Sain hymyni takaisin!

Kaupallinen yhteistyö Terveystalon kanssa

No mitä kuuluu?” kysyy iloisesti hammaslääkäri Anne-Maaria Lehtonen. Olen ihan hämilläni, viimeisen vuoden eristäytyneisyyden jälkeen tuntuu ihan hassulta, kun joku kysyy kuulumisia. ”Ihan hyvää kiitos”, kakistelen vastauksen, jonka jälkeen Lehtonen jatkaa ”no mitä suuhun kuuluu?”. Tästä osaan jo vastata paremmin. Ilmoitan, että muuten hyvää, mutta toisessa etuhampaassani oleva muovipinnoite, joka on ollut siitä lähtien kun olin 8-vuotias on alkanut lohkeilla. Keltainen se on ollut jo pitkään, muovin reunat värjäytyvät muun muassa teestä herkästi. Katsotaan sekin tarkkaan lupaa Anne-Maaria ja minä käyn istumaan hammaslääkärin tuoliin.

Oma hammashistoriani – oikomista, purentavirhettä, vaikeita viisaudenhampaita…

Olen käynyt ihan hirveästi hammaslääkärissä lapsuudessa sekä nuoruudessa. Jo alakoululaisena huomattiin, että hampaani ovat V-kirjaimen muodossa, kun U-kirjain olisi ideaalimpi ja purentaan vaikutettiin suulakikiskolla. Se ei auttanut tarpeeksi, joten samalla kun yläaste alkoi, minä sain ylä- ja alahampaisiin kiinteät raudat eli niin sanotut telaketjut. Itkin katkerasti, vieläkö 13-vuotiaanakin niitä saa? Mutta jälkikäteen olen kiitellyt ja kovasti, että hoidettiin. Rautoja pitää kiristää suht usein ja välillä ne irtosivat, joten kävin kuukausittain hammashoidossa.

Kun raudoista pääsi eroon, tuli vielä suulakikisko kaveriksi, sellainen, joka otetaan pois syödessä. Mikä fiilis oli, kun lukioon pääsi sitten jo ihan omin hampain! Yliopistoaikana minulta leikattiin kaikki viisurit ulos, ne olivat kasvaneet poikittain ja ylhäällä pukkasivat ulos ns. posken puolelta, joten päädyttiin leikkaamaan kaksi kerrallaan. Lehtonen kysyikin tuolissa ollessani, muistanko mikä viisaudenhampaideni tilanne on. ”Joo muistan, kaikki poistettu, kaksi vikaa 20.4.2005”. Sain yllättyneen reaktion aikaiseksi hammaslääkärissä. Minä ja outo päivämäärämuistini…

YTHS:lla teetettiin myös narskuttelua varten purentakisko, eli kaikkea on tullut hammaslääkärissä koettua. En ole suuremmasta hammaslääkärikammosta ehtinyt ehkä sen takia ikinä kärsiä, kun jossain vaiheessa tuntui, että olen siellä alvariinsa.

Sitten onkin tullut taukoa hammaslääkärissä käynnistä. Olen useasti ostanut itselleni syntymäpäivälahjaksi hammaskiven poiston suuhygienistillä, on helppo muistaa aina synttäreiden aikaan käydä poistossa ja samalla pitää hammaskivi poissa ja sen myötä mm. ientulehdukset tai muut suun tulehdukset. Sitähän sanotaan, että koko terveyteen vaikuttaa oleellisesti se, missä kunnossa suu on!

Terveystalon hammaslääkäri ja korona-aika

Historiasta takaisin nykypäivään ja siihen, kun istuin ihastuttavan Anne-Maarian tuolissa ja mietin, että jos yhtään hammaslääkärikammoa on, hän saa sen katoamaan. Miten mieletön tyyppi! Pandemian vuoksi suu piti purskuttaa aluksi bakteereja tuhoavalla aineella ja sekä lääkäri että hoitaja olivat varustautuneet maskein sekä visiirein. Oli turvallinen olo. Hammaslääkärissä suositeltiin maskin käyttöä ja sieltä sai uuden maskin poistuessaan.

Missään vaiheessa ei ollut ruuhkaa paikalla ja kaikilla asiakkailla näytti olevan maski. Terveystalon hammaslääkäriin mennään Tampereella sisään Pellavatehtaankadulta läheltä Koskipuistoa, itse luulin aluksi, että olen menossa sinne Rautatieasemalle tarkastukseen, mutta hammaslääkäri löytyykin eri osoitteesta. Ensimmäisellä käyntikerralla tuli täyttää muutama lomake aluksi, eli ei kannata mennä ihan minuutilleen paikalle jos kyseessä on ensimmäinen käynti.

Hammaslääkäri kävi hampaani tarkkaan läpi kuituvalon kanssa, katseli onko reikiä, vetäytymiä tai muuta. Pari kertaa kuulin sanan eroosiota takahampaistani, mutta se lienee normaalia jo tässä iässä. Reikiä tai reiänalkuja ei ollut, sain suosituksen käydä taas hammaskiven poistossa ja muuten kehuja terveistä hienoista hampaista. Hammaskivi kannattaa poistaa säännöllisesti, sillä hampaan pinnalle tai ientaskuun kertynyt hammaskivi on suosiollinen kasvualusta bakteereille. Bakteerit aiheuttavat iensairauksia ja voivat levitä veren mukana myös muualle kehoon. Täältä voi lukea lisää hammaskivestä.

Hymyni palauttaminen parissa minuutissa

Sitten keskityttiin siihen etuhampaaseen, mistä tulikin mielenkiintoinen juttu. Siihen on laitettu muovipinnoite 30 vuotta sitten ihan hammaslääkärin aloitteesta, koska rautahampaani kasvoi eteen vähän ns. puolikkaana. Alaosa oli ohuempi. Lääkäri halusi sen korjata ja korjasi pinnoittamalla ja hampaastani tuli vähän pulleampi. En minä sitä lapsena ajatellut ja totuin jo pulleaan etuhampaaseen. Nyt viime aikoina on ollut inhottavaa hymyillä, koska etuhammas on selkeästi keltaisempi kuin muut hampaat muovin tummuessa. Lehtonen sanoikin, että hän suosittelee keraamisia pinnoitteita, mutta niitä kannattaa tehdä kaksi, jotta etuhampaat olisivat saman sävyiset.

Mitäs jos hioisin tätä pinnoitetta, tätähän on ihan hirveästi, hammas on ihan pullea!” sanoi hammaslääkäri tutkiessaan etuhammastani. Käy, vastasin ja sitten hiottiin.  Pari minuuttia hiomista ja sain luvan kurkata peiliin. Henkäisin ihastuksesta – siellä näkyi kaksi valkoista etuhammasta, ei keltaista, kieli ei tuntenut sitä lohjennutta kohtaa enää ja hammas ei ollut enää sellainen pullea ja rivistöstä pomppaava. Olin varautunut isoon remonttiin sen kanssa ja parin minuutin hiominen toi minulle kuin uuden hampaan ja hymyn takaisin.

Kiitin vuolaasti ja lähdin hymyillen ulos. Mieskin hämmästyi kotona muutosta, eli se oli nähtävissä. Ja niin pienellä vaivalla! Wau! 30 vuotta mukana ollut erilainen hammas muuttui ihan tavalliseksi. Arvatkaa harmittaako, etten ottanut kunnolla ennen-kuvaa niin näkisitte eron, en tiennyt että muutosta saadaan tällä käynnillä aikaiseksi!

Kiitos kaunis Anne-Maaria hymyni palauttamisesta, tulen ilolla taas uudelleen näyttämään suutani luoksesi!

Muistatko itse käydä säännöllisesti hammaslääkärissä? Onko muilla tällaisia oikomishistorioita takana? Täältä saa varattua ajan Terveystalolle hammaslääkäriin tai suuhygienistille. Täältä voi lukea lisää erilaisista hammaspuolen tietopaketeista.

Hymyntäyteistä keskiviikkoa kaikille!

SmileSpa – sain hymyni takaisin

*kaupallinen yhteistyö SmileSpan kanssa

Minä hymyilen mielelläni. Erityisesti valokuvissa tykkään hymyillä niin, että hampaat näkyvät. Kun syömäni nestemäinen rauta (+ tietenkin tee) alkoi kesällä hitaasti ja varmasti tummentaa hampaitani, alkoi sisälleni hiipiä epävarmuus. Mustuneet alaetuhampaat näkyivät väkisin ja yläetuhampaani, joka on rakennevirheen takia muovia, alkoi tummua saumastaan. Aloin kääntää päätäni kuvissa ja puhumaan niin, etteivät hampaani näkyisi. Pidin jopa kättä suun edessä.

Vielä isompi asia kuin ulkonäkö hampaissa on toki suun terveys, joka vaikuttaa oleellisesti hyvinvointiin. Jos suussa muhii pöpöjä ja tulehduksia, ne voivat levitä koko kehoon. Ja vanhempien suun hyvinvointi vaikuttaa oleellisesti myös lasten bakteerikantaan. Niin moni asia vaikuttaa suuhun ja hampaisiin – itse stressasin niin hirveästi ylioppilaskirjoituksia, että sain pahan ientulehduksen suuhuni jota hoidin kuukauden päivät. Kaikessa stressi voikin näkyä!

Kaksi vuotta sitten tarjosin itselleni syntymäpäivälahjaksi hammaskivenpoiston ja päätin tehdä niin joka syksy. Näin se jäisi tavaksi ja tulisi käytyä vähintään kerran vuodessa hammaslääkärissä. Kuinka ollakaan, heti viime vuonna se jäi, mutta tänä vuonna sain yhteistyöehdotuksen SmileSpalta juuri synttäreiden alla. Tartuin siihen innolla, sillä suuni todellakin kaipasi puhdistusta! Tiesin jo siitä kahden vuoden takaisesta, että pelkkä hammaskivenpoisto ja hampaiden putsauskin tekee ihmeitä purukalustolle. Valkaisua en voi edes harkita, sillä etuhampaani muovi ei valkaistu, eli sille täytyisi sitten erikseen tehdä jotain.

Puoliksi innoissani ja puoliksi vähän kauhulla astelin pari päivää synttäreiden jälkeen kohti hammaskauneushoitola SmileSpata, joka sijaitsee aivan Ratinan kauppakeskuksen vieressä (sieltä löytyy muuten hyvin parkkitilaa) Suvantokadulla. Innoissani siitä, että saisin suuni puhtaaksi ja samalla jännittäen, sattuuko joku. Minulla ei periaatteessa ole mitään hammaslääkärikammoja, sillä olen viettänyt niissä ihan hirveästi aikaa ja ovat tulleet tutuiksi. Hampaitani on vedetty irti, on ollut monenlaisia oikomishoitoja, irronneita telaketjuja, kadonneita hammasrautoja, on valettu purentakiskoa narskuttelijalle ja kaikki neljä viisuriakin piti vetämisen sijaan leikata ja tikata. Aina se silti jännittää, miltä tällä kertaa tuntuu ja mitä sieltä löytyykään.

Astuessani sisälle SmileSpahan leuka loksahti. Se kliininen haju, kovat penkit ja hammashoitoloiden tavaramerkki turkoosi väri puuttuivat täysin! Samoin kuin lapsuudesta takaraivoon jääneet erilaiset opastus- ja ”pelottelu”kuvat hampaiden hoidosta. Astuin todellakin spahan, potkaisin kengät jaloistani ja laitoin tossut tilalle. Esitietolomakkeen täytettyäni en meinannut malttaa penkkiin tulla, kun heiluin siellä ja täällä kamerani kanssa. Miten kauniisti sisustettu paikka, vessakin aiheutti sisustuksellaan huokailuja! Mietin, miksei kukaan muu käytä pinkkiä väriä hammashoitolan sisustuksessa, aivan ihastuttava värimaailma! Ratinan suvantoon ja Laukontorille avautumat näkymät olivat myös ihan omaa luokkaansa verrattuna aiempiin kokemuksiin hammashoitoloista. Hoitolassa toimii suuhygienistejä, jotka tekevät muun muassa hammaskiven poistoa, valkaisuja ja soodapuhdistusta.

Minun suuni hoiti pinkkiin paitaan pukeutunut, ihanan ystävällinen ja rauhallinen suuhygienisti Saila Kallonen, jonka äänenpaino ja juttelu oli niin rauhoittavaa, että varmasti taltuttaisi pahemmankin hammaslääkärikammon. Lopulta maltoin istahtaa pinkkiin penkkiin ja Saila alkoi käymään suutani läpi. Minullahan on todella ahdas suu, jota pitäisi ahkerammin hammaslangata ja kotihoitaa, usein jää vain hampaidenpesuun itselläni. Saila siis poisti hammaskiven, putsasi hampaidenvälit ja muistutti useaan kertaan, että tee tätä kotonakin. Hoito ei sattunut, ainoastaan se hampaiden raaputusääni aiheuttaa itselleni aikamoiset kylmänväreet. Lopuksi tehtiin vielä soodapuhdistus päälle, joka entisestään poisti tummentumia. Suurta toivoa muovihampaan tummentumien suhteen ei Saila uskaltanut antaa, koska siinä on tosiaan muovin sauma tummentunut, ei itse hammas. Soodapuhdistuksen ajaksi kasvoille laitettiin liina (koska hienojakoinen sooda pöllyää herkästi joka puolelle) ja suuhun muotti sitä levittämään. Tämä oli ehkä ”jännin” kohta, kun suu on pakotettu tiettyyn asentoon ja nenä peitossa, niin ahtaanpaikankammoiselle tulee hetkellinen ”iik en saa henkeä”-olo. No, happi tietenkin kulkee aivan hyvin ja minua ainakin rauhoitti todella paljon, kun Saila sanoi useaan otteeseen, että nostat vain käden ylös jos joku sattuu tai ahdistaa, niin lopetetaan heti. Paikassa sai olla rauhassa kaksin hänen kanssaan, eikä tarvinnut hävetä jos joku pelotti tai olisi sattunut.

Kun soodapuhdistus oli valmis, oli aika kurkata peiliin. Siellä ne kiilsivät, hampaat vailla tummentumia ja hei, se muovihammaskin oli puhdistunut! Huomannette eron ennen ja jälkeen-kuvissa. Olin kirjaimellisesti yhtä hymyä, miltä tuntui taas kehdata avata suu ja hymyillä kunnolla! Ja tietenkin poissa oli hammaskivi ja muut tulehduksia ja reikiä aiheuttavat asiat. En ole vielä yhtään reikää saanut suuhuni aikaiseksi *kopkop*, joten todistettavaa hyötyä on säännöllisellä hampaiden harjauksella sekä hammaskiven poistolla.

Seuraavanakin päivänä hymyilin aina, kun kävelin peilin ohitse. Ahdisti juoda teetä (jota ei saanut muuten muutamaan tuntiin enää sinä päivänä juoda) ja rautakuurikin jäi nyt samaan aikaan sopivasti tauolle lääkärin määräyksestä. Seuraavana päivänä hampaita vähän vihloi ja suussa tuntui, että sitä on perin pohjin ronklattu, mutta yhden päivän jälkeen sekin rauhoittui.

Lämmin suositus siis paikalle ja kiitos hymyni palauttamisesta!

Sitten tunnustuksia! Lankaatko ja harjaatko hampaasi säännöllisesti vai onko lankaaminen sinulle yhtä inhaa kuin allekirjoittaneelle? Löytyykö hammashoitopelkoisia vai menetkö mielelläsi hoitoon?