaa varmaankin ikinä! Miten sitä ei kotimaassaan näe tällaisia asioita, jota ulkomailla matkaillessaan lähtee tutkimaan.

Helsingissä oli vielä Stockmannin jouluikkuna paikallaan ja kuuset tuikkivat kauniisti hämärtyvässä illassa. Tutkimme ikkunan ja kävimme yllätysvierailulla isomummon luona. Kyllä hän oli iloinen! Keskustaan palasimme syömään Hard Rock Cafehen. Aika turistia, kyllä, mutta olen ollut aiemminkin iloinen siitä, miten ravintola ottaa lapsiasiakkaat vastaan. Sellaiseen paikkaan palaan aina mielelläni, eikä ruoassakaan moittimista.

Ostimme vielä illaksi eväät hotelliin Stockmannin Herkusta, jota meillä ei enää Tampereella ole. Stockmannin alakerrassa meillä toimii K-Supermarket ja olen kaivannut Stockmannin leipiä ja jyväcroissantteja valtavasti!

Clarion hotel Jätkäsaaressa

Varasin hotelliyön Clarionista, sillä en ole koskaan käynyt siellä ja teki mieli nähdä katolla oleva uima-allas. Lapsikin rakastaa saunaa ja uintia, joten arvasin hänen viihtyvän. Kävimme kurkkaamassa illan näkymät 16.kerroksen baarista, joka on kello 20 asti ikärajaton ja sitten suuntasimme saunaan. Huoneemme oli 15.kerroksessa, joten siitä oli helppo hilppaista saunaosastolle.

Saunaosasto on auki klo 22 asti arki-iltaisin ja väkeä riitti. Illalla kävi aika kova puhuri katolla ja tuntui, että pää jäätyy altaassa. Pipo olisi ollut poikaa. Aamiaisen jälkeen palasimme saunahommiin, sillä sauna on auki kello 11 asti aamuisin. Silloin näkyivätkin maisemat eri tavalla kuin pimeällä ja tuuli oli helpottanut, katolla ei palellut yhtään. Saimme myös loppuajasta olla kaksin saunomassa, sekin oli kivaa. Allas on siis lämmitetty, mutta kattoa ei ole, eli tuuli pääsee aika hyvin puhaltamaan.

Ehdottoman lämmin suositus Clarionin saunaosastolle! Siellä oli lukollisia kaappeja arvotavaroille, erittäin siistiä, miellyttävät löylyt, upeat näkymät ja… Ei mitään moitittavaa! Samasta kerroksesta löytyy hyvin siistin näköinen ja suht tilava kuntosalikin.

Huone oli myös siisti ja kiva ja sänky sekä tyynyt ensiluokkaisia. Harmitti jättää ne taakseen! Ainoa miinus, joka hotellista löytyi oli sitä ympäröivä työmaa. Suht aikaisin arkiaamuna aloin heräilemään rakennustyömaan ääniin, lasta ei näyttänyt haittaavan. Menisin uudelleen ehdottomasti!

Luonnontieteellinen museo

Seuraavana päivänä ajattelin, että vierailemme jossain lasta kiinnostavassa ja helposti saavutettavassa paikassa. Päädyimme Luonnontieteelliseen museoon, sillä en ole itse käynyt siellä varmaankaan 20 vuoteen. Eskari-ikäinen oli aivan innoissaan paikasta ja alle 7-vuotias pääsee sisällekin ilmaiseksi. Yllättäen kyllä lapsi ei ollut eniten kiinnostunut norsuista ja dinosauruksista, vaan alkuräjähdyksestä ja elämästä meressä. Luin hänelle mahdollisimman paljon tekstejä ääneen, mutta niitähän on loputtomiin. Väkeä oli todella paljon ja paikka ei ole akustiikaltaan maailman paras, eli tekstejä sai puoliksi huutaa ääneen lukiessaan. Aloin uuvahtaa siihen ihmispaljoudessa, vaikka liikkumaan mahtui ihan hyvin.

Suomen luonto oli myös hyvin mielenkiintoinen näyttely ja lapsi tutki innoissaan erilaisten eläinten jätöksiä ja oksennuspalloja. Tietenkin. Valtavasti asiaa paikassa kyllä on ja ehdottoman suositeltava se on. Monta faktaa piti kertoa siskolle ja isälle kotonakin!

Vuorokauden piipahdus Helsingissä oli siis hyvinkin onnistunut ja kiva pieni irtiotto joululomalle. Oletko yöpynyt Clarionissa, tykkäsitkö? Mikä olisi kiva kohde lasten kanssa, Heurekaa mietin, mutta se oli logistisesti vähän haasteellinen, sillä otimme esikoisen matkaamme Pasilasta.

Mukavaa loppiaista kaikille!

Viking Line vs. Silja Line lasten kanssa

Kuten aiemmassa postauksessani kerroin, menimme Ahvenanmaalle Viking Linen tämän vuoden uutuuslaivalla, Viking Glorylla. Halusimme nähdä tuon uutuuden ja mitä sieltä löytyisikään. Pääsimme Turusta lähes ensimmäisinä autolla kyytiin ja katselimme lähes tyhjää laivaa aluksi, aika kiva! Katselin laivaa ehkä eniten lasten näkökulmasta, sillä laivamatkathan ovat lapsille iso juttu. Tässä postauksessa siis mietteitä kahden laivayhtiön eroista.

Viking Glory – miksi leikkipaikat olivat niin pienet?

Viking Gloryn puitteethan ovat upeat. Kaikki on hyvin avaraa ja väljää ja suurta. On monenlaisia ruokavaihtoehtoja (tosin onko ihan sellaista todella fine diningia kuin Siljalla?), on aivan upeat aurinkokannet sohvineen. Katettu suuri terassikin oli todella kivan näköinen, siinä on varmasti lämmintä viileälläkin kelillä, kun lasiseinät suojasivat terassia. Sohvat kutsuivat viettämään aurinkoista päivää kannella. Vista Room tarjosi avarat tilat yökerholle ja se lasilattia, jonka varmasti moni on nähnyt somessa oli kyllä hieno!

Buffet oli myös avara ja ruoat kivasti jaoteltu eri osioihin. Me kävimme vain aamiaisella ja siellä kyllä riitti kaikkea mahdollista, mitä kuvitella saattoi kaloista smoothieen ja lasten toivomiin nakkeihin.

Mutta sitten ne kaksi vähän enemmän ihmetyttänyttä asiaa. Leikkipaikat oli tehty todella pieniksi ja ahtaiksi ja pienten puolella oli järisyttävän huono ilma. Isompien puolella (ikärajaksi oli merkitty 10-17, mutta 6-vuotias ei kyllä halunnut pienten puolelle) oli puolestaan jalkapallopeli, Pleikkari ja kiipeilyseinä. Tilat olivat ahtaita ja pimeitä ja tehty ns. keskelle baaria. En oikein ymmärtänyt tätä ratkaisua ollenkaan, kun kyseessä on kuitenkin uusi laiva. Ville Viikinki kävi kyllä tervehtimässä lapsia. Tuntui, kuin lapsimatkustajat olisi unohdettu. Lisäksi myös tax free yllätti koollaan, odotin jotain todella paljon suurempaa!

Spa-puolelle kävimme kurkkaamassa ja sieltä löytyy muuten kuntosalikin. Äkkiseltään tuli fiilis, että Glory on tehty aikuisten hemmottelu/bilepaikaksi, jossa ei niinkään lapsia oteta huomioon. Ohjelmana päiväaikaan oli bingo ja niin kovalla soittanut bändi, että vanhempani juoksivat ulos paikasta. Muuten, kun yritin tilata lasten drinkkiä tuolla Vista baarissa, sain jonottaa vartin muutaman ihmisen kanssa ja sitten niitä ei osattu tehdä.

Silja Line Baltic Princess – lapsia rakastettiin laivalla

Palasimme iltapäivällä Silja Linen vuonna 2008 rakennetulla Baltic Princess-laivalla. Suuntasimme ensimmäisenä buffetiin, joka oli oikeasti aivan mieletön. Pelkästään vege-osasto oli sellainen, että siitä olisi syönyt mahansa täyteen. Oli kaloja, lihoja, kasvissyöjille todella paljon kaikkea. Pieniä erikoisuuksia ja ystävällinen henkilökunta. Tykkäsimme.

Siitä eteenpäin laivan ohjelmahan oli yhtä tykitystä. Oli tietovisa (jee tultiin kolmansiksi, aiheena leffa- ja televisiomusa) ja sen perään bingo. Seuraavaksi alkoi vatsastapuhuja Sari Aallon show. Hauska show ja hyvin sympaattinen esiintyjä. Toiseen ohjelmanumeroonsa hän tarvitsi reippaat vanhemmat ja lapsemme innoissaan ilmoittivat meidät. Minua nauratti touhu tauotta, mutta mieheni taisi traumatisoitua tuosta numerosta. Meidän lempibiisimme oli Pylly vasten pyllyä pum pum show mukaan ja mies heitteli Sarin vatsasta kaksimielisiä juttuja. Hih!

Sen jälkeen yksi lapsi kiljaisi aina meidät nähdessään ”hei nuo olivat lavalla”. Tuolla yökerhossa, jossa ohjelmanumerot oli oli kuusi ihmistä tiskin takana valmiina palvelemaan ja lasten drinkit tehtiin kysellen heidän lempivärejään. Miten valtava ero!

Suuntasimme Siljalandiin, eli lasten leikkihuoneeseen. Sekään ei ole suuren suuri, mutta jotenkin kivemmin toteutettu kuin Viikkarilla. Leikkihuoneen edessä on suunnistus, joka ei sinällään ihmeellinen, lappuja seinässä, mutta lapset innostuivat siitä kovin. Teimme suunnistuksen ja lapulla osallistui arvontaan, joka toteutettiin loppudiscossa yläkannella Harri Hylkeen kanssa. Muutama voittaja, mutta kaikki lapset saivat hakea pussukasta karkin. Todella kivasti aivan koko ajan huomioitu lapset. Kuopus veti hiki päässä discossa Fröbelin palikoita.

En tiedä vaikuttaako ajankohta ohjelmistoon (iltapäivä vs. aamupäivä), mutta Silja Line veti kyllä todella paljon kovemmat pisteet nyt lasten näkökulmasta! Ja siis hurjan kivaa oli molempiin suuntiin, ei siinä mitään, mutta erot olivat mielestäni suuret!

Mitä olette mieltä, onko laivoilla eroja lasten huomioimisessa?