Edullisesti tehty Halloween-asu toi pukukilpailun voiton

Voi jestas mikä into täällä olikaan eilen aamulla, kun esikoinen pääsi ensi kertaa kouluun viettämään Halloweenia. Perjantaista oli sanottu, että saa pukeutua muttei ole pakko. Koululainen alkoi tiistaina hössöttämään, että haluaa pukeutua ja olla hurja ja haluaa voittaa pukukilpailun. Itselläni nousivat vähän hikikarpalot otsalle – mitä keksin asuksi ja edullisesti? En ole mikään askartelija tai ompelija ja ostopuvut ovat yleensä suht hintavia ja seuraavana vuonna pieniä. Yritin toppuutella tyttöä pukukilpailun suhteen ja sanoa, että tehdään joku asu, mutta kilpailu ei ole pääasia vaan se, että on kivaa. Jos palkintoja on viisi, suurin osa jää kuitenkin ilman.

Vampyyri-asu kirppikseltä ja Tigerista

Keskiviikkona pyörähdimmekin Tigerissa. Sieltä ostimme kasvomaalit, peruukin sekä tekoverta. Vieressä olevalta Uffilta löytyi aikuisten puolelta valkoinen neule (tekoveri ei välttämättä irtoa) ja sattumalta lapsen kokoiset luurankohousut Halloween-rekistä. Lupasin yrittää jotain vampyyri-naamaa, sillä ajattelin, että se on ainoa minkä ehkä osaisin, en ole ikinä maalannut kenenkään kasvoja kasvomaaleilla. Hintaa asulle tuli seuraavasti:

Kasvomaalit 5 euroa
Peruukki 2 euroa
Tekoveri (unohdin hinnan, olisiko ollut euron vai 1,5?) 1,5 euroa
Neule 3 euroa
Housut 2 euroa

Suht edullisesti selvisimme ja kasvomaaleista piisaa iloa monta kertaa samoin kuin peruukista.

Aamulla meni puolisen tuntia maalata kasvot, sillä kasvomaalien mukana tullut pensseli on suhteellisen pieni ja kesti saada koko kasvot maalattua. Vähän tekoverta päälle ja avot! Suorastaan säikähdin luomustani, kun hän tuli nurkan takaa!

Pukukilpailun voitto

Lapsi halusi, että saatan hänet kouluun, ettei kukaan pelästy matkalla. Sinne hän jäi ja kaverit kuuluivat kyselevän onko veri aitoa. Kolmen tunnin kuluttua kotiin tuli hiljainen tyttö, joka virnuillen kaiveli reppuaan – siellä oli ykköspalkinto! Hän oli jännittänyt aivan hirveästi, kun palkintoja jaettiin viisi ja vikana ensimmäinen. Sanoi olleensa aivan kippurassa jännityksestä miettiessään, onko viimeinen jäljellä oleva palkinto hänelle vai jäikö ilman. Vielä illalla sattui vähän mahaan kun oli niin jännää. Voi pientä!

Mutta vitsi olin iloinen, kun sain kasaan näillä taidoilla asun ja lapselle jäi ekasta Halloweenin vietosta tällainen muisto! Ja entäs noi ilmeet, en pyytänyt poseeraamaan, hän eläytyi täysillä!

Millaisia hahmoja siellä on tehty? Onko bileitä tänään tiedossa? Kivaa viikonloppua kaikille!

Tämän vuoden Disney-kurpitsa + nainen joka vihasi Halloweenia

Minä olen eilen ollut kirppiksellä ostamassa jotain paitaa lapselleni, jonka voi sotkea tekoverellä. Ostanut Tigerista tekoverta ja kasvomaaleja ja luvannut, että huomenna lapsesta taiotaan koulun Halloween-perjantaihin jonkinlainen hahmo. Minä! Minä olen aina vihannut Halloweenia, mutta vuosi vuodelta olen lämmennyt sille enemmän. Nyt lasten innon myötä alan näköjään olla aivan menetetty peli, lupasin että voin keksiä Halloween-herkkuja ja olemme aiemminkin osallistuneet pieniin Halloween-ohjelmiin, tänä vuonna ajattelimme Niihamassa olevaa Revenneen lakanan reissua. Mutta miksi olen inhonnut Halloweenia?

Halloween on liian amerikkalainen, minä suomalaisten perinteiden ystävä

No siinäpä se tiivistetysti. Koska Halloween ei ole kuulunut omaan lapsuuteen, ei se ole alkanut siirtyä lapsillenikaan. En ole ymmärtänyt, miksi haluaisin tehdä pienistä lapsista kummituksia ja mihin muka voi mennä karkki ja kepponen-kierrokselle? En minä edes tiedä mikä on oikea päivä siihen, enkä tiedä onko yksikään naapuri siihen varautunut! Sellaista ei siis ole koskaan tehty ja sanoin, että ei vielä tänäkään vuonna. Eikä meidän ovella ole kyllä ketään käynyt. Minä olen alkanut lokakuun lopulla laittaa joulua esiin ja kaikki luuranko-koristelu yms. synkkyys on jotenkin inhottanut.

Nyt kun meillä on koululainen, asian näkee aika eri valossa. Into on kova huomiselle, kun saa pukeutua ja koulussa on erilainen päivä. Ymmärrän, että alakoululaisista on jo kivaa leikkiä kummitusta tai vampyyria siinä missä pienemmän Halloweenin viettäjät ovat ehkä mieluummin kissoja tai muita naamiaishahmoja. Koulussa joku oli puhunut myös karkki ja kepponen kierroksesta, eli sekin alkoi mietityttää koululaista. Mikä se on?

Niin ja tiedättekö! En ole ikinä osallistunut millään tapaa itse Halloweeniin, en ole koskaan saanut kutsua Halloween-kemuihin tai pukeutunut millään tapaa. Mutta kyllä moni ainakin somen perusteella näyttää pitävän Halloween-juhlia! Miksiköhän ne puuttuvat täysin omasta tuttavapiiristä?

Halloween  – iloa synkän ajan keskelle

Tämä on se peruste, minkä usein kuulin aiemmin Halloweenista innostujilta. Ja totta, ovathan kurpitsalyhdyt nyt aivan ihanan värikkäitä pilkkuja ja meilläkin tehtiin Disney-kurpitsa jo viidettä kertaa (tai mies teki). Tällä kertaa syntyi Irvikissa! Harmi kun ne alkavat nahistua niin äkkiä, saisi säilyä vaikka kuukauden!

Edelleen olen sitä mieltä, että kaikki pelotteluhommat sopivat vähän isommille. Nelivuotiaan päikyssä oli leikitty, että mansikkahillo on verta jne. ja hän irvisteli vähän illalla ruoan kanssa, kun alkoi kuvitella kaikenlaista. Mutta selkeästi koululaisten hommaa tämä on ja asia, mitä on odotettu koko viikko ja äitiä jännittää ihan hirveästi, en ole koskaan taikonut mitään Halloween asuja tai tehnyt kasvomaalauksia, voi toivottavasti onnistun edes vähän sinnepäin huomenaamulla!


paita SILVERJUNGLE/ housut ESMARA by HEIDI KLUM LIDL (saatu)/ kengät PALMROTH (saatu)/ korvikset UHANA DESIGN/ takki

Nämä kuvat ovat päivältä, kun menimme Särkkään Karmivaan karnevaaliin. Onhan siitäkin tullut jo monen vuoden iloinen ja värikäs perinne, mitä olen aina rakastanut. Kelkka on kyllä alkanut kääntyä vauhdilla!

Millä mielellä itse suhtaudut Halloweeniin? Onko teillä tiedossa Halloween-kemuja?