Aidoista aidoimmat isänpäiväkuvat

Eilen oli kyllä huikean onnellinen päivä ja oli ihana muistaa isää. Näistä päivistä ollaan aina montaa mieltä, toisten mielestä kaupallista humputusta, toiset tykkäävät ja monelle päivä on ymmärrettävästi syystä tai toisesta myös kipeä kohta. Heitä erityisesti illalla mietin, kun silmät sulkiessani kiitin omasta perheestäni.

Meidän isänpäivä oli onnellinen ja täynnä vauhtia. Minä heiluin muutamassa välissä kameran kanssa ja sekoilin aamupalojen kanssa. Tässä siis fiiliksiä ja pähkinänkuoressa, mitä meidän isänpäivään sisältyi.

isänpäivä1 isänpäivä2isänpaiva

  • Kaksi unista tyttöä halimassa isää ja antamassa lahjoja. Nuo itsetehdyt kortit juttuineen ovat kyllä sydäntäsärkeviä, ihanaa että kerhossa tekevät!
  • Minä hommasin uuden pyjaman tyttöjen isälle (tarpeeseen, vaikka ehkä vähän tylsä juttu!) ja esikoinen totesi, että maailman tylsin lahja. Niin tylsä, että piti salaisuuden siitä kaksi viikkoa.
  • Lähdin laittamaan aamiaista. Siis paistamaan pari croissanttia ja keittämään puuroa ja kahvia. Ajatuksissani unohdin, paljonko olin laittanut hiutaleita puuroon (totesin myöhemmin, että liian vähän) ja mies totesi, että kahvinkeitin on puoliksi auki (en käytä sitä ikinä, joten en ihmettele). Kyllä nauratti, yhdeksän tunnin yöunien jälkeen olin ihan töttöröö ja sekoilin, ihmekös tuo että korteissa mainittiin isin tekemät aamupalat… Äiti ja aamut. Ei jatkoon.
  • Yritin tehdä jotain kattausta ja ottaa aamupalasta kuvaa, mutta eiväthän likat malttaneet, croissantit olivat jo kitusissa siinä vaiheessa.
  • Tytöt olivat aamupäivän aivan pistoksissa, kun odottivat mummia ja ukkia kylään. Huusivat kilpaa ikkunassa MUMMII UKKII, tappelivat välillä ja itkuja tuli ja taas juostiin ja karjuttiin. Me miehen kanssa rauhoittelimme ja laitoimme ruokaa. Ensimmäinen näin vauhdikas isänpäivä, vuosi sitten vauva ei vielä riehunut!
  • Mummi ja ukki otettiin onnellisena vastaan, syötiin herkkurisotot, lohet ja punajuuripaistokset. Paitsi että. Siinä missä 1vee ahmi ruoan, 4v kieltäytyi ykskaks syömästä. Kaikkien energia meni siihen, että hän suostui maistamaan ja söikin sitten lähes kaiken, muiden lautasten ollessa jo tyhjiä. Ronkelivaihe, huoh.
  • Jälkkäriksi oli jytkyä Pätkis-kakkua. Minä leivon todella harvoin ja olin ihan ylpeä, että leivon nyt itse. No, leivinjauhepurkki oli tyhjä (mitä, miksi se oli kaapissa?) ja naapuri pelasti, lahjoittaen ison purkin kokonaan meille kun oli ostanut liikaa. Luin ohjeen huonosti ja laittaessani kakkua uuniin, äkkäsin että homma olisi pitänyt lopuksi vaahdottaa. No, tuli ehkä vähän tiukempi kakku, kiitos ohjeesta Ranteita myöjen taikinasa.
  • Koska ukki ei hirveän usein pääse meille, halusin tytöistä muistoksi kuvia hänen kanssaan. Katsokaa viimeistä kuvaa, siinä ei näy isäni ilme joka myös on näkemisen arvoinen, kun kuopuksemme aka elohiiri lentää. Hän ei vaan ole ikinä paikoillaan. Tulipahan tilannekuva!

calvinklein+isänpäivä+pyjama isänpäivä+neilikka isänpäivä+risotto isänpäivä+pentik pätkiskakku+isänpäivä isänpäivä+pyllähdys

Mutta pikkuvioista viis, meillä oli päivä täynnä aitoa elämää ja oli ihanaa, että läsnä olivat niin oma isäni kuin tyttöjeni isä. Paljon halauksia ja onnellista elämänmenoa. Ei blogiystävällisiä kuvia, mutta nämä aidot kuvathan ovat välillä juuri niitä parhaita, vai mitä?

Päikkäriaikaan lähdin juoksulenkille ja kiitin mielessäni niin tästä päivästä kuin muistakin. Ihanaa, että oma isäni on läsnä elämässämme. Ihanaa, että tyttärilläni on niin omistautuva, tyttäriensä eteen kaikkensa tekevä isi, johon he voivat turvata ja nojata ihan kaikessa.

Onnea ja kiitos elämäni miehet!

Miten siellä vietettiin isänpäivää? Jaksamista uuteen viikkoon, aika pimeässä täytyy nyt tarpoa!

Kaunein tausta minkä tiedän

Isänpäiväasussani ei todellakaan ollut mitään ihmeellistä. Olin ollut metsässä lapseni kanssa pipo päässä, en taas(kaan) ehtinyt paljon hiuksia laittamaan ja koska olimme mummilassa perheen kesken koko päivän, hengailin farkuissa ja collegessa. Josko ensi viikonloppuna ehtisin panostaa vähän enemmän vaatteisiin, varsinkin nyt piipahdeltuani by EmKan synttäreillä…! Mutta kuvat oli pakko päästä ottamaan, sillä en ihan oikeasti tiedä paljon kauniimpaa näkyä kuin nuo valkoiset puut. Jyväskylässä oli ihan täysi talvi päällä, pakkasta -8 astetta ja puut upeassa huurteessa. Kun palasimme Tampereelle, oli vastassa taas lumettomat harmaat puut. Siispä pakkasta uhmaten suuntasimme kuvaamaan ihan tavallista asua, jotta tuo upea tausta saatiin kuviin. Toisaalta näin minä menen monet viikot perhekerhoissa ja kaupungilla, joten ainakin hyvin realistinen tämä asu on. Kävin minä tässä asussa leffassakin. Samassa teatterissa kaksin miehen kanssa kuin 15,5 vuotta sitten. Aika suloista oli miettiä kuinka paljon jännitti silloin. Nyt vähän vähemmän. ;)

isänpäivä1isänpäivä5 isänpäivä4

Tämän maiseman myötä aloin myös tosissani höpöttämään joulusta. Ihan vain höpöttämään. Voi kuinka toivoisin valkoista joulua, jolloin saisi lähteä päiväaikaan pulkkailemaan ja seurata lasten riemua lumessa. Mies hommasi meille pulkan tällä viikolla ja se aiheutti kyllä onnellista hihkumista, kun vedin esikoista kerhoon siinä. Edelläni pukkasin tuplissa nukkuvaa vauvaa, perässäni vedin kerholaista ja sohjohanki pisti täysillä vastaan. Huh, tuli muuten hiki heti aamusta!

isänpäivä3isänpäivä2

Jouluun liittyen, hakusessa on lapsen joulukalenteri. Ei mikään tunnu kivalta. Suklaakalenterit ovat poissa laskuista, pikkukrääsää en halua yhtään enempää vauvakotiin, mikä olisi kiva? Viime vuonna hommasimme muovailuvahakalenterin, joka oli ihan kiva, mutta ei sellaista nyt toistamiseen viitsi. Kalenterivinkkejä kehiin! Mies halusi piristää sairasteluviikkoamme ja käydessään lääkärissä toi minulle Bodyshopin kalenterin. Oma äitini näki sen ja tilasi heti oman. Minulla ja mummilla on kalenterit, mutta lapsella ei. Veikkauksen kalenteri minulla on ollut joka vuodesta 1990-luvulta asti ja Aamulehtikin toimitti jo oman kalenterinsa.

isänpäivä6

housut CUBUS/ paita H&M/ huivi KAPPAHL/ takki DIDRIKSONS/ kello TOMMY HILFIGER

Siis heitelkää kalenterivinkkejä kehiin! Kuka viihtyy tällaisissa perusasuissa, farkut ja collari-seteissä? Tai rakastui myös noihin valkoisiin puihin?

Mukavaa torstaita, nyt täytyykin kaivella kumpparit taas kehiin. Buu!

Tyttöjen isi

isi5

Tänään herättiin mummilassa isänpäivään ja onniteltiin niin isiä kuin ukkia. Meidän tyttöjemme isi vietti neljättä isänpäiväänsä ja samalla ensimmäistä isänpäiväänsä tuplaisinä. Aamulla annettiin halit sekä lahjat ja laulettiin. Isi sai lahjaksi kirjan, josta oli puhunut ja perinteisen mukin kahden tytön kuvalla. Parasta silti on nuo kerhossa syntyneet, itse tehdyt askartelut, jotka ovat sydäntäsärkevän hellyttäviä.

isi7 isi8

Joskus aikani mietin, että jos saamme joskus lapsia, saamme pojan. Nimikin oli valmiina. Esikoista odottaessani odotin mielestäni poikaa, kunnes rakenneultrassa selvisi, että hyvin todennäköisesti kyseessä on tyttö. Niin meistä tuli kahden tyttölapsen vanhempia ja miehestäni tyttöjen isi.

isi9

Muutamassa vuodessa tyttöjen isi on kasvanut upeasti rooliinsa. Oppinut läjän prinsessojen nimiä ja samalla opettanut esikoiselle autojen ”nimiä”. Tyttöjen isi on tuskannut vaatekaapilla naisten vaatteiden kummallisuuksia ja ymmärtänyt, että leggareilla, sukkiksilla, mekoilla ja tunikoilla on vissi ero. Hame EI OLE mekko ja vaatteiden valitseminen on tärkeä rituaali. Tyttöjen isi on myös kauhistellut kenkien määrää ja ihmetellyt kuinka paljon vaaleanpunaista vaatetta kodistamme löytyy.

isi4 isi3

Ennen kaikkia tyttöjen isi on ollut läsnä tyttäriensä elämässä. Ollut turvallinen isi, joka vetää pulkassa, riehuu HopLopissa ja keittää perunoita uima-altaassa. Rakentaa autoradan ja linnan kun tytär pyytää, tekee ruokaa ja vaihtaa vaipat. Vie tyttöjä uimaan, temppukerhoilemaan ja sirkustelemaan. Tyttöjen isi on pistänyt lapsensa ja myös vaimonsa kaiken edelle ja pitänyt meistä hyvää huolta. Hän on hoitanut enemmän yöherätyksiä kuin tyttöjen äiti ja todennut aamulla ”annoin aamuviideltä vauvalle maitoa kun ajattelin, ettet jaksa niin aikaisin herätä”. Vaikka hän on ollut päivät töissä, whatsappin kautta hän on saanut olla päivissämme läsnä. Jokainen onnistuminen ja epäonnistuminen on kerrottu viestein ja kuvin. Tyttöjen isi keittää aamuisin maailman parhaat puurot ja on joka ilta paikalla halaamassa tyttöjään yöpuulle mentäessä. Se on äärimmäinen onni, että hän on ja pystyy olemaan niin vahvasti läsnä arjessa.

isi2isi6

Tyttöni ovat saaneet läsnäolevan, hellän ja rakastavan isän ja minä olen pala kurkussa katsonut heitä yhdessä. Hän hoitaa sujuvasti heitä jos äiti on poissa, enkä kertaakaan ole miettinyt, etteivätkö pärjäisi.

isi1

Olen kiitollinen joka päivä siitä, että meillä on elämässämme tuo aviomies ja isi, mutta erityisesti olen miettinyt sitä tänään, isänpäivänä. Kuinka onnekkaita tyttäreni ovatkaan, kun saavat ponnistaa elämänsä alkuun omistautuvan isän huomassa.

Onnittelen siis tänä päivänä tyttöjeni isiä, omaa isääni sekä kaikkia muita isejä. Pitäkää hyvää huolta rakkaistanne!