Supernainen? (voita Iittalan lahjakortti!)

Torstaina vietettiin kansainvälistä naistenpäivää ja oma facebook-feedini täyttyi erinäisistä kannanotoista. Tiedätte, niistä hienoista lauseista naisen asemasta ja naistenpäivän historiasta, mihin minä en ainakaan osaa kommentoida mitään. Tai en jaksanut.  Sen sijaan tyydyin itse toteamaan some-kanavissa, että hyvää naistenpäivää kaikki, olemme me supereita. Sen ehkä eniten olen oppinut lapsistani, omista pienistä supernaisistani. Ennakkoluulottomista, rohkeista pienistä, joista uskon tulevan mitä vain he haluavat. Toivon, että saavat elää mahdollisimman tasa-arvoisessa maailmassa ja olla ylpeitä naiseudestaan!

fluffy+ginatricot

Mitenkään naistenpäivää meillä ei vietetty, ei ollut skumppaa tai kukkia. Meillä on tällä hetkellä haastavampi tilanne, jonka takia joudumme kaikki venymään normaalia enemmän ja joudun olemaan enemmän yksin kuin aiemmin. Se tarkoittaa sitä, että aikaa treeneille, lyhytelokuvissa käymiselle tai blogin pitämiselle on välillä äärimmäisen vaikeaa löytää. Saan niin paljon liikunnasta virtaa ja hyvää oloa, etten halua siitä luistaa. Koti ei pyöri, jos sitä ei ”pyöritä”. Yritin kaivaa viikolla leffassa käymiselle aikaa sieltä, mistä koin siitä olevan mahdollisimman vähän ”haittaa” muille projekteille – näin päädyin tulemaan kotiin vasta 00.30 leffasta. Alkuviikon menin kolmen tunnin unilla, kun kuopus oli kovassa kuumeessa. Heräili, enkä minä sitten enää saanut unta.

Samalla pää on totaalisekaisin, kun pyöritän tätä päivähoito- ja työpaikkahakemusrumbaa pääni sisällä. Mikä olisi parasta, järkevintä, mahdollista, mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Eilen illalla mietin, että varmaan vatsahaavan tällä stressaamisella jos ei muuta.

Oli siis tiukka viikko, joka meni ihan liian vähillä unilla ja ehkä turhan monta asiaa itsekseen kahden pienen kanssa tehden. Ei sillä, kaikki mitä teen on oikeasti mieleistä, joten tarkoitus ei ole siltä osin valittaa. Koen, että elämässä on kaikki kivasti, mutta täytyy myöntää, etten ole mikään supernainen. Aina ei vaan jaksa. Nyt toivottavasti viikonloppuna tulee hyvät yöt!

ginatricot+coruu ginatricot+emma

Ei siis supernainen täällä, mutta ylpeä siitä mihin kaikkeen on pystynyt! Ja todella kivoja kohtaamisia viikko ollut täynnä, olen sitäkin pohtinut useaan otteeseen, kuinka ihaniin ihmisiin sitä on kotiäitinä tutustunut, on ollut ihanaa jakaa ajatuksia kaikesta. Samoja juttuja muutkin pienten vanhemmat pyörittävät.

Minä olen kotiäitivuosien aikana niin kasvanut kiinni omiin supernaisiini, etten ymmärrä, miten voin päästää tässä ajasta irti. Kyllä menee ihmisellä tunteet solmuun pelkästä päivähoitohakemusten ajattelusta!

lindex+ginatricot
toppi & farkut LINDEX/ pörröneule GINA TRICOT/ kengät EMMA/ huivi SYSTER P (saatu)/ korvikset CORUU (saatu)

Asun ei pitänyt muuten näyttää ihan tältä, mutta unohdin hössötyksessä pakata mustan paidan Jyväskylään mukaan, mikä piti laittaa tuonne alle. Kun ainoa hetki asukuvata on viikonloppu… Mentiin sitten tuolla marjapuuron värisellä topilla, saattuuhan näitä!

Miten itselläsi? Vietitkö naistenpäivää jotenkin? Onko ollut helppoa laittaa muksuja tarhaan?

P.S. Käynnissä on Bellablogien teettämä lukijatutkimus, jossa kaksi vastaajaa voittaa 100 euron Iittalan lahjakortin. Tutkimus pomppaa auki, kun avaat blogin. Kiitän jo etukäteen, jos ehdit vastaamaan! Niin ja kiitos helmikuun asuäänestykseen vastanneista! Paketti lähti arvonnassa Ninalle ja asu nro 2 vei yli 40 % äänistä. Apua, se on alettava mekkolinjalle? ;)

Eräänä kesäpäivänä Tampereen Arboretumissa

Myönnän nolona, etten ollut ikinä käynyt Arboretumissa, joka sijaitsee Tampereen Hatanpäällä. En edes osaa sanoa miksi en. Lauantaina saimme pilkahduksen aurinkoa ainakin Tampereen huudeille ja päätimme pyöräillä koko perheen voimin Arboretumiin. Kannatti, paikkahan oli valloittava! Yritin selittää miehelle, että fiilikseni oli kuin jostain 1800-luvun englantilaisesta tv-sarjasta, vain muhkea mekko päältä puuttui. Hän ei nyt ihan tainnut saada tästä romanttisesta ideastani kiinni tai ehken vain osannut kuvailla fiilistäni oikein.  Kuvia kertyi aika läjä, yritin valita teille parhaat palat, varoituksena että kuvia tässä postauksessa on paljon! Toivottavasti ne välittävät ruudun taakse paikan kauneutta!

Mukana meillä oli matkanjohtaja, joka meni kovaa höpöttäen ryhmämme edellä. Ehkä hän seuraa äitinsä jalanjälkiä ja kokeilee matkaoppaan uraa? :D

 

Itse hypähtelin kukkaispaidassa kukkien keskellä. Toppi GinaTricot, shortsit Vero Moda, tennarit Converse.

Päätin näyttää tyttärelleni jotain hauskaa ja antaa sorsalle pienen makupalan. Mietin oikeasti pitkään, saako sorsia syöttää, mutta rohkenin antaa pienen maistiaisen sorsalle, jotta tyttäreni saisi sitä lähemmin ihastella. Tyhmästä päästä kärsii kaikki, ei sitä makupalaa mikään sorsa saanut, vaan paikalle pyrähti salamana lokki, joka vei herkun ja hetkessä lokin seurana oli useampi varis ja kaikki tulivat meitä kohti. Tuli kiire. Älä syötä lintuja jos käyt paikan päällä!

Testasimme myös pienen sievän kahvilan, mikä paikan päältä löytyy. Tykkäsin kovasti sen vanhahtavasta sisustuksesta ja myös feta-parsakaalipiirakka oli mainio, tosin hinnat kahvilassa olivat aika päätähuimaavat.

 

Arboretum on ihana paikka viettää kesäpäivää ja jotenkin todella inspiroiva, näin itseni jo istuskelemassa nurtsilla ja kirjoittamassa jonkinlaista historiallista romaania. Käykää täällä ihmeessä kun liikutte Tampereella!

 

 

 

Hutiostos

Tuleeko teille joku vaate tai tavara heti mieleen otsikosta? Upeat kengät, joilla ei voinut kävellä metriä pidempää matkaa? Erikoisemman värinen mekko, jota ei sitten tullutkaan käytettyä? Näitähän sattuu kaikille, nimittäin hutiostoksia. Oma hutiostokseni heinäkuulta onkin aina blondi vauhdissa-tarina (oikeasti, jos jatkan kertomalla näitä kohnotusreissujani, alatte pitää minua ihan höperönä). Kerrottakoon, että olen myös ajanut viimeisen viikon aikana kotikaupungissani kolme kertaa harhaan, mitä en normaalisti tee ikinä.

Mutta se hutiostos. Pyörähdin nopeasti heinäkuussa Gina Tricotin alessa ja näin siellä muutamalla eurolla alessa olevan norsupaidan. Eläinten ystävänä tartuin siihen heti ja totesin, että rekissä on jäljellä koot S ja XL. Nappasin S-koon matkaan ja ei kun kassalle. Kassa sanoi, ettei ale-tuotteita voi palauttaa, mihin vastasin jotain ”joo joo”-tyyliin, en minä sitä palauta. Mietin jo, että se sopii hienosti lilojen farkkujen kanssa yhteen ja laitan sen viikonloppuna päälle.

Heinäkuisena viikonloppuna paljastui sitten totuus. Olin napannut mukaani sen XL-koon ja sitä ei voinut palauttaa. Äh äh äh. Jäi käyttämättä koko paita ja lohdutin itseäni sillä, ettei se onneksi maksanut montaa euroa. Tänään lähdin mieheni kanssa pikapikaa lounaalle ja vetäisin kiireessä kuitenkin tuon paidan päälleni.

toppi Only/t-paita Gina Tricot/farkut New Yorkista/tennarit Converse/takki Seppälä

Onhan siinä tilaa ja tuo telttamaisuus korostuu vielä ilman takkia, mutta ehkä se joskus pääsee käyttöön. Converseissa oleva New Yorkin maisema sai taas kamalan kaipuun syttymään sydämessä, kun mietin alkukesän NY-reissuamme. Onneksi seuraava reissu odottaa ihan oven takana, tällä kertaa suuntana Barcelona.

Löytyykö sinun kaapistasi monta hutiostosta?

P.S. Huomatkaa tuo kauluri päässä murjottava koira, se sai perjantaina lääkäriltä ehdottoman kiellon nuolla kinttuaan ja mököttää nyt kauluri päässä…