Kirjavinkkejä kesälomalle!

Kesäloma ja hetket rannalla ja riippukeinussa kirjan kanssa lähestyvät monella. Minä kuvasin teille yöpöydällä olevia kirjoja jo huhtikuussa, mutta lukiessa ja postaamisessa on kestänyt hetken. Minä edelleen kulutan vain näitä perinteisiä kovakantisia kirjoja, joten lukeminen vaatii ihan oman pysähtymisensä. Kaikkia kuvissa näkyviä kirjoja en ole lukenut, sen sijaan näissä vinkeissä on monia, mitä taas ei ole kuvissa. Eli älä jämähdä liikaa kuviin, vaan kurkkaa tekstit! Tässä kirjoja, joita olen vuonna 2022 lukenut.

Sebastian Fitzek: Potilas sekä Ikkunapaikka 7 A

Jutellessamme jouluna veljeni kanssa Fitzekin kirjoista olimme yhtä mieltä – ne ovat järjettömän koukuttavia. Kirjassa tapahtuu viimeistään toisella sivulla jotain kamalaa ja teosta on pakko alkaa ahmimaan välittömästi. Yksikään Fitzekin kirja ei ole ollut kahta päivää kauempaa kesken ja jokainen niistä on yllättänyt käänteillään. Välillä on tullut mieleen, miten kirjailija voikaan keksiä näin kamalia juonenkäänteitä toinen toisensa perään. Tarinat ovat yleensä julmia ja väkivaltaa riittää, eli mitään hyvän mielen kirjoja Fitzekit eivät ole. Ne ovat kuitenkin juuri sellaisia, mitä tykkään hirveästi lukea ja uusinta olen jonottanut pitkään kirjastosta! Ikkunapaikka aiheutti kyllä vähän vilunväristyksiä, en ole mikään lentämisen ystävä ja eläydyin kirjaan ehkä liiankin vahvasti.

Alex Schuman: Eloonjääneet

Vähän surumielinen kirja, jossa kolme veljestä lähtee ripottelemaan äitinsä tuhkia lapsuudenmaisemiin. Kirjassa käydään läpi lapsuutta ja veljien suhteita. Lapsuudesta palajstuu erilaisia asioita vasta aikuisuisena, kun veljekset kertovat mietteitään ja sitä, kuka oli syyllinen mihinkin. Yllättäviäkin käänteitä. Jotenkin apea mieli jäi, ei mikään kevyt kesäkirja, mutta tunteita herättävä kyllä.

Nita Prose: Hotellisiivooja

Luin tämän kirjan ex tempore hiihtolomalla Jyväskylässä parissa päivässä, kun se oli äitini VIP-lainana. Hirveästi kehuttu teos, joka kyllä piti otteessaan ja oli helppo lukea hetkessä. Kirjassa kuvataan erityislaatuisen hotellisiivoojaan mielenmaailmaa ja tsemppausta selviytyä elämässä. Hän on nöyrä, erittäin suorasanainen ja vähän liiankin naiivi, välillä jopa hermostutti se piirre päähenkilössä. Siivooja joutuu keskelle murhamysteeriä ja tämäkin kirja pitää sisällään yllättäviä käänteitä.

Jojo Moyes: Yömusiikkia

En ole saanut varmaan ikinä Moyesin kirjoja loppuun. Ne eivät ole pitäneet otteessaan. Mutta Yömusiikissa oli jotain hyvin kiehtovaa. Rakastan Englantiin sijoittuvia kirjoja ja Englannin maaseudulla ajatuksissani vaellessa halusin ahmia tämänkin teoksen loppuun. Sinnikäs viulisti jää yllättäen leskeksi ja muuttaa lapsineen maaseudulle. Kirja kuvaa hyvin ihmissuhteiden vaikeutta sekä ihmissuhteiden monimutkaisuutta. Erittäin osuva teos juurikin kesän rantapäivää varten.

Ruth Ware: Valhepeli

Taas mennään Englantiin! Pala sydämestäni on tuossa maassa ja olin ajatuksissani vaihto-oppilasajoissa pienessä kaupungissa, kun tätä luin. Kirjassa ystäväporukka, joka on ollut hyvin tiivis teinivuosina tapaa kouluaikojensa kaupungissa yli 10 vuoden eron jälkeen. Tämä vähän tökki – kaikki jättivät ns. elämänsä kesken ja riensivät paikalle, kun yksi porukasta kutsui yllättäen yli 10 vuoden eron jälkeen. Olisiko tällainen uskottavaa? Jos tuon yli pääsee, niin tarina on koukuttava ja käänteet yllättäviä. Myös ympäristön, luonnon ja Englannin näkymien kuvaaminen on minusta ilahduttavan tarkkaa.

Lisa Jewell: Näkymätön tyttö

Miten nämä sattuivatkin peräkkäin, siis tämäkin kirja vie sinut Englantiin. He, jotka ovat Jewellin kirjoja lukeneet, tietävät, että kirjat koukuttavat hurjan paljon. Niissä on aina jotain samaa, vaikka tarina on eri, tuntuu, että kaikki Jewellit lukeneena alkaa jo arvaamaan, miten tarina menee. Kirjat ovat psykologisia trillereitä, joka on eniten rakastamani kirjalaji. Teinityttö katoaa, kun saa tietää liikaa psykologinsa yksityiselämästä. Samaan aikaan yksin elävän opettajan elämä alkaa mennä alamäkeä ja ennakkoluulot kaatuvat hänen niskaansa. Miten nämä kaksi tapausta liittyvät toisiinsa ja mihin teinityttö katosi? Niinpä, pakko lukea äkkiä!

Jouni K. Kemppainen: Kaija Koo Taipumaton

Nyt täytyy heti alkuun sanoa, että kieliasu tökki minua hieman tässä kirjassa. Muutaman sivun sisään oli käytetty kolmesti muistaakseni ilmaisua ”sehän oli ihan kelpo suoritus”. Meinasin jättää kesken, kun en tykännyt kirjoitustyylistä, mutta Kaijan vaiheet kiinnostivat enemmän kuin kirjan jättäminen kesken.

Kaija avaa elämäänsä hyvinkin avoimesti teoksessa, joka on mielestäni hieman liian pitkäksi venytetty. Olen itse kuunnellut Kaijan biisejä ysäriltä asti ja oli todella mielenkiintoista lukea tarinoita niiden takaa. Kaija myös kertoi avoimesti, miten tiukkaa taiteiljaelämä on ollut tai miten avioliittonsa päättyi. Lukemisen arvoinen, muillekin kuin tosifaneille.

Lisa Marklund: Napapiiri

Marklund oli jossain vaiheessa elämääni aivan ykköskirjailija. Rakastin hänen teoksiaan, joissa toimittaja Annika Bengtzon joutui mitä tiukimpiin tilanteisiin. Myös muut hänen teoksensa ovat olleet hyviä. Siksi tartuin innolla tähän kirjaan, joka aloittaa uuden sarjan. Täytyy sanoa, että oli pettymys. Viimeiset sata sivua tapahtui tosissaan ruotsalaisessa pikkukaupungissa, josta löytyi ruumis 40 vuoden takaa. Mutta kokonaisuudessaan kirja oli vähän tylsä, eikä jättänyt mitään langanpätkiä auki, miten tästä voi jatkaa sarjaa? Oletteko lukeneet, tästä olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja?

B.A. Paris: Romahduspiste

Psykologinen trilleri, jossa ei tiedä ketä uskoa ja ketä ei. Jos olet lukenut Parisin edellisen teoksen Suljettujen ovien takana, tämä on hyvin samanlainen juonenkäänteiltään. Aavistelin todella aikaisin osan ratkaisusta, mutta mies, joka ei ole lukenut Suljettujen ovien takana-kirjaa, ei taas arvannut. Hyvin koukuttava teos, jonka ratkaisu on pakko saada tietää muutamassa päivässä!

Lina Areklew: Juhannusruusut

Ruotsalaisen kirjailijan esikoisteos. Vahva sellainen ja odotan innolla seuraavaa. Kirjassa on monta kiinnostavaa näkökulmaa. Siinä käydään läpi Estonian uppoamista ja siitä syntyneitä traumoja, samalla kun luodaan Tukholman edustalle pienelle saarelle murhamysteeri. Päitä putoilee paljon, mutta samalla pääosien henkilöhahmoista kerrotaan hyvinkin paljon. Heidän tunne- ja sielunmaailmaa avataan hienosti ja mielenkiintoisesti. Varasin heti seuraavan kirjan, tämäkin on nimittäin sarja ja uskon, että viihdyn sen parissa mainiosti!

Heather Morris: Kolme sisarta

Tätä kirjaa ei pysty kuivin silmin lukemaan. Kun Morris kirjoitti teoksen Auschwitzin tatuoija, vei eräs mies sen äidilleen lahjaksi. Äitikin oli ollut aikoinaan keskitysleirillä. Yllättäen hän tunsi juurikin kyseisen tatuoijan ja tätä kautta Morris päätyi kertomaan kolmen sisaruksen tarinan. He kaikki päätyivät keskitysleirille ja ne kauhut, mitä he kertovat ovat sanoinkuvaamattoman kamalia. Tämä kosketti vielä enemmän kuin Auschwitzin tatuoija, ehkä siksikin, että kirjassa taistelee elämästään kolme sisarta, jotka ovat aina yhdessä toisiaan tukien. Kosketti sisarten äitinä jotenkin vielä syvemmin. Ajatuksia herättävä teos, jota lukiessa ei voi olla ajattelematta, miten lähihistoriaa tämä kaikki on. Lopussa on vielä kuvia, jotka oli pakko katsoa läpi useaan otteeseen.

Satu Rämö: Vuosi Islannin maaseudulla

Sadun kirjoitustyyli on ihanan hersyvä ja hän kirjoittaa pilke silmäkulmassa. Teos kertoo Sadun perheen muutosta Reykjavikista Islannin maaseudulle, jota ystävät kauhistelivat. Siellä he kuitenkin ovat edelleen kolmen vuoden jälkeen. Aiheuttaa pahaa Islanti-kuumetta. Todella mukavaa luettavaa. Minulla on seuraavaksi lukulistalla Sadun Hildur-dekkari, jonka julkkareissa Helsingissä olin pari viikkoa sitten. Se on saanut hurjan määrän suitsutusta somessa ja oikeudet on myyty jo Saksaan. Kyllä Sadulla pysyy kynä kädessä!

Oliko tuttuja kirjoja mukana vai uusia sinulle? Mitä itselläsi tällä hetkellä yöpöydällä, kirjavinkit ovat aina tervetulleita!

Kesän parhaat lukuvinkit!

Lukeminen kesän lämmössä aurinkotuolissa, riippukeinussa, rannalla tai mökkilaiturilla… Onko mitään ihanampaa vapaapäivänä? Minä ainakin viihtyisin aamusta iltaan kirja kädessä jos se olisi mahdollista, nyt lukeminen on suht pätkittäistä. Mutta aina silti niin ihanaa kun sitä ehtii tehdä! Tänä vuonna sain päähäni listata ensi kertaa lukemiani kirjoja. Tuntuu, että niitä kertyy paljon, mutta loppujen lopuksi lukeminen on aika hidasta, kun ei kerralla kerry paljoa. Mutta väliäkö määrällä, nautinto parasta! Halusin listata kirjoja senkin vuoksi, että usein kun kysytään lukusuosituksia, ei mieleen nouse mitään. Kirjojen nimet saattavat muun muassa häipyä päästä, vaikka juonen muistaisi.

Muillekin lukutoukille tässä siis vinkkejä puutarhakeinuun luettavaksi tai otsalampun kanssa teltassa tutkittavaksi!

Lukuvinkkejä kesälle

Tess Gerritsen: Hahmot yössä

Ihanan mukaansatempaava, hieman yliluonnollinen kirja, joka jännitti alussa niin, että sanoin miehelle, etten uskalla lukea tätä pimeässä auta! Gerritseniltä olen tottunut lukemaan suht raakojakin trillereitä, mutta tämä oli erilainen. Tarina naisesta, joka lähti rauhoittumaan maaseudulle ja kokikin kaikkea outoa vuokraamassaan talossa.

Lisa Jewell: Löysin sinut & Sitten hän oli poissa & Joka askel jonka otat

Luin kaikki kolme Jewelliä parissa päivässä ja uusin on ollut varauksessa pitkään. Mikä näissä kiehtoo? Tarinat ovat todella kiehtovia ja ratkaisu on vain pakko tietää, samalla tarina ovat vähän ylilyöntejä, eli eivät ne voisi tosielämässä tapahtua, mutta ei se oikeastaan haittaa.

Minua Englannissa asuneena kiehtoo myös todella paljon näiden kirjojen kuvailemat paikat ja maisemat Englannissa. Tarina alkaa aina niin vauhdilla ja kiehtovasti, että olet koukussa 30 sivun jälkeen. Täydellistä kesälukemista!

Nina Lykke: Ei ei ja vielä kerran ei

Tarina naisesta, joka on ollut pitkässä liitossa koko ikänsä ja yhtäkkiä elämä menee uusiksi miehen suhteen vuoksi. Ihanan ns. kiukkuinen kasvutarina, kun nainen alkaa pitää puoliaan ja käy läpi elämäänsä. Toisaalta itketti, toisaalta nauratti. Nopeasti ahmin tämäkin kirjan.

Jo Nesbo: Valtakunta

Harry Holet Nesbolta ovat aivan huippuja mielestäni ja Valtakunta oli varauksessa minulla pitkään. Odotukset olivat suuret Valtakunnan suhteen, mutta oli minusta hieman liian paksu ja pitkäveteinen ja meni vähän ns. yli uskottavuuden suhteen. Mutta Nesbot ovat pakko lukea, eli tässä on kyllä hyvää kahlattavaa rannalle!

Trevor Noah: Laitoin lapsi

Hulvaton kirja! Ja todellakin tositarina! Trevor Noahin elämä on aivan uskomaton ja samalla täyttä totta. Kirja opettaa todella paljon rotuerottelusta ja historiasta olematta sekuntiakaan pitkäveteinen. Trevorin lapsuus ei ole ollut helpoimmasta päästä ja hänen elämäntarinansa on uskomaton. Tämä oli myös ahmittava ja kirjan ainoa miinus oli, että se ns. loppui kesken! Haluan kuulla lisää!

Johanna Valkama: Katariinanpyörä

Nokialaisen Johannan teos aloittaa uuden sarjan. Paljon historiaa Pohjanmaalta ja kuvia kotimaasta. Nuori leski on pääosassa uudessa sarjassa. En juurikaan lue historiallisia kirjoja, tämä oli kivan erilainen lukulautasellani!

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys

Mielettömästi somessa muun muassa Stella Harasekin toimesta hehkutettu kirja oli pakko lukea. Täytyy sanoa, että luin sitä vähän monttu auki. Oli hyvin hämmentävä. Kirja yhdisteli nykyaikaa sekä erilaisia mytologioita ja meni välillä aikamoisiin yliluonnollisuuksiin. Huhhei! En lopussa tiennyt tykkäsinkö vaiko enkö, oli niin erikoinen, mutta ainakaan en ole koskaan lukenut mitään tämän tyylistä!

Owens: Suon villi laulu

Valtavan hehkutettu ja ylistetty kirja. Kirjassa on pienen tytön kasvutarina, joka satuttaa ja ihastutta yhtä aikaa. Pääosassa on kirjan alussa noin 6-vuotias tyttö, joka selviytyy yksinään suolla, mikä ei tuntunut itselleni kovin uskottavalta. Mutta luonnon kuvaus oli valtavan upeaa ja kyllähän sitä haluaa tietää, kuinka tytön kasvutarina etenee ja kaiken taustalla on vielä murhatutkimus.

Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää

Ihana kirja! Siis niin kunnon brittiläistä tekoa ettei totta! Rakastin maisemaa, jossa kirjassa seikkailtiin – englantilaisia pubeja, ruokakauppoja ja muita. Samalla kirjassa käytiin läpi raskasta kasvutarinaa ja väläyteltiin muistoja menneisyydestä. Minä rakastin tätä kirjaa, jotenkin todella suloinen!

Elina Backman: Kun kuningas kuolee

Elina Backmanin esikoisteos sijoittuu pitkälti Hartolaan, joka kiehtoi minua jo valtavasti. Mieheni on sieltä kotoisin ja löysinpä löyhän linkin suoraan edesmenneeseen appiukkooni kirjasta, joka oli pakko kuvata ja lähettää miehen siskollekin. Murhia, historiaa, rakkautta, kasvutarinoita – tämä kirja oli myös ”en voi laskea käsistä”-sarjaa, en tiedä vaikuttiko Hartola omaan suhtautumiseeni oleellisesti. Ehkä ei, sillä on tätä moni muukin kehunut. Ihanan täysillä ajankuvassa kiinni oleva teos, joka tuntui todella uskottavalta!

Äänikirjat

Tuomas Nyholm: Samu Haber – Forever Yours

Minähän en kuuntele äänikirjoja, mutta tänä vuonna niitä on mennyt jo kohta kolme. Ennätys! Ihastuin aivan täysillä Haberin elämäkertaan. Kuuntele, ehdottomasti kuuntele jos voit, Samu lukee sen itse. Kirjoitin teoksesta ihan oman postauksen.

Kati Lepistö & Leeni Peltonen: Silmäräpäys

Törmäsin johonkin haastatteluun Kati Lepistöstä ja oli pakko alkaa kuunnella äänikirjaa hänen elämästään. Se on todellakin kirjoitettu osaltaan silmänräpäyksin. Kati oli lupaava nuori malli, joka sai 19-vuotiaana aivohalvauksen. Kohtaus hoidettiin väärin ja se vei Katin ikuisesti muun muassa puhekyvyttömäksi ja pyörätuoliin. Uskomaton tarina, jossa on välillä aikamoista ns. turhautumista ja kiukuttelua kuvattu hyvinkin realistisesti. Kuvittele itsesi parikymppisenä tilanteeseen, jossa tajuat kaiken muttei mikään raaja tai puhekyky toimi – turhautuminen on varmasti valtavaa. Opetti arvostamaan omaa elämää ja kunnioittamaan Katia. Mieletön sissi!

Max Seeckin tuotanto

Jännä homma, yritin lukea vanhinta Max Seeckiä, koska isäni suositteli näitä. Ei lähtenyt ja jätin kesken. Sen sijaan en ole nähnyt mieheni lukevan niin intensiivesti aikoihin kuin nyt, hän on lukenut neljä Seeckin teosta vauhdilla ja uusin on varauksessa. Sanoinkin hänelle, että ihanaa nähdä sinut lukemassa noin tiiviisti. Mies sanoi, ettei ole löytänyt hyvää luettavaa, mutta nämä lähtivät! Täytyy yrittää ehkä uudelleen itsekin, kun toinen on niin koukuttunut!

Kesken:

Foley, Lucy: Jahti

Yksi miehen joululahjan osa, vielä kesken, mutta vaikuttaa erittäin koukuttavalta. Varasin jo kirjastosta seuraavan teoksen!

Äänikirja Nova Ling: Kun kukaan ei näe eikä kuule

Lenkeillä äänikirjana kuuntelemani teos. Todella ahdistava kertomus parisuhdeväkivallasta, mutta palan halusta kuulla, miten teos päättyy. Käyhän perheen hyvin? Tämä on mielestäni saatavana vain äänikirjana. Todella huono lukija, mikä häiritsee vähän mielestäni kuuntelua. Mutta tämäkin tositarina vie mukanaan.

Kuka muu rakastaa kirjoja? Heitä minulle vinkkisi, olen monesti laittanut heti varaukseen vinkkaamanne kirjat!

Kirjasarja syksyyn, jonka itse olen lukenut ahmien

Tai ehkä huijasin, sillä olen lukenut vain kolme neljästä kirjasarjan osasta ja viimeistä vielä jonotan kirjastosta. Mutta kolme ensimmäistä kirjaa on todellakin mennyt ahmien, vain parissa päivässä olen lukenut jokaisen. Siinä ne nyt odottelevat palauttamista ja minusta tuntuu, kuin menettäisin ystävän kun palautan ne. Tiedättekö, ihan kauhulla sitä odottaa jo tunnetta, kun neljäs osa on luettu. Tuleeko näitä lisää?

Ninni Schulman ja Magdalena Hansson

Mikä sarja on siis kyseessä? Totta kai ruotsalainen dekkarisarja, tuntuu kyseinen genre uppoavan minuun kuin häkä eikä loppua näy. Mikä tekee tästä sarjasta sitten koukuttavan, mitä erilaista siinä on kuin muissa pohjoismaalaisissa dekkareissa?

Ensimmäiseksi nostaisin esiin samaistuttavuuden. Kirjan päähenkilö, jonka elämää eniten avataan sarjan ensimmäisessä osassa on Magdalena Hansson, Tukholmassa asuva toimittaja, jonka elämä saa uuden käänteen. Schulman kertoo jotenkin kipeän samaistuttavasti siitä, kuinka äidin pitäisi taas kirjoittaa ja lapsi on surkeana läppärin takana, kuinka Magdalena herää eloon kun pääsee kiinni kirjoitushommiin ja toisena päivänä ei näe läppäriä aivosumulta, kun väsymys painaa. Urahaaveista ja lapsiperheen velvollisuuksista ja äitiyden tuomasta huonosta omatunnosta kerrotaan jotenkin hyvinkin samaistuttavasti.

Sama pätee sarjan muihin henkilöihin, joita avataan enemmän kirja kirjalta. On ehkä hieman mammanpoika poliisi Christer, toinen poliisi Petra, jonka lapset ovat jo vanhempia ja avioliitto uudessa vaiheessa. On Magdalenan nuoruudenrakkaus Petter ja paljon hyvin samaistuttavia arkikuvioita, joista eri elämänvaiheessa olevat lukijat pystyvät uskoakseni ammentamaan.

Tyttö lumisateessa, Poika joka ei itke sekä Vastaa jos kuulet

Nämä kolme osaa olen ahminut läpi, eikä kyse todellakaan ole vain ihmissuhteista ja arjen samaistumisesta. Koska kyseessä on dekkarit, jokaisessa kirjan osassa homma aloitetaan ruumiilla. Apua, olikohan tämä rajusti kirjoitettu. Todella mielestäni hyvän maun rajoissa käydään läpi rikoksia ja alussa heitetään niin sanotusti verkko vesille. Ensimmäisestä kappaleesta olet koukuttunut siihen, mitä tällä kertaa tapahtuu pienessä Värmlandin kylässä, johon Magdalena Hansson muuttaa sarjan ensimmäisessä osassa. Kun kyseessä on pieni kylä, kaikki tuntevat kaikki ja ihmissuhteet nivoutuvat mielenkiintoisesti toisiinsa. Monesti sitä on joku aavistus siitä, kuka on syyllinen tai mikä voisi olla tapahtumasarjan takana, mutta näissä kirjoissa en ole kyllä sitä keksinyt millään kerralla.

Ja samalla osa osalta päähenkilöiden tarina etenee ja elämä soljuu eteenpäin, mikä mielestäni tekee sarjasta jotenkin helposti lähestyttävän ja yllättävän uskottavan, vaikka ovathan tapahtumat aika villejä pieneen kaupunkiin.

Tekisi mieli kertoa vaikka mitä kirjoista, mutta yritän pitää spoilerit poissa ja sanoa vain, että lue tai laita varaukseen! Ensimmäiset osat ovat ainakin aika hyvin saatavilla ja on ollut ihan mahtavaa lukea sarja juuri näin, että seuraavan osan on saanut pian käsiinsä ja on tuoreessa muistissa mitä edellisessä jaksossa tapahtui. Olen varasijalla 33 neljännessä osassa, joten kohta saan senkin käsiini. Meneeköhän sekin kahdessa päivässä kuten edeltäjänsä? Tiedättekö tunteen, ahmit kymmenen sivua aamupalalla, illlalla valvot liian myöhään kun on pakko saada tietää kuinka tässä käy? Parasta!

Mitä sinulla on lukulautasella? Onko itselläsi ensi viikolla syyslomaa, jota voi viettää muun muassa lukien?

Olen kirjoittanut aika liudan vuosien varrella lukuvinkkejä, joten jos kaipaat syksyysi lukemista, kurkkaa ainakin tämä, tämä ja tämä postaus! Elokuussa vinkkasin ihan hulvattomasta kirjasta, pitkästä aikaa nauroin ääneen lukiessa! Nämäkin suositukset parin vuoden takaa toimivat, vaikka ehkä ovat monelle tuttuja.