Täällä ollaan! Siis kun ei ole lähes viikkoon postannut mitään, tulee olo, että täytyy huudella olevansa vielä täällä. Siis somessa. No toki sen tiesitte, jotka seuraatte minua Instagrammissa, siellä tulee oltua suht aktiivinen vaikka blogin päivitys jäisi välillä vähemmälle.
Missä sitä ollaan luuhattu! Oikealla Jyväskylän lomalla. Mummi ja ukki kyllä passasivat niin, että koin asiasta vähän huonoa omatuntoa. Tekivät ruokaa ja hoitivat tyttöjä, kun me olimme pari päivää Suomipopeilla. Illat venyivät grillatessa, saunoessa ja Unoa pelatessa. Kun maanantaina sain päähäni lähteä lapsuusmaisemiin pyöräretkelle miehen kanssa, niin mummi jo usutti, että menkää menkää, hän hoitaa lapset nukkumaan. Siis iso iso kiitos vanhemmilleni! Niin ja pikkuveljelle, joka suppaili kuopuksen kanssa kun me olimme Gr8wake-vesipuistossa wibit radalla esikoisen kanssa. Aika hauskaa hommaa oli!
Tunteikas Hartolan retki
Poppien lisäksi näimme Jyväskylässä sukulaisia ja niitä oli tarkoitus ”nähdä” myös kotimatkalla. Puhuin paljon Hartolasta miehelle lukiessani Elina Backmanin kirjaa Kun kuningas kuolee. Hymyilytti, kun tietyistä paikoista tuli täysin mieleen appiukkoni mieheni kertomusten perusteella. Olemme käyneet appiukon haudalla Hartolassa viimeksi pari vuotta sitten, mutta emme koskaan lasten kanssa. Tuo kirja innoitti siihen, että päätimme ajella Jyväskylästä kotiin Hartolan kautta ja näyttää lapsille isän lapsuudenkodin, toisen ukin haudan, lapsuuden koulut ja muut.
Ajelimme siis Hartolaan ja pääsimme vierailemaan miehen lapsuudenkodissa. Kiersimme paikkoja ja tytöt näkivät isänsä monta kertaa mainitseman Tarzan-puun. Minä olen jopa yöpynyt tuossa lapsuudenkodissa 10 vuotta sitten, kun se oli majoituskäytössä, eli katselin vähän heidän perässään touhuja.
Hautausmaalla esikoiseni kosketti hautakiveä ja mietti, ettei koskaan sitten päässyt lähemmäs toista ukkiaan. Minäkään en ole koskaan appiukkoani tavannut. Tarinoita kuulemme hänestä vieläkin paljon. Piti nieleskellä liikutusta, oli hyvä retki käydä noissa maisemissa.
Pyörähdys kotona
Eilen ajattelin postata heti aamusta jotain, mutta vielä mitä! Purin reissukamoja ja pesin pyykkiä, poimin vattuja (muutamasta hassusta puskasta tulee valtavasti) ja pelästyin puolikuoliaaksi harakkaa. Se kirjaimellisesti putosi viereeni vattupuskan eteen ja pomppi vieressäni. Sitä sitten ihmettelimme, näytti olevan ehjät siivet, mutta lentoon se ei kunnolla päässyt. Pomppi aidanraosta pois pihaltamme ja kurkimme perään, olisiko pitänyt tehdä jotain? Oliko sillä hätä vai poikanen? Ei kai enää voi olla lentokyvyttömiä harakanpoikasia, voiko?
Vaikka eilen paleli hirveästi, niin pari viileämpää päivää tuli tarpeeseen. Siivosin vihdoin tyttöjen vaatekaapit ja sain myytyä yli 60 lastenvaatetta eilen, se on aina helpottavaa kun homma on tehty. Imuroiminen tuntuu fiksummalta viileässä kuin +30 kelissä ja nyt on koti taas siivottu, puolestani voi keli lämmetä taas. Hah! Ja nukkuminen on muuten helpompaa kun ei ole niin kuuma, vaikka meilläkin ilmalämpöpumput apuna.
mekko, hiuspanta ja aurinkolasit H&M/ kengät Converse/ korvikset MAANANTAIMALLI
Näin se viikko on vain heilahtanut ilman blogipäivitystä. Mutta ehkä tuota ei kukaan näin kesäloma-aikaan edes huomaa!
Mitä siellä on puuhailtu, nautitko viileämmästä kelistä? Onko moni lähtenyt testaamaan kotimaan matkailuvinkkejä, mitä keräsin kesän ajan Pirkanmaalla?
