Bike with Mike vol. 2

Neljä vuotta sitten olimme mieheni kanssa Kööpenhaminassa ja osallistuimme Bike with Mike-pyöräilykierrokselle. Siitä sai niin valtavasti tietoa ja pyörän päällä näkee paljon, että halusin viedä vanhempanikin kokemaan tuon kierroksen. Täällä on kirjoitukseni tuosta neljän vuoden takaisesta kierroksesta, muistan edelleen miten hirveästi palelin siellä. Olinkin varannut vaikka mitä vaatetta lokakuun viimeisinä päivinä oleville kierroksille, mutta vielä mitä! Oli ihanan lämmin! Ei tuullut ja merihän on aivan eri lämpötiloissa huhtikuun alussa vs. lokakuussa, eli sekin varmasti vaikutti. Ilahduin myös siitä, että olimme ainoat kolme kierroksella. Viimeksi meitä oli varmaan lähemmäs parikymmentä, eli juttujen kuunteleminen oli haastavampaa.

Hello Copenhagen-kierros

En ollut yhtään varma, menemmekö saman kierroksen kuin neljä vuotta sitten. Ajattelin, ettei se haittaa, sillä osan jutuista unohtaa ja Miken jutut ovat hyvin mielenkiintoisia. Emme menneet, vaan kierroksessa oli parin tutun kohdan lisäksi lähes kaikki uusia paikkoja. Christianiaan emme menneet tällä kertaa ollenkaan, toki Pieni merenneito-patsas sekä Kuningashuone käytiin kurkkaamassa tälläkin kertaa.

Meillä meni kierrokseen noin 3,5 tuntia ja kilometrejä kertyi suunnilleen 15. Tahti on hidas ja mukana pysyy hyvin. Jos ei muuten turistilta näytä, niin viimeistään kypärän laittamalla päähän, paikalliset eivät niitä käytä. Miken perustelu oli, että köpisläiset oppivat pyöräilemään ennen kuin oppivat kävelemään, emmekä kyselleet asiasta enempää.

Miken bikeshopin löytää suht läheltä Torvhallerneja eli Kauppahallia. Sen vieressä on myös Tanskan vanhin leipomo Sankt Peders Bakeri, jolla ikää on 400 vuotta. Sieltä ostimme sämpylää ja pullaa syntymäpäiväni aamuksi, mutta vähän jäi häiritsemään palvelu. Yleisesti ottaen meitä palvetiin todella ystävällisesti, mutta leipomossa ei. Tuoksu ja tarjoilut olivat silti ihastuttavat.

Kauppahalleilta Botanicaliin ja Kööpenhaminan kirjastoon

Parasta kierroksessa on kaikki nippelitieto, jota Miken suusta tulee tauotta. Hän kertoi meille muun muassa, että Kööpenhaminan kirjasto on Euroopan toiseksi suurin, että Tanska on maailman suurin porsaanlihan tuottaja – siellä päätyy 60 miljoona possua vuodessa teuraaksi. Kuulimme nippelitietoa ”perunataloista”, joita rakennettiin aikanaan köyhien asunnoiksi. Niistä puhuttiin nimellä perunatalot, sillä ihmisillä ei ollut varaa syödä kuin perunoita. Nykyään noista asunnoista saat maksaa 3 miljoonaa euroa.

Mike kertoi myös paljon vaaleista, jotka olivat heillä 1.11. Joka tolpassa oli ehdokkaiden kuvia ja hän selvensi meille kenellä on luurankoja kaapissa, kuka ajaa mitäkin uskontoa ja niin edespäin.

Puhuimme myös paljon säästä, historiasta, miksi tietyt asunnot ovat rakennettu. Tarkastelimme Kuningashuoneen edessä, onko Margareta kotona – ei ollut, mutta Frederik oli. Pyöräilimme Nyhavnin alueella, missä kuulemma pyöräily kesäaikaan on täysi mahdottomuus. Pidimme coffee stopin lähellä Nyhavnia niin kalliissa paikassa, että hirvitti. Toisaalta paikka oli hyvin viehättävä ja avokado-lohileipä loistava.

Pyöräilimme todella monessa paikassa, myös todella kauniin hautausmaan läpi, jonne paikalliset tulevat kuulemma piknikille ja pitämään juhlia. Hautausmaalle? Tämä oli yllättävä tieto ja taas yksi sellainen, jota ei olisi kuullut vain kävelemällä paikan läpi.

Koe Kööpenhamina – kierros sopii kaikille

Jälkikäteen vanhempani kiittelivät, että olin varannut kierroksen meille. Pyörän selästä näkee niin paljon enemmän kuin kävellen jaksaa katsella. Pyörähdimme Botanical gardenissa, jota vastapäätä on entinen sairaala, nykyinen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta. Kuulimme Kauppahallista ja katselimme aukiolla leikkiviä lapsia. He olivat koulusta välitunnilla lähes keskellä keskustaa, aidattomalla pihalla. Mike oli oikeassa siinä, että monelle vanhemmalle olisi ”liikaa”, että pienet leikkivät keskellä kaupunkiaukiota. Onnellisilta näyttivät, enkä olisi arvannut, että ovat koulussa.

En ainakaan itse jaksa selata oppaita ja lukea kaikkea tietoa, joten on aivan parasta, kun on ihminen kertomassa. Mikella tuntuu olevan tietoa loputtomiin ja hän vastaa auliisti kysymyksiin, jos on kysyttävää. Kierrokset enemminkin venähtävät, kuin että niitä kiiruhdettaisiin loppuun. Yhtäkkiä ekstrana pysähdyimme keskelle katua ja Mike esitteli meille paikallisen kosmetiikkamiljönäärin, joka on asunut pitkään Hollywoodissa. Olisipa tuokin mennyt täysin ohi!

Pyörät ovat jalkajarruisia ja niissä on lähes kaikissa kori, mihin saa tavaransa. Pyöräteitähän Kööpenhaminassa riittää, mutta paikalliset polkevat lujaa ja päätään kannattaa pyörittää. Koska vauhti on hidas ja kaupunki hyvin tasainen, sanoisin, että tämä kierros sopii kaikille. Tosin en tiedä, onko tarjolla pyöriä lapsille, mutta ainakin aikuisille kierros sopii nuorisosta isovanhempiin! Pyöräiltyä on tullut muun muassa Nizzassa, Budapestissa, Tallinnassa ja Kööpenhaminassa. Pyörällä näkee aina niin paljon enemmän. Mike vielä väitti muistavansa mieheni, joka puhui paljon ja sanoi, että tehän olitte huhtikuun reissulla. En ollut paljastanut tätä. Saattoiko muistaa?

Oletko osallistunut pyöräkierrokselle Kööpenhaminassa tai pyöräillyt siellä itsenäisesti?

Amagerin luonnonpuisto Kööpenhaminassa sekä 8 House

Nyt täytyy sanoa – kannattaa niitä reissuja aina vähän suunnitella etukäteen. En ollut etukäteen Kööpenhaminaan mennessä katsonut ollenkaan, missä pikkuserkkuni asunto sijaitsee ja mitä siinä on lähellä. Ajattelin, että kaupunki on tuttu ja kissa on meidän ykkösprioriteettimme ja varmaan teemme ruokaa ja hengailemme asunnolla. Lähdimme eräänä päivänä kävelemään valtavan kokoiselle luonnonpuiston alueelle. Onkohan virallinen nimi Amagerin luonnonpuisto? Ajattelin jo sen olevan upea juttu, mutta nyt kun googlettelin seutuja, huomasin, että pyörällä olisi 30 minuutissa päässyt katsomaan THE siltaa ja rantaviivaa. Voi miksi emme pyöräilleet syntymäpäivänäni sinne, meillähän oli kaksi pyörääkin käytössä. Mutta! Onneksi kävelimme tuolla Amagerin (vai Vestamagerin?) nummilla, oli aivan uskomaton paikka!

Vestamagerista Amageriin

Luonnonpuistoon pääsee helposti keskustastakin metrolla, jonka viimeinen pysäkki on Vestamager. Helppo muistaa, kun pysäkki on viimeinen. Pysäkiltä luonnonpuiston alueelle kävelee ehkä kymmenisen minuuttia ja se on kyllä nähtävä! Olimme kävelleet ehkä viisi minuuttia, kun tielle humpsahti kaksi isoa kaurista. Metro ja valtavat hotellit näkyivät silhuetissa ja samalla edessämme näkyi kauriita. Niin vähän aikaa kyllä, etten ehtinyt heitä kuvata.

Matka jatkui pidemmälle ja joka puolella oli sekä lehmiä että lampaita. Jossain on kuulemma hevosiakin, ymmärsin, että puoliksi villejä, eli ei missään ratsastuskäytössä. Vaikka tarvoimme 1,5 tuntia, emme noita hevosia koskaan nähneet. Alue on valtava ja tarkoitukseni oli ottaa se vielä uudelleen haltuun pyörällä, mutta se sitten jäi.

Ilma oli todella kaunis ja olo ihan epätodellinen tuolla kävellessä. Kuin olisi tarponut jossain Englannin nummilla ja hyvin kaukana sivistyksestä. Mutta totuus oli toinen.

8 House (8 Tallet) – elämäni paras smörrebröd

Vaikka hommaa ei juuri suunniteltu, kävi meillä onneksi tuuri kävelyllämme. Poistuimme luonnonsuojelualueelta nälkäisinä ja näimme edessämme 8 House-rakennuksen (tietämättä, että se se oli). Sen alakerrassa on hyvin viehättävä ravintola, jonne suuntasimme lounaalle. Samalla googlettelimme, missä oikein olemmekaan.

8 House on yllhäältä katsottuna todellakin numero kahdeksan muotoinen rakennuskompleksi. Valtava rakennelma ja asukkaat voivat pyöräillä yläkerroksiin asti pitkin ulkokäytäviä. Paikkaan saivat pienet ryhmät kurkistaa päiväaikaan, mutta erikseen oli kyltti, jossa pyydettiin, ettei kuvattaisi. Google näyttää kyllä heti, millainen 8 House on! Se on suurin Tanskassa koskaan rakennettu yksityinen rakennus, jonka on suunnitellut Bjarke Ingels. Erittäin mielenkiintoinen paikka!

Entä sitten se alakerran ravintola! Elämäni parhaat smörrebrödit. Hienostuneet, viimeisen päälle mietityt. Toisessa leivässäni oli mm. kimchiä ja avokadoa, toisessa sienimajoneesia, selleriä ja pähkinöitä. Äidilläni oli silakkaa ja rapuja, isällä punakampelaa. Mieletön löytö ja erittäin lämmin suositus tälle paikalle! Varmasti mieletön paikka kesälläkin, täältä löydät heidän nettisivunsa.

Välillä siis haahuilu kannattaa. Jatkoimme matkaa lounaan jälkeen ja poikkesin sisälle hyvin mielenkiintoisen näköiseen paikalliseen pikkukauppaan, joka oli aivan 8 Talletin vieressä. Siellä olikin seinällinen hauskoja oluita, jotka olivat tuon saaren, eli Amagerin panimosta. Valitsimme kolme ja jos törmäät näihin Kööpenhaminassa, niillekin lämmin suositus!

Onko kenellekään tuttu tämä luonnonsuojelualue tai 8 House? Hauskaa vastapainoa turisteja täynnä olevalle ydinkeskustalle, suosittelemme!

Lokakuisen Kööpenhaminan vinkkejä!

Oli vaikeaa palastella mielessään vinkkejä liittyen Kööpenhaminaan, kun tekisi mieli kertoa ja vaikka mitä! Köpis on aina yhtä ihana ja siellä on niin hirveän paljon kaikkea. Ravintoloita, terasseja, muotia, sisustusta, luontoa…  Ja se pyöräilykulttuuri on mieletön! Hakusanalla Kööpenhamina löytyy useampi postaus liittyen Kööpenhaminaan, tässä yksi missä olen kirjoittanut ravintoloista ja täällä fiiliksiä Botanical Gardenista. Tällä kertaa olin reissussa vanhempieni kanssa viiden päivän ajan ja päätehtävämme oli huolehtia pikkuserkkuni kissasta. Majailimme siis hänen asunnossaan kissaa hoitaen ja tutkailimme samalla kaupunkia. Koska meillä oli käytössämme asunto keittiöineen, teimme mm. siellä illallisen yhtenä iltana. Eli kokemuksia keskustan paikoista ei kertynyt niin paljon.

Ajattelin jakaa kolmeen eri postaukseen kokemamme, ensimmäisenä vuorossa tällainen yleiskatsaus kaupunkiin, sitten lisää pyöräilystä ja kolmas juttu onkin aivan ihana ehkä hieman yllätyspaikka!

Kööpenhaminan ydinkeskusta ja Nyhavn

Kööpenhamina on 1,5 miljoonan asukkaan kaupunki, jos lasketaan mukaan kaikki siihen kuuluvat alueet. Silti se on minusta kivan kompakti ja ns. otettavissa haltuun nopeasti. Metro on toimiva ja selkeä ja pyörä… No se vasta ihana tapa liikkua onkin!

Ydinkeskustasta kaikki varmasti tuntevat ikonisen Nyhavnin alueen värikkäine taloineen. Sieltä lähtee jokiristeilyjä, on katusoittajia, terasseja, historiaakin – vanhin talo numero 9 rakennettiin vuonna 1681.

Nyhavnin alueella on ihanaa kävellä ja näin lokakuun lopulla siellä ei mielestäni ollut ruuhkaistakaan. Ilma oli hyvin lämmin ja terasseilla on vielä lämmittimet lisänä. Hinnathan ovat aika pilvissä, mutta lounasta saattaa saada edullisestikin. Ylipäätään Kööpenhaminan hintataso on sellainen, että asunnon keittiö ja siellä kokkaaminen olivat hyvä vaihtoehto!


Designmuseossa oli mm. lehmän suolista tehty valaisin!

Shoppaile Kööpenhaminassa

Sitä ei oikeastaan edes hahmota, miten moni merkki on tanskalainen, ennen kuin saapuu Kööpenhaminaan. Sisustustrendejä piisaa, muotia on loputtomiin, on taidetta… HAY on tanskalainen merkki, jolla on myös HAY House keskustassa. Tänne niin piti mennä mutta… No jäi.

Mikä yllätti oli Magazin Du Nord – pidin sitä hurjan kalliina paikkana (no onkin paljon sitä) ihan ulkonäkönsä perusteella. Nyt kun astuimme sisään, ihastuin välittömästi heidän joulukalenteriinsa, joka lähti mukaan. Yläkerrasta löytyikin poisto-osasto, jossa oli isossa alessa kaikkea. Mukaani lähti edellisessä postauksessa nähty glittermekko.

Kongens Nytorvilta lähtee pitkä ostoskatu, jonka varrella on kaikkea mahdollista ihanaa. Emme kovin monessa kaupassa käyneet, sillä ei ollut tarvetta millekään ja vanhempani eivät ole shoppailuihmisiä. Legokaupassa oli pakko käydä ja sieltä lähti mukaani iso setti joulupakettiin tytöille. Hinnat eivät ole mitenkään edulliset, mutta kaupasta löytää settejä, mitä välttämättä Suomesta ei saa. Lisäksi kaupan päälliksiksi sain 50 euron arvoisen Halloween-legosetin. Oho!

Ihan legojen nurkalla oli kadulle nostettu vihreää ja pinkkiä sävyä hehkuva pörrötakki. Äitini oli luvannut jotain syntymäpäivälahjaksi ja tuo takki kirjaimellisesti käveli vastaani kadulla (sekin edellisessä postauksessa). Se oli myös -70% alennuksessa, joten siinä se oli, syntymäpäivälahjani! Tuo kauppa oli muutenkin ihastuttava ja nimeltään Palm&Thriller. Nettisivuja en löytänyt, mutta FB löytyy.

Jos ei jaksa kävellä ympäriinsä, niin metro vie helposti ostoskeskukseen nimeltään Field’s. Täältä löytyy sitten ihan kaikkea. Me kävimme vain ruokakauppapuolella, mutta sielläkin oli kaikkea mitä kuvitella saattaa ruoan lisäksi.

Missä syödä Kööpenhaminassa

Ykkösjuttu ovat tietenkin smörrebrödit, näin ruotsalaisittain kirjoitettuna. Tanskalaiset lausuvatkin sanan niin, ettei onnistunut, vaikka yritin perässä toistaa. Vanhempani olivat käyneet Köpiksessä viimeksi kasarilla, joten smörrebrödeihin ei ollut varaa kyllästyä!

Yksi aivan must see-paikka on Torvehallerne eli Kauppahalli. Se sijaitsee Israelin aukion vieressä, lähelle tulee metro ja halleilta on lyhyt matka esimerkiksi Botanicaliin. Smörrebrödit toki söimme hallissa ja ihastelimme, mitä kaikkea sieltä voikaan löytää. Kalatarjonta on valtava, on simpukoita ja mustekaloja, kasviksia, sieniä, suklaata, lahjatavaroita, teetä. Ihana paikka! Opin vasta oikeasti tällä reissulla, miltä ruijanpallas näyttää. Hurjan näköinen kaveri.

Nyhavnin läheltä löytyy puolestaan todella sympaattinen paikka Mormors. Nyhavnilta on muutaman korttelin matka paikkaan, missä suurin osa asiakkaista tuntui olevan paikallisia. Lupaa aina hyvää! Lähellä oli Designmuseo, jossa vanhempani halusivat käydä.

Mormorsissa söimme leipiä, jotka eivät olleet perinteisiä ”open top”-leipiä, mutta erittäin hyviä. Kana-pesto vei kyllä pisteet lohiversiolta! Paikan sisustus oli äärettömän suloinen. Oli joulukoristeita, vanhoja Aku Ankkoja, vanhoja astioita (myynnissä toki) ja paikan tunnelma oli ihanan pysähtynyt. Lämmin suositus tälle!

Syntymäpäiväillalliseni söimme puolestaan Trio-ravintolassa, jonne sai matkustaakin parilla metrolla. Itse paikka on ihastuttava ja näkymät hienot, varsinkin päivällä. Pimeällä ei niin kauas nähnyt. Trio on tunnettu cocktaileistaan, eli sinne voi tehdä varauksen niin baarin puolelle ja/tai ravintolan puolelle. Ja kyllä, ehkä parempaa drinkkiä en ole maistanut, eli voin niitä lämpimästi suositella.

Ravintolan puolella otimme pienemmät menut, minä kasvisversion ja vanhempani lihaa sisältäneen. Alun kurpitsakeitto lupasi hyvää. Samoin täytetyt purjot, joita sain seuraavaksi. Sen sijaan pääruokana ollut kukkakaali oli… Kukkakaalia vailla makuja. Sen sijaan sieniannos ennen sitä oli aika kitkerä ja voimakas. Tällä hinnalla olisin toivonut vähän enemmän tajunnan räjäyttäviä makuja. Trio on Kööpenhaminan korkein ravintola ja se löytyy Michelin-oppaasta, joten vähän ihmetytti illallisen laimeus. Mutta olihan se upea paikka synttäridrinkeille ja niitä suosittelen lämpimästi!

Kävimme myös Mikkellerillä, mistä tykkään itse kovasti. Ihanaa sukeltaa tuonne kellariin ja valikoima valtava. Tämäkin kävelymatkan päässä ytimestä ja Tivolista.

Tivoli

Onko tylsää käydä käydä jälleen Tivolissa? En tiedä, mutta halusin välttämättä käydä. Kannatti, sillä äitini suostui ensi kertaa elämässään pää ylösalaisin menevään vuoristorataan The Demoniin. Kurkkaa video täältä! On muuten aika upean näköistä, kun pimeässä laite nousee ns. tyhjyyteen (alamäkeä ei näe) ja kaikki kaupungin valot loistavat. Jonoja ei ollut laisinkaan, eli kaikkialle sai vain kävellä.

Onhan kyseessä kuitenkin maailman toiseksi vanhin huvipuisto, eli kannattaahan siellä jo senkin takia käydä. Pääsyliput ovat lähes 20 euroa, eli halpa ei ole tämäkään paikka (ja lippuihin ei siis laitteet kuulu). En tajunnutkaan, että puisto olisi nyt niin hienosti valaistu ja täynnä Halloween-juttuja! Ihana tunnelma, mutta meidät ajoi vähän ennakkoon pois vesisade, sillä emme olleet tajunneet ottaa mitään sateenvarjoja matkaan.

Oli muuten ihanaa, miten lämmin Kööpenhaminassa vielä oli! Olin varautunut vaikka millä villapaidoilla ja pipoilla, mutta lämpötila huiteli +15 asteessa ja en pystynyt edes takkia laittamaan kiinni. Ruohokin oli vielä aivan vihreää.

Sellaisia kokemuksia Kööpenhaminasta näin alkuun, mitkä ovat omat suosikkisi kaupungista?

P.S. Ostin lähtöpäivänä uuden puhelimen ja näinhän siinä kävi – kaikki kuvat ovat kännykällä otettuja. Oli nopeampaa ja pysyin vanhempieni perässä, jotka eivät juuri kuvanneet. Ja hartiat säästyivät painolta. Mutta kyllähän näistä osasta näkee, etteivät ole kameralla. Mitä tuumaatte?